Tekijänoikeusviikko osa 1

Vertaisverkkojakelu: vahingonkorvaus vai tekijänoikeuslain 57 §:n mukainen hyvitys?

Vertaisverkkojakelu(p2p)-tapauksissa on noussut esille kysymys tekijänoikeuslaissa mainitun hyvityksen maksamisesta ja vahingonkorvauksesta. Hyvitystä on oikeutettu vaatimaan teoksen tekijä eli tekijänoikeuden haltija. Muut mahdolliset oikeudenhaltijat eivät voi esittää hyvitykseen perustuvia vaatimuksia. Jos tekijänoikeuden haltija on esimerkiksi siirtänyt ainoastaan dvd- tai streaming-jakeluoikeudet toiselle toimijalle, tällainen toimija ei voi esittää tekijänoikeuslain mukaista hyvitysvaatimusta pelkästään jakeluoikeuksiin perustuen. Mahdollista tietenkin on, että tekijä on siirtänyt myös oikeuden esittää omiin oikeuksiinsa perustuvia vaatimuksia tai jonkin muun tekijän yksinoikeuksiin kuuluvan oikeuden, johon hyvitysvaatimus voidaan perustaa.

Jakeluoikeuksien haltija voi hakea korvausta menetyksistään ainoastaan vahingonkorvauksen kautta. Vahingonkorvaus on nimensä mukaisesti korvausta jostakin aiheutuneesta vahingosta. Korvausta vaadittaessa on näytettävä aiheutunut vahinko ja sen määrä. Vahinkoa ovat esimerkiksi saamatta jääneet lipputulot tai saamatta jäänyt voitto DVD-myynnistä. Korvausvelvollinen on se, joka on vahingon aiheuttanut.

Hyvitys ja vahingonkorvaus ovat eri asioita eikä niitä tule sekoittaa keskenään. Tekijänoikeuden haltija voi vaatia maksettavaksi sekä hyvitystä että vahingonkorvausta, jos hänelle on aiheutunut myös vahinkoa.

Tekijänoikeuslain 57 §:n mukainen hyvitysvelvollisuus syntyy tekijänoikeuslain loukkauksella, vaikka loukkaus ei aiheuttaisi oikeudenhaltijalle vahinkoa tai vaikka loukkauksen tekijä ei hyödyntäisi teosta taloudellisesti. Hyvityksen saamisen edellytykset täyttyvät helpommin kuin vahingonkorvausvastuun edellytykset. Hyvitystä on suoritettava, vaikka loukkauksesta ei ole aiheutunut oikeudenhaltijalle taloudellisia menetyksiä, kuten saamatta jäänyttä voittoa.

Hyvityksen saaminen ei myöskään edellytä, että tekijänoikeuden haltija olisi edes pyrkinyt hyödyntämään teosta taloudellisesti. Oikeudenhaltija on voinut esimerkiksi luoda ainutlaatuinen teoksen, jota hän ei ole tarkoittanut antaa muiden käyttöön tai edelleen luovutettavaksi. Tällaisen teoksen tekijänoikeutta voidaan silti loukata sellaisella tavalla, joka oikeuttaa tekijänoikeuden haltijan saamaan loukkauksen perusteella hyvitystä.

Hyvitysvelvollisuuden peruste on selvä: hyvitystä on suoritettava tekijänoikeuslain vastaisesta toiminnasta. Ongelmaksi saattaa muodostua kuitenkin loukkauksen tehneen eli sen tahon löytäminen, joka on velvollinen suorittamaan hyvityksen. Tästä lisää huomenna.