Lokakuussa 2017 useat eri uutislähteet uutisoivat, kuinka Saudi-Arabia myönsi ensimmäisenä maana kansalaisuuden robotille eli tekoälylle. Kansalaisuuden sai Hanson Robotics -yhtiön valmistama ihmisenkaltainen Sophia-robotti. Sophiaa ohjaa voimakas tekoäly, jonka avulla se pystyy keskustelemaan, hymyilemään ja kertomaan jopa vitsejä kuin lähes oikea ihminen. Sen lisäksi robotti on kyvykäs oppimaan uutta ja tunnistamaan ihmisten ilmeitä. Sophia oli kiittänyt saamastaan kunniasta Saudi-Arabian pääkaupungissa Riadissa järjestetyssä Future Investment Initiative -teknologiakonferenssissa ja kuvaillut tilannetta historialliseksi. Kun robotilta kysyttiin ihmisten tulevaisuuden huolista ja peloista tekoälyn suhteen, se suhtautui asiaan huumorilla ja vakuutteli ettei peloille ole syytä.
Ihminen on maapallon älykkäin ja runsaslukuisin nisäkäs, joka kykenee abstraktiin ajatteluun, itsetarkkailuun ja vuorovaikutustaitoihin muiden saman lajin edustajien kanssa. Jokaisella ihmisellä on oma identiteetti, joka tarkoittaa ihmisen yksilöllistä käsitystä itsestään ja ymmärrystä omasta arvosta – tietoisuutta. Mikä erottaa tekoälyllä toimivan robotin ihmisestä? Tällä hetkellä monikin asia, mutta raja ihmisen ja robotin välillä ei välttämättä ole niin päivänselvä tulevaisuudessa. Sophia toimii nyt jo hyvänä esimerkkinä: se pystyy oppimaan uutta, kehittämään itseään, keskustelemaan ja vastaamaan kysymyksiin, näyttämään tunnetiloja sekä tunnistamaan ihmisten ilmeitä. Voidaan siis olettaa, että tulevaisuudessa Sophia pystyy myös paljon muuhun, ehkä jopa tietoisuuteen.
Monet tutkijat ja tiedemiehet uskovatkin, että tekoäly pystyy tulevaisuudessa kehittämään itselleen tietoisuuden. Tällöin voisimme ajatella, että teknologia on ”elossa”, jos se tiedostaa itsensä ja pystyy kehittämään älykkyyttään ilman ohjelmoinnin tarvetta. Jos ihmisenkaltaiselle robotille kehittyy tietoisuus sekä kyky tuntea ja ymmärtää, nousee kysymys robotin ”ihmisoikeuksista”. Tuleeko tietoisella koneella olla oikeus elämään, vapauteen ja henkilökohtaiseen turvallisuuteen? Pitääkö koneiden syrjintä, orjuuttaminen tai epäinhimillinen ja alentava kohtelu kieltää? Onko koneella oikeus kansalaisuuteen? Entä ajatuksen-, uskonnon-, mielipiteen- ja sananvapauteen? Tulisiko koneelle myöntää myös oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin?
Ajatus ihmisoikeuksien myöntämisestä koneille on ymmärrettävästi saanut paljon vastustusta. Kone on kuitenkin vain kone eikä ihminen, vaikka sillä olisikin tietoisuus. Siksi ihmisoikeudet eivät monien mielestä kuulu samalla tavalla koneille. Eläimilläkin on todistetusti tietoisuus, mutta silti eläintä ei mielletä täysin samanarvoiseksi ihmisen kanssa. Voisimmeko suhtautua siis tekoälyllä toimiviin koneisiin samalla tavalla kuin suhtaudumme eläimiin? Tällöin lainsäädännöllä voitaisiin velvoittaa ihmisiä suojelemaan koneita parhaalla mahdollisella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta sekä edistämään koneiden hyvinvointia ja hyvää kohtelua. On myös herännyt ajatus siitä, jos tiedostavalle tekoälylle luotaisiin kokonaan omat oikeudet, jotka olisivat huomattavasti rajatumpia kuin ihmisillä.
On myös tärkeää pohtia sitä, voiko tekoäly olla oikeussubjekti tulevaisuudessa. Kaikki ihmiset ovat oikeussubjekteja, mikä tarkoittaa sitä, että jokaiselle ihmisille kuuluu oikeuksia ja velvollisuuksia. Tällöin puhutaan luonnollisista henkilöistä, joiden oikeuskelpoisuus alkaa syntymästä ja päättyy kuolemaan. Luonnollisten henkilöiden lisäksi oikeushenkilöt ovat oikeuskelpoisia. Oikeushenkilöillä tarkoitetaan yhteisöjä ja omaisuusmassoja, joille laki tunnustaa oikeussubjektin ominaisuuden. On hyvin oletettavaa, että tulevaisuudessa tekoäly ja automaatio tulevat korvaamaan monia työtehtäviä. Voidaanko siinä tapauksessa tekoälyä pitää oikeussubjektina, jos ihminen esimerkiksi tekee sopimuksen tekoälyn kanssa? Esimerkkitapauksena voisi mainita ostotapahtuman tekoälyn ja ihmisen välillä.
Tekoälyn vertaaminen ihmiseen jakaa mielipiteitä suuntaan ja toiseen, enemmissä määrin kuitenkin kielteiseen suuntaan. Ihmiskunnan vahva itsetunto perustuukin pitkälti siihen, että ihminen on aina nähnyt itsensä ylivertaisena ja maailman älykkäimpänä lajina. Mutta nyt ensimmäistä kertaa ihmisen historiassa saattaa ihmiselle löytyä haastaja – tekoäly. Sitä ei pidä kuitenkaan pelätä, sillä tekoälyn tarkoituksena ei ole korvata ihmistä tai aivoja tietokoneella. Riski ihmisen kyvykkyyden ohittavasta, älyään eksponentiaalisesti kasvattavasta ja vallanhimoisesta tekoälystä on olematon. Myöskään ihmisaivojen vertaista tai pätevämpää tietokonetta ei oleteta toteutuvan vielä lähivuosikymmeninäkään. Mutta tekoälyn jatkuvasti edistyessä on tärkeä nostaa esille mahdollisia tulevia ongelmia ja pulmia.
Teksti ja kuva: Erika Heikkinen
Lähteet:
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201710272200492535_ul.shtml