Lakimuutoksia-teemakuukausi, osa 4: Ehdonalaiseen vapauttaminen tiukentuu

Nykylaissa ehdottoman vankeusrangaistuksen saanut voi vapautua istuttuaan tuomiostaan puolet, jos hän ei ole ennen rikostaan vähintään 3 vuoteen ollut vankeudessa. Vapauttamista voi edeltää myös valvottu koevapaus, jossa vankia seurataan teknisin välinein.

1.1.2020 voimaan tulevan lain mukaan tekijältä edellytetään vähintään 5 vuoden vankeudetonta aikaa, jotta hän voisi vapautua ehdonalaiseen istuttuaan rangaistuksesta puolet. Sääntely tarkoituksena on kitkeä uusimisrikollisuutta, mihin liittyen nykyistä 3 vuoden rikoksetonta aikaa on pidetty liian lyhyenä ja samalla oikeudenmukaisuuden ja uskottavuuden kannalta hankalana.

Elinkautinen vankeusrangaistus ja törkeimmät väkivaltarikokset on rajattu vapauttamisen ulkopuolelle.

Lakimuutoksia-teemakuukausi, osa 3: Mielenosoitusten ennakkoilmoitusaika piteni 24 tuntiin

Nykylain mukaan ilmoitusaika on vain 6 tuntia, joka on käytännössä osoittaunut liian lyhyeksi eikä poliisi ole aina kyennyt turvaamaan kokoontumisvapauden käyttämistä lain edellyttämällä tavalla. Kansainvälisessä vertailussa nykyinen ilmoitusaika on lyhyt, sillä useissa Euroopan maissa edellytetään tavallisesti ennakkoilmoitusta vähintään 2-3 päivää ennen kokousta.

Pidentämisen perusteina on mielenosoitusten luonteen muuttuminen. Suurikin joukko saadaan nykyisin paikalle esim. sosiaalisen median välityksellä. Mielenosoitusten vastustajat tekevät myös aiempaa useammin vastamielenosoituksen, joka saattaa johtaa yhteenottoihin osapuolten välillä. Ilmoitusajalla on erityinen merkitys, jos mielenosoitus kohdistuu tai vaikuttaa sellaiseen ihmisryhmään, joka edellyttää erityistä suojelua. Tällaisia ovat esim. lasten ja vanhuksien asioihin liittyvät mielenilmaukset.

Lakimuutos tulee voimaan 1.8.2019.

Lakimuutoksia-teemakuukausi, osa 2: Sakon muunto rangaistukseksi kevenee – ja laajenee

Sakkorangaistuksien ongelma on, että sakon saaneet voivat periaatteessa välttää koko rangaistuksen, jos maksua ei saada perittyä heiltä. Ratkaisu tähän on sakkojen muuntaminen vankeudeksi, tietyin ehdoin. Vain tuomioistuimessa tuomitut sakot voidaan muuntaa vankeudeksi, muita ei. Lähtökohta jatkossa on, että yhden vuoden aikana tehty seitsemäs rikkomus samankaltaisesta teosta johtaa tuomioistuinkäsittelyyn, jossa sakkorangaistus voidaan muuntaa vankeudeksi.

Sakkojen muuntamisessa on kuitenkin rajoituksia, esim. alle 18 vuotiaana tehtyä sakkorikosta ei voida muuntaa vankeudeksi eikä rikesakkoja edelleenkään muunneta vankeudeksi. Aiemmin kolme maksamatonta sakkoa vastasi yhtä vankeuspäivää, kun jatkossa yhteen päivään vaaditaan neljä sakkoa. Rangaistuksen pituus on vähintään 4 ja enintään 40 päivää vankeutta

Lakimuutoksia-teemakuukausi, osa 1: Alaikäisten avioliitoille tuli loppu

1.6.2019 voimaantuleva lakimuutos päättää menettelyn, jossa alaikäiset ovat voineet saada poikkeusluvan avioliitolle. Jatkossa alaikäisiä puolisoita ei enää vihitä.

Kansainvälisissä havainnoissa erityisesti alaikäisten tyttöjen avioliittoja on pidetty haitallisina. Tällaisen avioliiton on katsottu altistavan hyväksikäytölle, estävän omien valintojen tekemistä sekä haittaavan koulunkäyntiä esim. opintojen keskeytymisellä.

Yksi kotimaisen menettelyn ongelmista on ollut se, ettei alaikäisten avioliitoille oltu säädetty alaikärajaa. Lupia ei ole kuitenkaan pääsääntöisesti myönnetty alle 17 vuotiaille, eikä haittavaikutuksia ole Suomessa juuri havaittu. Kaikesta huolimatta asiassa on kyse ensisijassa siitä, että mahdolliset alaikäisiin kohdistuvat haittavaikutukset halutaan välttää, minkä takia menettelystä luovutaan.

Testamenttitapaukset-teemakuukausi, osa 4: KKO 2016:32 – testamentin peruuttaminen

Viimeinen tapauksemme KKO 2016:32 käsittelee testamentin peruuttamista. Tapauksessa K ja M olivat olleet aviopari. M oli tehnyt testamentin K:n hyväksi. M oli pitänyt testamentista yhden kappaleen itsellään ja antanut kaksi kappaletta K:lle. Pariskunta oli sittemmin eronnut. M:n perillinen J oli vaatinut testamentin julistamista tehottomaksi, koska M:n jäämistöstä ei löytynyt testamenttia. Tapauksessa oli kyse siitä, oliko M peruuttanut testamentin hävittämällä.

Korkeimman oikeuden mukaan peruuttaminen ei ole määrämuotoon sidottu. Testamentin voi peruuttaa esimerkiksi repimällä alkuperäisen testamentin. Korkeimman oikeuden mukaan testamentin tekijällä tulee olla kuolemaansa asti mahdollisuus peruuttaa testamentti. Siten sillä ei ole merkitystä, onko testamentteja tehty useampi kappale. Siten Korkeimman oikeuden mukaan ratkaisevaa on, onko testamentin tekijän oma kappale hänen kuollessaan tallella. Jos kyseinen kappale ei ole tallessa, se katsotaan peruutetuksi.

Tulkinta on käytännön kannalta ongelmallinen. Testamentin saajan velvollisuus on antaa testamentti tiedoksi perillisille. Esimerkiksi tässä tapauksessa testamentin saajalla K:lla tuskin oli mahdollisuutta päästä käymään läpi M:n jäämistöä. M:n perillinen J puolestaan oli käynyt jäämistöä läpi ja ”kas kummaa”, J ei löytänyt M:n jäämistöstä K:n hyväksi tehtyä testamenttia.

Testamenttitapaukset-teemakuukausi, osa 3: KKO 2016:60 – puolison kuolema avioeron vireilläoloaikana

Korkeimman oikeuden tapauksessa KKO 2016:60 käsiteltiin avioeron vaikutusta kuolemantapauksessa. A oli hakenut avioeroa ja harkinta-ajan aikana puoliso B oli kuollut. B:n perilliset olivat halunneet vahvistettavan, ettei A:lla ole oikeutta B:n jäämistöön. Perilliset vaativat myös, että pariskunnan keskinäinen testamentti julistetaan pätemättömäksi.

Perintökaaren mukaan puolisolla ei, mikäli erityisistä asianhaaroista ei muuta johdu, ole oikeutta jäämistöön, jos perittävän kuollessa oli vireillä kanne avioerosta tai jos puolisot ovat tehneet hakemuksen avioliiton purkamisesta. Tapauksessa katsottiin olleen erityisiä asianhaaroja, joiden perusteella A:lla katsottiin olleen oikeus jäämistöön.

Vaikka kyseisessä tapauksessa erityiset asianhaarat vaikuttivat lesken kannalta positiivisesti, on mahdollista, että toisessa erotapauksessa tulkinta on päinvastainen – tilanne riippuu erityisistä asianhaaroista.

Testamenttitapaukset-teemakuukausi, osa 2: KKO 2016:68 – testamentin hyväksyminen

Tällä kertaa käsittelemme Korkeimman oikeuden tapausta KKO 2016:68, jossa käsiteltiin testamentin hyväksymistä. A ja B olivat saaneet testamentilla C:ltä X Oy:n osakkeita. B oli omassa testamentissaan määrännyt, että säätiö G saa Y Oyj:n osakkeet. Y Oyj:n osakkeet olivat tulleet X Oy:n osakkeiden tilalle. A oli saanut testamentin tiedoksi, hyväksynyt testamentin ja sitoutunut olemaan moittimatta sitä.

A kuitenkin nosti kanteen säätiö G:tä vastaan ja vaatinut vahvistettavaksi, ettei B voinut määrätä Y Oyj:n osakkeista, koska C:n testamentissa oli ollut toissijaisuusmääräys. Korkein oikeus kuitenkin katsoi, että A oli menettänyt oikeuden vedota testamentin tehottomuuteen, koska A oli hyväksynyt testamentin.

Kannattaa siis muistaa, että testamentin hyväksymisellä on vahva vaikutus. Kun saat testamentin tiedoksi, siihen kannattaa perehtyä huolellisesti.

Testamenttitapaukset-teemakuukausi, osa 1: KKO 2017:49 – keskinäisen testamentin tulkinta

Maaliskuussa käydään läpi Korkeimman oikeuden tapauksia, joissa on käsitelty testamenttia. Kannattaa muistaa, että tapaukset ovat yksittäistapauksia, eivätkä ne välttämättä sellaisenaan sovi toiseen tilanteeseen.

Korkein oikeus on tapauksessa KKO 2017:49 ottanut kantaa muun muassa keskinäisen testamentin sanamuodon tulkintaan. Tapauksessa puolisot A ja B olivat tehneet keskinäisen testamentin, jonka mukaan toisen heistä kuoltua, ensiksi kuolleen omaisuus menee täysin omistusoikeuksin eloonjääneelle puolisolle. Toissijaismääräystä ei ollut. Lesken kuoleman jälkeen ensiksi kuolleen rintaperilliset vaativat kanteella vahvistettavaksi, että A:n ja B:n kuoltua, omaisuus jaetaan kummankin puolison perintökaaren mukaisten perillisten kesken.

Korkeimman oikeuden tulkinnan mukaan sanamuoto oli hyvin selvä eikä oltu osoitettu, että testamentin tekijät olisivat sanamuodosta poiketen halunneet, että omaisuus menisi molempien kuoltua perintökaaren mukaisesti.

Testamenttia tehdessä kannattaakin miettiä hyvin tarkkaan, miten oman omaisuutensa haluaa jaettavan. Lisäksi testamentin sanamuodot kannattaa harkita tarkkaan, jotta oma viimeinen tahto tulee varmasti kirjattua oikein.

Perheoikeus-teemakuukausi, osa 4: Edunvalvontavaltuutus

Edunvalvontavaltuutuksella henkilö voi etukäteen määrätä toisen edustamaan itseään siltä varalta, ettei enää itse kykene hoitamaan asioitaan. Valtuuttaja voi itse valita kenet haluaa asioitaan hoitamaan. Valtuutukseen on yleensä hyvä kirjata toissijainen ja varavaltuutettu siltä varalta, että ensisijainen valtuutettu on esteellinen hoitamaan jotakin asiaa päämiehensä puolesta.

Edunvalvontavaltuutuksen voi tehdä täysi-ikäinen, joka kykenee ymmärtämään asian merkityksen. Valtuutuksen tekeminen ei onnistu enää ns. jälkikäteen eli silloin, kun henkilö on jo menettänyt toimintakykynsä esim. sairauden takia.

Mikäli edunvalvontavaltuutusta ei ole tehtynä ja henkilö menettää toimintakykynsä, hänelle voidaan määrätä edunvalvoja.

Perheoikeus-teemakuukausi, osa 3: Lapseton vainaja ja aviopuolison perintöoikeus

Sellainen tilanne lienee tuttu, että vainajan perintö menee hänen lapsilleen. Entä jos vainajalla ei ole rintaperillisiä? Jos naimattoman vainajan vanhemmat ovat elossa, menee perimysjärjestyksessä perintö seuraavaksi heille, sen jälkeen sisarille ja niin edelleen.

Siinä tapauksessa, että vainaja olikin kuollessaan naimisissa, tilanne muuttuu täysin. Lapsettoman, naimisissa olevan vainajan jäämistö meneekin vainajan omien sukulaisten sijaan ensin hänen eloonjääneelle puolisolleen. Vainajan sukulaisista tulee ns.toissijaisia perillisiä, joilla on oikeus saada omaisuutta jäämistöstä vasta lesken kuoltua.

Lapseton naimisissa oleva henkilö voi kuitenkin välttää edelle kuvatun halutessaan sillä, että hän tekee omaisuudestaan testamentin. Testamentilla voidaan varmistaa se, että jäämistö päätyy nimenomaan halutulle taholle, oli se sitten oma sukulainen tai muu henkilö.