Lakimuutokset-teemakuukausi, osa 3: Perintätoimen harjoittajat rekisteriin


Laki perintätoiminnan harjoittajien rekisteröinnistä tuli voimaan 1.1.2019. Etelä-Suomen aluehallintovirasto pitää rekisteriä perintätoiminnan harjoittajista. Lain ja aluehallintoviraston mukaan rekisteröitymisvelvollisuutta ei kuitenkaan ole, kun peritään omia saatavia tai perintätoiminta on satunnaista eikä sitä markkinoida. Myöskään asianajajien ei tarvitse rekisteröityä. Lakia perintätoiminnan harjoittajien rekisteröinnistä ei lähtökohtaisesti sovelleta kuolinpesän osakkaiden tai pesänselvittäjän suorittamaan kuolinpesän saatavien perintään eikä konkurssipesän pesänhoitajan suorittamaan pesän saatavien perintään. Poikkeuksena on saatavat, jotka on siirretty kuolinpesälle tai konkurssipesälle yksinomaan perimistarkoituksessa.

Jos perintätoimen harjoittajalla on ollut toimilupa lain voimaan tullessa, tämä voi jatkaa toiminnan harjoittajista siihen saakka, että päätös rekisteröinnistä on tehty. Edellytyksenä kuitenkin, että rekisteri-ilmoitus on tehty kuuden kuukauden kuluessa lain voimaantulosta.

Lakimuutokset-teemakuukausi, osa 2: Veronkorotukset


Uusi vuosi tuo tullessaan myös veron korotuksia. Verottajan mukaan alkoholin valmistevero nousee vuonna 2019 keskimäärin 2,5 %. Esimerkiksi oluen veronkorotus on 2,7 % ja viinin veronkorotus on 3,7 %.

Myös virvoitusjuomaveroa korotettiin vuoden 2019 alussa. Esimerkiksi yli 0,5 prosenttia sokeria sisältävien virvoitusjuomien valmistevero korotetaan 22 sentistä 27 senttiin litralta valmista juomaa.

Verottajan mukaan veronkorotukset kasvattavat edellä mainittujen verojen tuottoa yhteensä noin 55 miljoona euroa vuodessa.

Lähde: https://www.vero.fi/tietoa-verohallinnosta/verohallinnon_esittely/uutiset/uutiset/2019/alkoholi–ja-virvoitusjuomien-valmisteveroihin-korotuksia/

Lakimuutokset-teemakuukausi, osa 1: Etu- ja sukunimilaki

Uusi vuosi tuo usein tullessaan lakimuutoksia ja uusia lakeja. Tammikuussa käymmekin läpi uusia lakeja ja lakimuutoksia. Tammikuun 1. päivänä tuli voimaan Etu- ja sukunimilaki, joka kumosi samalla aiemmin voimassa olleen nimilain. Uuden lain myötä etunimiä saa jatkossa olla neljä. Aiemmin etunimiä sai olla vain kolme.

Uuden lain myötä myös lapsi voi saada yhdistelmäsukunimen. Jos vanhemmat ovat esimerkiksi Lappalainen ja Marjamäki-Lappalainen, voi lapsesta myös tulla Marjamäki-Lappalainen. Koska etunimiä on mahdollista olla neljä voi lapsi saada nimekseen esimerkiksi Karoliina Pauliina Aleksandra Eveliina Marjamäki-Lappalainen.

Avopuoliso voi ottaa hakemuksella yhteiseksi nimeksi toisen avopuolison sukunimen, jos puolisot ovat asuneet yhteistaloudessa vähintään viisi vuotta tai avopuolisoilla on tai on ollut yhteisessä huollossa oleva lapsi. Nimen saamisen edellytyksenä on toisen avopuolison suostumus.

Sopimus-teemakuukausi, osa 4: Sopimusrikkomusten seuraukset

Sopimukset sitovat molempia osapuolia. Jos osapuoli jättää velvoitteensa täyttämättä, toinen osapuoli voi vaatia täyttämään ne. Jos velvoite jää edelleen täyttämättä, vastapuolella voi olla oikeus irtaantua sopimuksesta esim. purkamalla sopimus. Purkaminen yleensä edellyttää, että rikkomuksella on ollut olennainen merkitys osapuolen kannalta.

Rikkomuksista seuraa usein osapuolille myös vahinkoa, jonka vastapuoli voi olla velvollinen korvaamaan. Vaikka sopimus myöhemmin täytettäisiinkin sovitusti tai purettaisiin, on vahinko jo voinut aiheutua. Vahingonkorvaukseen voi siten olla oikeus myös muun seurauksen lisäksi, vaikka toisinaan pelkkä vahingonkorvaus voi riittää sopimusrikkomuksen hyvitykseksi.

Sopimus-teemakuukausi, osa 3: Sopimuksen kesto

Sopimus voi päättyä, kun osapuolten sopimusvelvoitteet on täytetty tai voimassaolon muuten päätyttyä. Sopimus voi olla voimassa tietyn määräajan tai toistaiseksi. Määräaikainen sopimus päättyy määräajan kuluttua, toistaiseksi voimassaoleva sopimus päättyy yleensä irtisanomiseen tai purkamiseen. Voimassaoleva sopimus voidaan tavallisesti myös korvata uudella sopimuksella osapuolten ollessa siitä yhtä mieltä.

Sopimuksen päättäminen irtisanomalla tai purkamalla vaihtelee tapauskohtaisesti. Irtisanomis- ja purkamisehdot on yleensä määritelty sopimuksessa, mutta myös laki voi asettaa niille ehtoja. Irtisanomisen jälkeen sopimus useimmiten päättyy kohtuullisen ajan kuluttua, purkamisen jälkeen heti. Vaikka sopimus muuten päättyisi, osapuoli voi silti olla edelleen sidottu johonkin sopimusehtoon, kuten tavaralle annettuun takuuseen.

Sopimus-teemakuukausi, osa 2: Tarjouksen voimassaoloaika

Riittävän yksilöity tarjous sitoo antajaansa. Tarjouksen voimassaoloaika ei kuitenkaan ole rajoittamaton. Tarjouksen tekijä voi ilmoittaa määräajan, jonka kuluessa hyväksyvä vastaus tulee antaa. Määräajan jälkeen tullut vastaus ei enää saa aikaan sopimusta.

Jos tarjous tehdään suullisesti ja ilman määräaikaa, hyväksyvä vastaus tulee antaa heti. Suullisesti ilman määräaikaa tehty tarjous on lähtökohtaisesti voimassa vain keskustelun ajan eikä siinä annettua tarjousta ei voi hyväksyä enää jälkikäteen myöhemmin.

Jos tarjous tehdään kirjallisesti ilman määräaikaa, tulee hyväksyvä vastaus antaa kohtuullisessa ajassa. Kohtuullinen aika vaihtelee tilanteesta riippuen, eikä sille ole mahdollista antaa mitään yleistä aikarajaa.

Sopimus-teemakuukausi, osa 1: Sopimuksen syntyminen tarjouksen perusteella

Onko sopimus syntynyt? Onko osapuoli velvollinen suoritukseen? Nämä ovat varsin tavallisia viestintään liittyviä ongelmakysymyksiä. Laissa on lähdetty siitä, että tarjoukseen annettu hyväksyvä vastaus perustaa sopimusvelvoitteet osapuolille. Tarjouksen pitää olla niin yksilöity, että se voidaan hyväksyä pelkällä myönteisellä vastauksella. Hyväksyvältä vastaukselta edellytetään, että se annetaan ilman uusia ehtoja. Ns.ehdollinen hyväksyntä tarkoittaa käytännössä tarjouksen hylkäämistä ja vastatarjouksen esittämistä, joka toisen puolen pitää hyväksyä. Esim.lehtimainokset eivät ole sopimusvelvoitteita synnyttäviä tarjouksia, vaan pikemminkin kehotuksia tulla tekemään sitovia sopimuksia, ts. ostoksille.

Sopimus voi jäädä syntymättä, jos tarjous ehditään perua ajoissa. Tarjous tulee antajaansa sitovaksi silloin, kun vastaanottaja on ehtinyt tutustua tarjoukseen. Tämän jälkeen tarjousta ei voi enää perua ilman oikeusvaikutuksia. Peruutuksen tulee siis tapahtua ennen tai viimeistään samalla hetkellä, kun vastaanottaja saa tarjouksen nähtäväkseen.

Perintä-teemakuukausi, osa 4: Oikeudellinen perintä

Mikäli vapaaehtoinen perintä ei tuota tulosta, saatava voidaan siirtää oikeudelliseen perintään. Tällöin päämiehen suostumuksella asiassa laaditaan haastehakemus ja asia siirretään tuomioistuimen ratkaistavaksi. Mikäli velallinen ei riitauta saatavaa, tuomioistuin antaa asiassa yksipuolisen tuomion. Tuomio voidaan sitten lähettää ulosottoon täytäntöönpantavaksi.

Jos velallinen on yritys, asiassa voidaan laatia myös konkurssiuhkainen maksukehotus. Tällöin velallisella on seitsemän päivää aikaa maksaa saatava korkoineen ja kuluineen. Määräaika lasketaan siitä, kun haastemies on antanut konkurssiuhkaisen maksukehotuksen velalliselle tiedoksi. Mikäli velallinen ei maksa vieläkään saatavaa, asiassa voidaan laatia konkurssihakemus.

Perintä-teemakuukausi osa 3: Vapaaehtoinen perintä

Ennen saatavan siirtämistä perintään kuluttajasaatavasta on muistutettava velallista, mikäli maksumuistutuksesta haluaa periä viisi euroa. Suosittelemme kaikkien saatavien kohdalla saatavan muistuttamista ennen saatavan siirtämistä perintään. Joskus lasku unohtuu maksaa tai lasku ei ole koskaan saapunutkaan. Tällöin velallinen saa mahdollisuuden maksaa laskun. Monesti lasku maksetaan heti muistutuksen jälkeen eikä saatavaa tarvitse siirtää perintään.

Perintä alkaa aina vapaaehtoisella perinnällä. Tämä tarkoittaa sitä, että saatavasta lähetetään velalliselle maksuvaatimus. Maksuvaatimukseen lisätään perintäkulut. Kuluttajasaatavissa perintäkulut on määritelty perintälaissa. Yritysperinnässä perintäkulujen tulee olla kohtuulliset. Kohtuullisuutta arvioitaessa otetaan huomioon saatavan suuruus, suoritettu työmäärä, perintätehtävän tarkoituksenmukainen suoritustapa ja muut seikat.