Testamenttitapaukset-teemakuukausi, osa 2: KKO 2016:68 – testamentin hyväksyminen

Tällä kertaa käsittelemme Korkeimman oikeuden tapausta KKO 2016:68, jossa käsiteltiin testamentin hyväksymistä. A ja B olivat saaneet testamentilla C:ltä X Oy:n osakkeita. B oli omassa testamentissaan määrännyt, että säätiö G saa Y Oyj:n osakkeet. Y Oyj:n osakkeet olivat tulleet X Oy:n osakkeiden tilalle. A oli saanut testamentin tiedoksi, hyväksynyt testamentin ja sitoutunut olemaan moittimatta sitä.

A kuitenkin nosti kanteen säätiö G:tä vastaan ja vaatinut vahvistettavaksi, ettei B voinut määrätä Y Oyj:n osakkeista, koska C:n testamentissa oli ollut toissijaisuusmääräys. Korkein oikeus kuitenkin katsoi, että A oli menettänyt oikeuden vedota testamentin tehottomuuteen, koska A oli hyväksynyt testamentin.

Kannattaa siis muistaa, että testamentin hyväksymisellä on vahva vaikutus. Kun saat testamentin tiedoksi, siihen kannattaa perehtyä huolellisesti.

Testamenttitapaukset-teemakuukausi, osa 1: KKO 2017:49 – keskinäisen testamentin tulkinta

Maaliskuussa käydään läpi Korkeimman oikeuden tapauksia, joissa on käsitelty testamenttia. Kannattaa muistaa, että tapaukset ovat yksittäistapauksia, eivätkä ne välttämättä sellaisenaan sovi toiseen tilanteeseen.

Korkein oikeus on tapauksessa KKO 2017:49 ottanut kantaa muun muassa keskinäisen testamentin sanamuodon tulkintaan. Tapauksessa puolisot A ja B olivat tehneet keskinäisen testamentin, jonka mukaan toisen heistä kuoltua, ensiksi kuolleen omaisuus menee täysin omistusoikeuksin eloonjääneelle puolisolle. Toissijaismääräystä ei ollut. Lesken kuoleman jälkeen ensiksi kuolleen rintaperilliset vaativat kanteella vahvistettavaksi, että A:n ja B:n kuoltua, omaisuus jaetaan kummankin puolison perintökaaren mukaisten perillisten kesken.

Korkeimman oikeuden tulkinnan mukaan sanamuoto oli hyvin selvä eikä oltu osoitettu, että testamentin tekijät olisivat sanamuodosta poiketen halunneet, että omaisuus menisi molempien kuoltua perintökaaren mukaisesti.

Testamenttia tehdessä kannattaakin miettiä hyvin tarkkaan, miten oman omaisuutensa haluaa jaettavan. Lisäksi testamentin sanamuodot kannattaa harkita tarkkaan, jotta oma viimeinen tahto tulee varmasti kirjattua oikein.

Perheoikeus-teemakuukausi, osa 4: Edunvalvontavaltuutus

Edunvalvontavaltuutuksella henkilö voi etukäteen määrätä toisen edustamaan itseään siltä varalta, ettei enää itse kykene hoitamaan asioitaan. Valtuuttaja voi itse valita kenet haluaa asioitaan hoitamaan. Valtuutukseen on yleensä hyvä kirjata toissijainen ja varavaltuutettu siltä varalta, että ensisijainen valtuutettu on esteellinen hoitamaan jotakin asiaa päämiehensä puolesta.

Edunvalvontavaltuutuksen voi tehdä täysi-ikäinen, joka kykenee ymmärtämään asian merkityksen. Valtuutuksen tekeminen ei onnistu enää ns. jälkikäteen eli silloin, kun henkilö on jo menettänyt toimintakykynsä esim. sairauden takia.

Mikäli edunvalvontavaltuutusta ei ole tehtynä ja henkilö menettää toimintakykynsä, hänelle voidaan määrätä edunvalvoja.

Perheoikeus-teemakuukausi, osa 3: Lapseton vainaja ja aviopuolison perintöoikeus

Sellainen tilanne lienee tuttu, että vainajan perintö menee hänen lapsilleen. Entä jos vainajalla ei ole rintaperillisiä? Jos naimattoman vainajan vanhemmat ovat elossa, menee perimysjärjestyksessä perintö seuraavaksi heille, sen jälkeen sisarille ja niin edelleen.

Siinä tapauksessa, että vainaja olikin kuollessaan naimisissa, tilanne muuttuu täysin. Lapsettoman, naimisissa olevan vainajan jäämistö meneekin vainajan omien sukulaisten sijaan ensin hänen eloonjääneelle puolisolleen. Vainajan sukulaisista tulee ns.toissijaisia perillisiä, joilla on oikeus saada omaisuutta jäämistöstä vasta lesken kuoltua.

Lapseton naimisissa oleva henkilö voi kuitenkin välttää edelle kuvatun halutessaan sillä, että hän tekee omaisuudestaan testamentin. Testamentilla voidaan varmistaa se, että jäämistö päätyy nimenomaan halutulle taholle, oli se sitten oma sukulainen tai muu henkilö.

Perheoikeus-teemakuukausi, osa 2: Perunkirjoitus vainajan jälkeen

Perunkirjoitus tulee järjestää jokaisen vainajan jälkeen. Perunkirjoituksesta huolehtii yleensä joku pesän osakkaista, tavallisimmin vainajan perillinen tai leski. Perunkirjoitus tulee pitää siitäkin huolimatta, ettei pesässä ole ollenkaan varoja. Varsinaisen perunkirjoituksen toimittavat tehtävään valittavat kaksi uskottua miestä. Yleensä perunkirjoitustehtävä on syytä antaa asiaan perehtyneelle henkilölle. Perunkirjoituksen tarkoitus on tiivistetysti selvittää vainajan varat ja velat sekä pesän osakkaat eli ne, joiden kesken perintö aikanaan jaetaan.

Perunkirjoitus tulee toimittaa 3 kuukauden kuluessa vainajan kuolemasta. Perunkirjoituksesta laaditaan perukirja, joka on toimitettava verohallinnolle kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta. Verohallinnolta voi tarvittaessa hakea lisäaikaa perunkirjoituksen toimittamiselle.

Perheoikeus-teemakuukausi, osa 1: Avioehto ja avio-oikeus

Toisin kuin puolisot usein luulevat, avioehdolla ei voida jakaa puolisoidan omaisuutta tai määrätä siitä, miten jako tulisi eron tai kuoleman varalta tehdä. Avioehdossa ei siten voida sopia esim. siitä, että puolisoiden talon omistus jaetaan 30/70 suhteessa ja toinen saa lisäksi auton.

Avioehdolla voidaan määrätä ainoastaan siitä, mihin puolisoiden omaisuuteen avio-oikeus ulottuu ja mihin ei. Kun avioliitto päättyy eroon tai kuolemaan, puretaan puolisoiden aviovarallisuussuhde osituksessa, jos avio-oikeus on olemassa edes osittain. Jos avio-oikeus on kokonaan poissuljettu, osituksen sijaan tehdään omaisuuksien erottelu.

Osituksessa tarkastetaan molempien puolisojen avio-oikeuden alainen omaisuus ja sen määrä sekä velat, joiden perusteella päädytään puolisojen netto-omaisuuteen. Jos avio-oikeus on voimassa, molemmilla on oikeus puolikkaaseen yhteenlasketusta netto-omaisuudesta. Mahdollinen omaisuusero tasataan tasingolla siten, että vähävaraisemmalla on oikeus saada tasinkona saman verran, kuin hänen netto-omaisuutensa on vajaa yhteenlasketun netto-omaisuuden puolikkaasta. Esim. jos puolisojen netto-omaisuudet ovat 50.000eur ja 100.000eur eli yhteensä 150.000eur, on 50.000eur omistavalla oikeus saada 25.000eur tasinkoa varakkaammalta.

Jos avio-oikeus on kokonaan poissuljettu, tasinko-oikeutta ei ole eikä tasinkoa makseta. Tällöin puolisot pitävät kaiken omansa. Yhteisomistus harvoin jatkuu ongelmitta avioliiton päätyttyä, jolloin esim. yhteisesti omistettu asunto päädytään usein myymään.

Lakimuutokset-teemakuukausi, osa 4: Tuomioistuinten maksuihin korotuksia

Vuoden 2019 alussa tuomioistuinmaksut ovat nousseet. Käräjäoikeudessa käsiteltävässä riita-asiassa oikeudenkäyntimaksu nousi 500 eurosta 510 euroon. Hakemusasiat puolestaan nousivat 250 eurosta 260 euroon. Avioeroasiat kuitenkin säilyivät ennallaan 200 eurossa.

Hovioikeudessa käsiteltävä hakemusasia nousi 250 eurosta 260 euroon ja muu asia, kuten riita-asia nousi 500 eurosta 510 euroon. Korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden käsittelymaksut nousivat 500 eurosta 510 euroon.

Haastemiehen tiedoksiantomaksu nousi 70 eurosta 80 euroon.

Lakimuutokset-teemakuukausi, osa 3: Perintätoimen harjoittajat rekisteriin


Laki perintätoiminnan harjoittajien rekisteröinnistä tuli voimaan 1.1.2019. Etelä-Suomen aluehallintovirasto pitää rekisteriä perintätoiminnan harjoittajista. Lain ja aluehallintoviraston mukaan rekisteröitymisvelvollisuutta ei kuitenkaan ole, kun peritään omia saatavia tai perintätoiminta on satunnaista eikä sitä markkinoida. Myöskään asianajajien ei tarvitse rekisteröityä. Lakia perintätoiminnan harjoittajien rekisteröinnistä ei lähtökohtaisesti sovelleta kuolinpesän osakkaiden tai pesänselvittäjän suorittamaan kuolinpesän saatavien perintään eikä konkurssipesän pesänhoitajan suorittamaan pesän saatavien perintään. Poikkeuksena on saatavat, jotka on siirretty kuolinpesälle tai konkurssipesälle yksinomaan perimistarkoituksessa.

Jos perintätoimen harjoittajalla on ollut toimilupa lain voimaan tullessa, tämä voi jatkaa toiminnan harjoittajista siihen saakka, että päätös rekisteröinnistä on tehty. Edellytyksenä kuitenkin, että rekisteri-ilmoitus on tehty kuuden kuukauden kuluessa lain voimaantulosta.

Lakimuutokset-teemakuukausi, osa 2: Veronkorotukset


Uusi vuosi tuo tullessaan myös veron korotuksia. Verottajan mukaan alkoholin valmistevero nousee vuonna 2019 keskimäärin 2,5 %. Esimerkiksi oluen veronkorotus on 2,7 % ja viinin veronkorotus on 3,7 %.

Myös virvoitusjuomaveroa korotettiin vuoden 2019 alussa. Esimerkiksi yli 0,5 prosenttia sokeria sisältävien virvoitusjuomien valmistevero korotetaan 22 sentistä 27 senttiin litralta valmista juomaa.

Verottajan mukaan veronkorotukset kasvattavat edellä mainittujen verojen tuottoa yhteensä noin 55 miljoona euroa vuodessa.

Lähde: https://www.vero.fi/tietoa-verohallinnosta/verohallinnon_esittely/uutiset/uutiset/2019/alkoholi–ja-virvoitusjuomien-valmisteveroihin-korotuksia/

Lakimuutokset-teemakuukausi, osa 1: Etu- ja sukunimilaki

Uusi vuosi tuo usein tullessaan lakimuutoksia ja uusia lakeja. Tammikuussa käymmekin läpi uusia lakeja ja lakimuutoksia. Tammikuun 1. päivänä tuli voimaan Etu- ja sukunimilaki, joka kumosi samalla aiemmin voimassa olleen nimilain. Uuden lain myötä etunimiä saa jatkossa olla neljä. Aiemmin etunimiä sai olla vain kolme.

Uuden lain myötä myös lapsi voi saada yhdistelmäsukunimen. Jos vanhemmat ovat esimerkiksi Lappalainen ja Marjamäki-Lappalainen, voi lapsesta myös tulla Marjamäki-Lappalainen. Koska etunimiä on mahdollista olla neljä voi lapsi saada nimekseen esimerkiksi Karoliina Pauliina Aleksandra Eveliina Marjamäki-Lappalainen.

Avopuoliso voi ottaa hakemuksella yhteiseksi nimeksi toisen avopuolison sukunimen, jos puolisot ovat asuneet yhteistaloudessa vähintään viisi vuotta tai avopuolisoilla on tai on ollut yhteisessä huollossa oleva lapsi. Nimen saamisen edellytyksenä on toisen avopuolison suostumus.