EI-teemakuukausi, osa 4: Avioehtoa EI voi tehdä, jos avioeroasia on jo vireillä

Joskus puolisot ovat avioehdon kanssa liian myöhään liikkeellä. Avioehtoa ei voi enää tehdä, jos avioero on pistetty vireille. Maistraatti ei suostu tällaista avioehtoa rekisteröimään. Vaikka ero olisi näköpiirissä, kannattaa puolisoiden istua alas ja miettiä avioehdon tarve ennen kuin avioerohakemus lähetetään käräjäoikeudelle.

Ositusperuste syntyy, kun avioeroasia tulee tuomioistuimessa vireille. Tämän jälkeen avio-oikeuden alainen omaisuus voidaan osittaa.

EI-teemakuukausi, osa 3: Avioehdolla EI voi jakaa omaisuutta avioeron tapahtuessa

Yksi yleisimpiä toiveita on, että avioehtoon kirjattaisiin, miten puolisoiden omaisuus jaettaisiin mahdollisen avioeron tapahtuessa. Joskus toivotaan, että Matti voisi pitää asunnon, mutta kesämökki tulisi Tarjalle. Tai omakotitalo jaettaisiin puoliksi, vaikka Risto omistaakin sen talon kokonaan, koska Raija on kuitenkin maksanut osan keittiöremontista. Tällaisia toiveita avioehtoon ei voida kirjata.

Jos avioero on ajankohtainen ja omaisuus halutaan jakaa, puolisoiden välillä on tehtävä ositus, kun avioeroasia on tullut tuomioistuimessa vireille.

EI-teemakuukausi, osa 2: Avioehdolla EI voi vaikuttaa perimysjärjestykseen

Avioliitto voi päättyä toisen puolison kuolemaan, jolloin avioehto voi vaikuttaa avio-oikeuden alaiseen omaisuuteen. Olisi kätevää, jos avioehdossa voisi myös mainita, että kesämökki menee Minna-siskolle ja Reetta-serkku saa Aalto-maljakon. Avioehdolla ei kuitenkaan voida vaikuttaa perimysjärjestykseen, vaan perimysjärjestykseen voi vaikuttaa ainoastaan testamentilla.

Avioehdolla voidaan vaikuttaa ainoastaan avio-oikeuden sisältöön ja laajuuteen.

EI-teemakuukausi, osa 1: Avioehtoa EI voi rekisteröidä yli kuukautta ennen vihkipäivää

Toukokuussa vietämme avioehtoihin liittyvää EI-teemakuukautta. Kaikki kuukauden tekstit liittyvät avio-oikeuteen ja avioehtoihin ja siihen, mikä on kiellettyä tai avioehtoihin liittyen ei voi tehdä. Jos olet menossa naimisiin tai muuten harkitse avioehdon tekemistä tai jopa avioeroa, kannattaa lukea tämän kuun teematekstit!

Usein kannattaa olla hyvissä ajoin liikenteessä, oli asia mikä hyvänsä. Avioehtoihin liittyen maistraattiin ei voi lähettää avioehtoa rekisteröitäväksi yli kuukautta ennen häitä. Avioehdon voi kyllä allekirjoittaa jo hyvissä ajoin, mutta tällöin rekisteröinti täytyy muistaa tehdä lähempänä vihkipäivää. Avioehto kannattaa tehdä ennen vihkipäivää, mutta ei välttämättä vuosia ennakkoon.

Lakimuutoksia-teemakuukausi, osa 4: Ehdonalaiseen vapauttaminen tiukentuu

Nykylaissa ehdottoman vankeusrangaistuksen saanut voi vapautua istuttuaan tuomiostaan puolet, jos hän ei ole ennen rikostaan vähintään 3 vuoteen ollut vankeudessa. Vapauttamista voi edeltää myös valvottu koevapaus, jossa vankia seurataan teknisin välinein.

1.1.2020 voimaan tulevan lain mukaan tekijältä edellytetään vähintään 5 vuoden vankeudetonta aikaa, jotta hän voisi vapautua ehdonalaiseen istuttuaan rangaistuksesta puolet. Sääntely tarkoituksena on kitkeä uusimisrikollisuutta, mihin liittyen nykyistä 3 vuoden rikoksetonta aikaa on pidetty liian lyhyenä ja samalla oikeudenmukaisuuden ja uskottavuuden kannalta hankalana.

Elinkautinen vankeusrangaistus ja törkeimmät väkivaltarikokset on rajattu vapauttamisen ulkopuolelle.

Lakimuutoksia-teemakuukausi, osa 3: Mielenosoitusten ennakkoilmoitusaika piteni 24 tuntiin

Nykylain mukaan ilmoitusaika on vain 6 tuntia, joka on käytännössä osoittaunut liian lyhyeksi eikä poliisi ole aina kyennyt turvaamaan kokoontumisvapauden käyttämistä lain edellyttämällä tavalla. Kansainvälisessä vertailussa nykyinen ilmoitusaika on lyhyt, sillä useissa Euroopan maissa edellytetään tavallisesti ennakkoilmoitusta vähintään 2-3 päivää ennen kokousta.

Pidentämisen perusteina on mielenosoitusten luonteen muuttuminen. Suurikin joukko saadaan nykyisin paikalle esim. sosiaalisen median välityksellä. Mielenosoitusten vastustajat tekevät myös aiempaa useammin vastamielenosoituksen, joka saattaa johtaa yhteenottoihin osapuolten välillä. Ilmoitusajalla on erityinen merkitys, jos mielenosoitus kohdistuu tai vaikuttaa sellaiseen ihmisryhmään, joka edellyttää erityistä suojelua. Tällaisia ovat esim. lasten ja vanhuksien asioihin liittyvät mielenilmaukset.

Lakimuutos tulee voimaan 1.8.2019.

Lakimuutoksia-teemakuukausi, osa 2: Sakon muunto rangaistukseksi kevenee – ja laajenee

Sakkorangaistuksien ongelma on, että sakon saaneet voivat periaatteessa välttää koko rangaistuksen, jos maksua ei saada perittyä heiltä. Ratkaisu tähän on sakkojen muuntaminen vankeudeksi, tietyin ehdoin. Vain tuomioistuimessa tuomitut sakot voidaan muuntaa vankeudeksi, muita ei. Lähtökohta jatkossa on, että yhden vuoden aikana tehty seitsemäs rikkomus samankaltaisesta teosta johtaa tuomioistuinkäsittelyyn, jossa sakkorangaistus voidaan muuntaa vankeudeksi.

Sakkojen muuntamisessa on kuitenkin rajoituksia, esim. alle 18 vuotiaana tehtyä sakkorikosta ei voida muuntaa vankeudeksi eikä rikesakkoja edelleenkään muunneta vankeudeksi. Aiemmin kolme maksamatonta sakkoa vastasi yhtä vankeuspäivää, kun jatkossa yhteen päivään vaaditaan neljä sakkoa. Rangaistuksen pituus on vähintään 4 ja enintään 40 päivää vankeutta

Lakimuutoksia-teemakuukausi, osa 1: Alaikäisten avioliitoille tuli loppu

1.6.2019 voimaantuleva lakimuutos päättää menettelyn, jossa alaikäiset ovat voineet saada poikkeusluvan avioliitolle. Jatkossa alaikäisiä puolisoita ei enää vihitä.

Kansainvälisissä havainnoissa erityisesti alaikäisten tyttöjen avioliittoja on pidetty haitallisina. Tällaisen avioliiton on katsottu altistavan hyväksikäytölle, estävän omien valintojen tekemistä sekä haittaavan koulunkäyntiä esim. opintojen keskeytymisellä.

Yksi kotimaisen menettelyn ongelmista on ollut se, ettei alaikäisten avioliitoille oltu säädetty alaikärajaa. Lupia ei ole kuitenkaan pääsääntöisesti myönnetty alle 17 vuotiaille, eikä haittavaikutuksia ole Suomessa juuri havaittu. Kaikesta huolimatta asiassa on kyse ensisijassa siitä, että mahdolliset alaikäisiin kohdistuvat haittavaikutukset halutaan välttää, minkä takia menettelystä luovutaan.

Testamenttitapaukset-teemakuukausi, osa 4: KKO 2016:32 – testamentin peruuttaminen

Viimeinen tapauksemme KKO 2016:32 käsittelee testamentin peruuttamista. Tapauksessa K ja M olivat olleet aviopari. M oli tehnyt testamentin K:n hyväksi. M oli pitänyt testamentista yhden kappaleen itsellään ja antanut kaksi kappaletta K:lle. Pariskunta oli sittemmin eronnut. M:n perillinen J oli vaatinut testamentin julistamista tehottomaksi, koska M:n jäämistöstä ei löytynyt testamenttia. Tapauksessa oli kyse siitä, oliko M peruuttanut testamentin hävittämällä.

Korkeimman oikeuden mukaan peruuttaminen ei ole määrämuotoon sidottu. Testamentin voi peruuttaa esimerkiksi repimällä alkuperäisen testamentin. Korkeimman oikeuden mukaan testamentin tekijällä tulee olla kuolemaansa asti mahdollisuus peruuttaa testamentti. Siten sillä ei ole merkitystä, onko testamentteja tehty useampi kappale. Siten Korkeimman oikeuden mukaan ratkaisevaa on, onko testamentin tekijän oma kappale hänen kuollessaan tallella. Jos kyseinen kappale ei ole tallessa, se katsotaan peruutetuksi.

Tulkinta on käytännön kannalta ongelmallinen. Testamentin saajan velvollisuus on antaa testamentti tiedoksi perillisille. Esimerkiksi tässä tapauksessa testamentin saajalla K:lla tuskin oli mahdollisuutta päästä käymään läpi M:n jäämistöä. M:n perillinen J puolestaan oli käynyt jäämistöä läpi ja ”kas kummaa”, J ei löytänyt M:n jäämistöstä K:n hyväksi tehtyä testamenttia.

Testamenttitapaukset-teemakuukausi, osa 3: KKO 2016:60 – puolison kuolema avioeron vireilläoloaikana

Korkeimman oikeuden tapauksessa KKO 2016:60 käsiteltiin avioeron vaikutusta kuolemantapauksessa. A oli hakenut avioeroa ja harkinta-ajan aikana puoliso B oli kuollut. B:n perilliset olivat halunneet vahvistettavan, ettei A:lla ole oikeutta B:n jäämistöön. Perilliset vaativat myös, että pariskunnan keskinäinen testamentti julistetaan pätemättömäksi.

Perintökaaren mukaan puolisolla ei, mikäli erityisistä asianhaaroista ei muuta johdu, ole oikeutta jäämistöön, jos perittävän kuollessa oli vireillä kanne avioerosta tai jos puolisot ovat tehneet hakemuksen avioliiton purkamisesta. Tapauksessa katsottiin olleen erityisiä asianhaaroja, joiden perusteella A:lla katsottiin olleen oikeus jäämistöön.

Vaikka kyseisessä tapauksessa erityiset asianhaarat vaikuttivat lesken kannalta positiivisesti, on mahdollista, että toisessa erotapauksessa tulkinta on päinvastainen – tilanne riippuu erityisistä asianhaaroista.