Velallisen maksuaika konkurssiuhkaisen maksukehotuksen jälkeen pitenee

Konkurssilaki muuttuu väliaikaisesti helmikuussa, jolloin maksun laiminlyöntiin perustuva maksukyvyttömyysolettama tulee käyttöön. Määräaikaa pidennetään 30 päiväksi velallisen eduksi. Tämän tarkoituksena on auttaa yrityksiä selviämään koronaviruksesta johtuvien vaikeuksien yli.

Väliaikainen laki on voimassa syyskuun loppuun. Jos velallinen ei ole 30 päivän kuluessa velkojen maksukehotuksesta maksanut velkojan selvää ja erääntynyttä saatavaa, konkurssiuhkaisen maksukehotuksen noudattamatta jättäminen muodostaa maksukyvyttömyysolettaman. Tavallisesti maksuaika on viikko. Uudella lailla pyritään takaamaan velallisille kohtuullinen maksuaika.

Konkurssihakemusten odotetaan kasvavan rajusti tammikuun jälkeen. Velkojat voivat 1.2.2021 alkaen siis hakea velallisyritystä konkurssiin, jos velallinen ei ole saanut selvää ja erääntynyttä saatavaa 30 päivän kuluessa maksukehotuksesta. Maksukehotusta koskeva säännös on voimassa 30.9.2021 asti.

https://oikeusministerio.fi/-/velallisen-maksuaika-konkurssiuhkaisen-maksukehotuksen-tiedoksiannon-jalkeen-pitenee-30-paivaan 

Työlainsäädännön väliaikaisten muutosten voimassaolo päättynyt

Koronaviruksen aiheuttamasta poikkeustilanteesta johtuen työnantajat eivät ole voineet määräaikaista työsopimusta tehdessään ennakoida viruspandemiasta johtuvia muutoksia työllistämisedellytyksissä. Tästä johtuen työsopimuslain koeaikapurkua ja määräaikaisen työntekijän lomauttamista koskevia pykäliä muutettiin väliaikaisesti viime vuonna.

Väliaikaisten muutosten mukaisesti työsopimuksen sai purkaa koeaikana myös taloudellisella tai tuotannollisella perusteella. Tämän lisäksi väliaikaiset muutokset sisälsivät mahdollisuuden lomauttaa määräaikainen työntekijä vastaavilla perusteilla kuin toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa oleva työntekijä voidaan lomauttaa. Myös lomautusilmoituksen antamisaikaa lyhennettiin 14 päivästä viiteen päivään ennen lomautuksen alkamista.

Lisäksi työsopimuslain väliaikaisten muutosten perusteella takaisinottovelvollisuusaikaa pidennettiin neljästä kuukaudesta yhdeksään kuukauteen poikkeustilanteen aikana irtisanotuiksi tulleiden työntekijöiden aseman parantamiseksi.

Työlainsäädännön väliaikaisten muutosten voimassaolo päättyi 31.12.2020. Näin ollen työnantajan tulee huomioida voimassaolon päätymistä koskevat säännöt.

https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2020/20200092                                                                                                                     https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/HE_92+2020.aspx

Koronaviruksen vaikutukset yritysten määräaikaiseen kustannustukeen

Eduskunta on hyväksynyt hallituksen esityksen koskien yritysten määräaikaista kustannustukea. Lakiehdotus koski yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain muuttamista. Koronavirustilanteesta johtuvat vaikeudet ovat vaikuttaneet yritysten liiketoimintaan. Määräaikaista kustannustukea jatketaan laissa mainituin edellytyksin Suomessa toimiville yrityksille näiden vaikeuksien helpottamiseksi. Tarkoituksena on yritysten toiminnan jatkumisen tukeminen, kuin myös konkurssiin ajautuvien yritysten määrän vähentäminen järjestämällä yrityksille lisäaikaa toiminnan ja kustannusten sopeuttamiseen.

Kustannustuki on tarkoitettu yrityksille, joiden liikevaihtoon COVID-19 pandemia on merkittävästi vaikuttanut ja joilla on siitä johtuvia vaikeasti sopeutettavia tukikauteen kohdistuvia kuluja. Tuen tarve ja määrä arvioidaan koronaviruksen ja sen torjumisen aiheuttaman liikevaihdon menetyksen pohjalta. Myönnettävä kustannustuki tukikaudelta voi olla enintään 500 000 euroa yritystä kohti.

Laissa tarkennetaan kustannustuen myöntämisen ja kohdentamisen kriteerejä, kuluja, jotka hyväksytään tuettaviksi sekä säännöksiä, jotka koskevat tukikautta ja liikevaihdon vertailukautta. Näiden lisäksi luovutaan COVID-19 pandemiaan liittyvien tukien yhteensovittamista koskevista säännöksistä. Kuitenkin kustannustukea myönnettäessä otetaan huomioon, ettei Euroopan komission hyväksymän puitetukiohjelman perusteella myönnettyjen tukien yrityskohtainen yläraja ylity. Laki on voimassa 30.6.2021 saakka.

https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2020/20200205?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=korona
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/HE_205+2020.aspx

Koronavirustilanteesta johtuvat kulutusluottojen muutokset

Covid-19 epidemia on vaikuttanut merkittävästi kuluttajien taloudelliseen asemaan, minkä seurauksena kuluttajat joutuvat turvautumaan yhä useammin luottorahoitukseen. Koronaviruksen aiheuttamasta poikkeustilanteesta johtuvat pidempiaikaiset vaikutukset tulevat näkymään kasvavina velkaongelmina. Näin ollen väliaikaiset lainsäädäntömuutokset niin luottojen hinnoitteluun kuin niiden markkinointiin on katsottu tarpeelliseksi.

Kuluttajansuojalakia muutettiin koronavirustilanteen johdosta väliaikaisesti aikavälille 1.7-31.12.2020, niin että tietyille luotoille asetettiin 10 prosentin korkokatto. Tämän lisäksi kuluttajaluottojen ja luotonvälittäjien tarjoamien palveluiden suoramarkkinointi kiellettiin samalla ajanjaksolla.

Väliaikaista hintasäätelyä ja suoramarkkinointikieltoa päätettiin vuoden 2020 lopulla jatkaa 30.9.2021 saakka pääsääntöisesti saman sisältöisenä.

https://oikeusministerio.fi/hanke?tunnus=OM074:00/2020

Perintälain väliaikainen muutos

Koronavuosi on tuonut monelle yrittäjälle haasteita ja viranomaiset ovat ryhtyneet toimiin muun muassa perintälain muutoksella. Perintälain väliaikainen muutos tulee voimaan 1.1.2021 ja on voimassa 30.6.2021 asti.

Perintäkulujen tulee edelleen olla kohtuulliset, mutta perintälakiin tulee myös kirjaukset perintäkulujen maksimimääristä. Maksumuistutuksesta voi ottaa enintään 10,00 euroa. Perintäkulujen määrä maksuvaatimuksen osalta on 50,00 euroa, kun pääoma on korkeintaan 500,00 euroa ja 80,00 euroa, kun pääoma on yli 500,00 euroa.

Maksusopimuksen perintäkulu on 30,00 euroa, kun pääoma on korkeintaan 500,00 euroa tai maksusopimuksessa on korkeintaan neljä erää. Maksusopimuksen perintäkulu on 60,00 euroa, kun pääoma on yli 500,00 euroa ja maksusopimuksessa on enemmän kuin neljä erää.

Mikäli lasku jää maksamatta tai laskua ei pysty maksamaan, kannattaa olla velkojaan yhteydessä mahdollisimman pian asian sopimiseksi.

KKO 2020:57 ja erääntymättömät vuokrat

Joskus vuokrasopimus päättyy siihen, että vuokranantaja purkaa vuokrasopimuksen esimerkiksi maksamattomien vuokrien vuoksi. Jos sopimuksen purkamisen jälkeen vuokralainen ei vapaaehtoisesti muuta pois asunnosta, vuokranantaja voi hakea käräjäoikeudelta täytäntöönpanokelpoisen tuomion ja vaatia häätöä. Tuomiossa käräjäoikeus velvoittaa vuokralaista maksamaan maksamatta olevat vuokrat, jotka ovat erääntyneet ennen haastehakemusta ja tuomioistuinprosessin aikana.

Huoneenvuokralain mukaan vuokralainen on velvollinen maksamaan vuokraa siihen saakka, että hän luovuttaa asuinhuoneiston vuokranantajan hallintaan. Voiko käräjäoikeus velvoittaa tuomiossa vuokralaista maksamaan vuokraa myös tuomion jälkeiseltä ajalta siihen saakka, että asunnon hallinta on luovutettu vuokranantajan käyttöön? Uunituoreessa ratkaisussa KKO 2020:57 Korkein oikeus otti tähän kantaa.

Korkein oikeus toteaa, ettei asuinhuoneiston vuokrauksesta annettu laki sisällä säännöksiä, joiden nojalla olisi mahdollista saada suoritustuomio velvoitteesta, joka erääntyy vasta tulevaisuudessa. Tästä syystä Korkein oikeus toteaa, että tuomiolla määrättävä vuokrasaatavan maksuvelvollisuus voi koskea vain tuomion antamishetkellä erääntyneitä saatavia.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että mikäli vuokralainen pitää vuokra-asuntoa hallinnassaan vielä tuomion antamisen jälkeen, tuomion antamisen jälkeen erääntyneistä saatavista tulee tarvittaessa hakea erillinen maksutuomio, joka on täytäntöönpantavissa ulosotossa.

Jokamiehenoikeudet – kokon polttaminen

Jokamiehenoikeuksiin ei yleisesti kuulu tulen tekeminen maastoon tai polttopuiden otto, vaan ne on sallittu ainoastaan maanomistajan luvalla. Maanomistajan lupaa ei kuitenkaan tarvita silloin, jos käyttää merkittyjä tulentekopaikkoja.

Kokon polttamista suunnittelevien tulee ottaa huomioon monia asioita ennen sen polttamista. Ensimmäisenä tulee tarkistaa, saako alueella edes polttaa kokkoa ja onko metsäpalovaroitus voimassa. Lisäksi on hyvä huomioida, ettei kokon leviämisvaaraa rakennuksiin ja metsäalueisiin ole olemassa kyseisellä alueella.

Uudistunut pelastuslaki määrittää, että nuotion tai avotulen sytyttäminen on kiellettyä, mikäli Ilmatieteen laitos on antanut metsä- tai ruohikkopalovaroituksen alueelle, tai jos olosuhteet ovat kuivuuden, tuulen tai muun syyn takia sellaiset, että metsä- tai ruohikkopalon vaara on ilmeinen. Kokko on suurempi nuotio, ja sellaisia ei saa sytyttää tällaisissa olosuhteissa.

Lakia rikkovalle voidaan määrätä sakkoja, ja poikkeuslupaa ei myönnetä oman alueensa pelastusviranomaisilta.

Vesijättömaat ja lunastus

Jos mökkirannasta löytyy vesijättömaata, se tulisi lunastaa ennen kuin aloittaa rakentamisen. Todelliset rajat kannattaa selvittää varsinkin ennen uuden tontin tai jo rakennetun rantakiinteistön ostamista.

Vesijättöjä syntyy, kun maa kohoaa, vesialue liettyy ja kasvaa umpeen tai vedenpinnan laskemisen seurauksena. Kiinteistön rajat eivät muutu, vaikka vesi pakeneekin. Rajat muuttuvat vain, kun niitä maanmittaustoimituksessa muutetaan. Yleisesti vesijätöt ovat muiden kuin niihin rajoittuvien maa-alueiden haltijoiden omistuksessa, enemmänkin kiinteistöjen yhteistä aluetta.

Normaalisti veden alta paljastuvamaa on kyseisen vesialueen omistavan osakaskunnan omaisuutta. Kuitenkin kiinteistön kohdalla oleva vesijättö voidaan lunastaa sille kuuluvaksi, jos vesijättö vaikeuttaa siihen rajoittuvan kiinteistön käyttämistä tai vesijättöä voidaan tarkoituksenmukaisesti käyttää vain lunastavan kiinteistön yhteydessä. Vesijättöön rajoittuvan kiinteistön omistaja voi hakea toimitusta. Lunastajan ei tarvitse olla yhteisen vesijättöalueen osakas, ja lunastusta voi vaatia myös vesijätön omistaja. Vesijätön lunastusta haetaan Maanmittauslaitoksesta.

Vesijätön lunastamisen tekee Maanmittauslaitoksen toimitusinsinööri tarvittaessa kahden uskotun miehen kanssa. Toimitusmiehet päättävät toimituksessa, onko lunastamiselle kiinteistönmuodostamislain 60 §:ssä säädetyt perusteet.

Vesilaki säätelee Suomessa siten, että rantaviivan muotoa ei tule muuttaa. Rannan omistajalla on kuitenkin vesilain nojalla oikeus pienempiin muutoksiin, mutta suuremmat muutokset vaativat ympäristönmuuttamislupaa.

Jätevesijärjestelmät mökillä tai vapaa-ajan asunnolla

Mökkitonteilla sekä vapaa-ajan asunnoilla on jätevesijärjestelmän tärkeys otettava huomioon. Huonosti käsitelty tai väärään paikkaan saatettu jätevesi vahingoittaa kaivovesiä, uimarantoja ja kasveja, sekä synnyttää hajuhaittoja. Tämän seurauksena vesistöt rehevöityvät, mökkirannat kaisloittuvat, ojat kasvavat umpeen sekä kalakannat muuntuvat.

Haja-asutusalueella olevien kiinteistöjen ja teollisuuden jätevesien käsittelyä valvotaan ympäristönsuojelulain nojalla. Vesihuoltolakia noudatetaan viemäröidyillä alueilla, ja se velvoittaa liittymään yleiseen viemäriverkostoon. Yleensä kiinteistön jätevesijärjestelmän tulee olla vedenkäyttöä ja jäteveden laatua vastaava. Ympäristönsuojelulain (luku 16) mukaan jätevedet on johdettava ja käsiteltävä niin, ettei niistä aiheudu haittoja ympäristöön tai vesistöön.

Pohjavesialueella ja rantavyöhykkeellä (alle 100m vesistöstä tai merestä) sijaitsevien rakennusten jätevesijärjestelmien tulee olla laissa, asetuksessa ja määräyksissä jäteveden käsittelylle asetettujen vaatimusten mukaisia. Järjestelmä on uusittava puhdistusvaatimusten mukaisiksi, jos kiinteistö sijaitsee muualla kuin ranta- tai pohjavesialueella, kun kiinteistöllä esimerkiksi rakennetaan vesikäymälä tai tehdään sellaista vesi- ja viemärilaitteistoja koskevaa korjaus- tai muutostyötä, joka vaatii rakennus- tai toimenpideluvan, tai tehdään rakennuksen rakentamiseen verrattavissa oleva rakennuslupaa edellyttävä korjaus- tai muutostyö.

Kiinteistöiltä on vaadittu nykyisen lainsäädännön mukaista jätevesien puhdistamista vuodesta 2004 alkaen. Jätevesien käsittely on normaalisti kunnossa, jos rakennuslupa kiinteistölle on myönnetty vuonna 2004 tai sen jälkeen, kuitenkin niin, että jätevesijärjestelmää on huollettu ja käytetty oikein. Uudistukselle ei ole tarvetta, jos kiinteistö on liitetty viemäriverkostoon. Kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän rakentamista tai muuttamista varten tulee toimenpidelupaa hakea kaupungin rakennusvalvonnalta. Jos jätevesiremontti tarvitsee lisäaikaa, poikkeuslupaa voi hakea jätevesijärjestelmän uusimisvelvoitteesta kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Poikkeuslupa voidaan myöntää enintään viideksi vuodeksi kerrallaan ja ehtona on, että jätevesien aiheuttama kuormitus on vähäistä, tai käsittelyjärjestelmän uusimisen katsotaan kustannusten ja teknisten vaatimusten vuoksi olevan kiinteistön haltijalle kohtuutonta.

Jätevesijärjestelmää miettiessä kannattaa huomioida sen kustannukset, huollon tarve sekä merkittävät ympäristövaikutukset!

Rakentaminen kesämökillä

Mökkeilykausi on avattu ja kesämökkikauppa on kiihtynyt huomattavasti tänä keväänä. Jos kesämökin rakentaminen kiinnostaa, on asioita, jotka on hyvä pitää mielessä.

Rakennuslupaa haetaan kirjallisesti paikallisilta rakennusvalvontaviranomaisilta. Rakennusvalvonnan tehtäviä sekä rakentamista säätelee maankäyttö- ja rakennuslaki sekä sen nojalla annetut asetukset. Kaavamääräyksiin kannattaa tutustua huolellisesti jo tontin oston yhteydessä. Ne määrittävät muun muassa sen, kuinka lähelle rantaa mökin voi rakentaa. Kunnissa rakentamista ohjataan yleis- ja asemakaavoituksella. Määräykset ovat kuntakohtaisia, ja usein vastaavanlaisia samassa mökkikunnassa.

Kun kesämökin rakennus on suunnitteilla, naapurit on myös otettava huomioon. Rakennuslupahakemuksen vireille tulosta on tiedotettava naapureita, jolla tarkoitetaan viereisten ja vastapäisten kiinteistöjen omistajia ja haltijoita.

Mökin rakentaminen tulee aloittaa viimeistään kolmen vuoden kuluessa luvan saamisesta tai saattaa loppuun viiden vuoden kuluessa. Jos annettua voimassaoloaikaa ei noudateta, rakennuslupa ei ole enää voimassa. Rakennustyötä ei kuitenkaan saa aloittaa ennen kuin rakennuslupapäätös on lainvoimainen valitusajan (14 tai 30pv) jälkeen.

Ainakin nämä seikat kannattaa ottaa huomioon, jos kesämökin rakentaminen kiinnostaa