Tuomioistuinviikko, osa 2: Vastaajana tuomioistuimessa

Vastaajan tulee kirjallisessa vastauksessaan ilmoittaa, myöntääkö vai vastustaako hän kannetta. Mikäli vastaaja vastustaa kannetta, hänen on esitettävä perustelut sekä todisteet vastustamisen tueksi. Todisteiden osalta on ilmoitettava, mitä niillä on tarkoitus näyttää toteen. Vastaaja voi halutessaan vaatia oikeudenkäyntikulujaan vastapuolen korvattavaksi. Vastaaja voi myös esittää väitteen, ettei tuomioistuin voi ottaa asiaa tutkittavaksi. Tällainen väite voi esimerkiksi koskea sitä, että asia on jo aiemmin ratkaistu toisessa menettelyssä. Vastauksessa tulee ilmoittaa lisäksi osapuolia koskevat tiedot ja vastaus on allekirjoitettava.

Vastaus tulee antaa annetussa määräajassa. Jos vastausta ei toimiteta määräajassa asiassa, jossa sovinto on sallittu, tuomioistuin hyväksyy kanteen yksipuolisella tuomiolla. Asia voidaan ratkaista yksipuolisella tuomiolla myös silloin, jos vastaus on annettu, mutta siinä ei ole esitetty perustetta kanteen vastustamiselle tai esitetyillä perusteilla ei ole selvästi vaikutusta asian ratkaisemiselle. Kanne voidaan hyväksyä myös vain osittain, jos kantaja on luopunut osasta vaatimuksia tai kanne on osin selvästi perusteeton.

Asian käsittelyä jatketaan yleensä valmistelussa, jos asiaa ei ratkaista yksipuolisella tuomiolla. Valmistelusta ja pääkäsittelystä kerromme lisää huomenna.

Tuomioistuinviikko, osa 1: Kantajana tuomioistuimessa

Vietämme jälleen teemaviikkoa! Viikon aiheena ovat tuomioistuimet ja menettely riita-asioissa.

Riita-asian tuomioistuinmenettely alkaa, kun osapuoli toimittaa haastehakemuksen käräjäoikeuteen. Menettelyn aloittavaa osapuolta kutsutaan kantajaksi. Kantaja voi valmistautua oikeudenkäyntiin kaikessa rauhassa ja toimittaa haastehakemuksen käräjäoikeuteen silloin, kun kantaja on saanut hankittua kaiken tarvittavan materiaalin oikeudenkäynnin aloittamista varten.

Haastehakemuksessa kantajan tulee yksilöidä vaatimuksensa. Vaatimuksen yksilöinti on tarpeen, sillä se määrittää oikeudenkäynnin kohteen. Kantaja on lisäksi ilmoitettava ne seikat, joihin vaatimus perustuu sekä todisteet ja mitä todisteilla on tarkoitus näyttää toteen. Jos kantaja haluaa vaatia oikeudenkäyntikulujensa korvaamista, tällainen vaatimus on ilmoitettava jo haastehakemuksessa. Kantajan on myös tarvittaessa ilmoitettava millä perusteella tuomioistuin on toimivaltainen, ellei se muutoin ilmene kantajan toimittamasta materiaalista. Hakemuksessa on lisäksi ilmoitettava oikeudenkäynnin osapuolia koskevat tiedot. Haastehakemus on allekirjoitettava.

Jos haastehakemus on niin puutteellinen, ettei menettelyä voida jatkaa, tuomioistuin kehottaa kantajaa määräajassa korjaamaan puutteen. Jos kantaja ei korjaa puutetta määräajassa, kanne voidaan jättää tutkimatta. Tuomioistuimen on hylättävä kanne tuomiolla, jos kanne on selvästi perusteeton.

Tuomioistuimen on viipymättä annettava haaste, jos kannetta ei ole jätetty tutkimatta tai hylätty. Haaste annetaan tiedoksi oikeudenkäynnin toiselle osapuolelle, vastaajalle. Vastaajan velvollisuuksia käsitellään huomenna.

Riita-asioiden käsittelyajat eri oikeusasteissa vuonna 2015

Oikeusministeriö on 4.4.2016 julkaissut tuomioistuinten työtilastot vuodelta 2015, http://www.oikeusministerio.fi/fi/index/julkaisut/julkaisuarkisto/1459753681075.html.

Tilaston mukaan käräjäoikeuksien käsittelyajat laajoissa riita-asioissa jonkin verran lyhenivät suhteessa edelliseen vuoteen. Keskimääräinen käsittelyaika vuonna 2015 oli 9,3 kuukautta kun vastaava luku vuonna 2014 oli 10,1 kuukautta.

Hovioikeuksissa käsittelyajat hieman pitenivät. Vuonna 2015 keskimääräinen käsittelyaika oli 6,1 kuukautta ja vuonna 2014 5,8 kuukautta. Myös korkeimmassa oikeudessa keskimääräiset käsittelyajat pitenivät vuoteen 2014 verrattuna. Korkeimman oikeuden osalta tilastossa ei ole eroteltu riita- ja rikosasioiden käsittelyaikoja. Valituslupahakemuksen käsittelyaika oli 5,2 kuukautta ja asiaratkaisun 23,0 kuukautta. Vastaavat luvut vuonna 2014 olivat 4,8 kuukautta ja 21,1 kuukautta.

Jos laaja riita-asia joudutaan käymään läpi kaikissa oikeusasteissa, sen käsittely kestää eri oikeusasteissa yhteenlaskettuna keskimäärin noin 3 vuotta 8 kuukautta.

Riita-asia voidaan ratkaista tuomioistuimen sijasta välimiesmenettelyssä kerralla ilman myöhempiä valituskierroksia. Välimiesmenettelyssämme asia ratkaistaan jopa 6 viikossa. Tutustu menettelyymme täällä.

Ensi viikolla vietämme jälleen teemaviikkoa, aiheena oikeudenkäynnin eri vaiheet.

Perintäviikko osa 4: Ulosotto ja konkurssi

Kuluttaja-asioissa yksipuolisen tuomion jälkeen saatava voidaan siirtää ulosottoon täytäntöönpantavaksi. Yksipuolinen tuomio on täytäntöönpanokelpoinen 15-20 vuotta yksipuolisen tuomion antamisesta. Tämän ajan jälkeen saatava vanhenee.

Ulosotosta aiheutuu kustannuksia, joista voi lukea lisää täältä:

http://www.oikeus.fi/ulosotto/fi/index/ulosotto/ulosottomaksut.html

Yritysperinnässä velallisen kanssa on voitu laatia maksusopimus tai saatavasta haettu yksipuolinen tuomio. Jos maksusopimusta ei ole noudatettu tai saatavaa maksettu ennen yksipuolista tuomiota, velalliselle voidaan lähettää konkurssiuhkainen maksukehotus. Jos saatavaa ei makseta maksukehotuksessa annettuun määräaikaan mennessä, yritys voidaan hakea konkurssiin.

Yhteenvetona velallisille voidaan sanoa, että maksut kannattaa hoitaa ajallaan, sillä perinnästä aiheutuu huomattavia lisäkustannuksia, jotka vaikeuttavat maksamista entisestään. Jos saatavaa ei pysty eräpäivään mennessä maksamaan, kannattaa olla mahdollisimman pian yhteydessä velkojaan ja pyrkiä neuvottelemaan uudesta maksuajasta perinnän välttämiseksi.

Perinnästä aiheutuu tarpeetonta haittaa ja mahdollisesti myös kustannuksia velkojalle. Velkojat voivat jo sopimusta tai kauppaa tehdessään pyytää velalliselta luvan luottotietojen tarkastamiseen. Jos velallisen luottotiedot eivät ole kunnossa, on syytä miettiä, kannattaako yhteistyöhön ryhtyä.

(Teknisistä päivityksistä johtuen perjantain teksti julkaistiin vasta nyt.)

Perintäviikko osa 3: Oikeudellinen perintä

Oikeudelliseen perintään siirrytään, jos velallinen ei ole maksanut saatavaa maksuvaatimuksesta huolimatta. Tällöin asiassa laaditaan summaarinen haastehakemus, joka toimitetaan käräjäoikeudelle.

Oikeudellisessa perinnässä oikeudenkäyntikuluja voidaan vaatia enintään 50 euroa, kun velan pääoman määrä on enintään 300 euroa. Jos pääoman määrä on 300-1.000 euroa, oikeudenkäyntikulut ovat tällöin enintään 80 euroa. Jos pääoma on yli 1.000 euroa tai kyse häädöstä, oikeudenkäyntikulut ovat enintään 110 euroa. Jos kyse on tavanomaista vaativammasta asiasta, oikeudenkäyntikulut voidaan tuomita korkeamman taksan mukaan, jolloin enimmäismäärät ovat 80 euroa, 120 euroa ja 160 euroa edellä mainituissa tilanteissa.

Oikeudenkäyntikuluihin lisätään käräjäoikeudelle maksettava oikeudenkäyntimaksu, joka on 65 euroa, kun summaarinen haastehakemus tehdään sähköisesti suoraan oikeuslaitoksen järjestelmään. Muussa tapauksessa oikeudenkäyntimaksu on 86 euroa. Jos velallinen riitauttaa summaarisen haastehakemuksen, oikeudenkäyntimaksu nousee 250 euroon.

Käsittelyajat vaihtelevat huomattavasti eri käräjäoikeuksissa. Summaarisen haastehakemuksen käsittely voi kestää muutamista viikoista jopa useisiin kuukausiin. Jos velallinen riitauttaa saatavan, asian käsittelyä jatketaan käräjäoikeudessa riita-asiana. Tällöin oikeudenkäyntikulut kohoavat usein huomattavasti korkeammaksi.

Asia ratkaistaan yksipuolisella tuomiolla, jos velallinen ei riitauta asiaa. Kun käräjäoikeus antaa asiassa yksipuolisen tuomion, velalliselle tulee tällöin maksuhäiriömerkintä luottotietoihin.

Huomenna käsitellään ulosottoa ja sitä, mitä tapahtuu yksipuolisen tuomion jälkeen.

Perintäviikko osa 2: Maksumuistutus vai maksuvaatimus?

Lähtökohta on, että lasku tulee maksaa viimeistään eräpäivänä. Jos laskua ei ole maksettu eräpäivään mennessä, velkoja lähettää laskusta maksumuistutuksen. Maksuvaatimuksesta on kyse, kun esimerkiksi perintätoimisto vaatii velkojan puolesta saatavan maksamista eli perii velkojan saatavaa velalliselta.

Kuluttajasaatavan ollessa kyseessä maksuvaatimusta ei saa antaa tai lähettää ennen kuin velallista on saatavan erääntymisen jälkeen muistutettu saatavasta ja maksumuistutuksen esittämisestä tai lähettämisestä on kulunut vähintään 14 päivää.

Yrityssaatavan osalta ei ole lakiin perustuvaa velvollisuutta lähettää maksumuistutusta, mutta laskusta on hyvä muistuttaa.

Kuluttajasaatavan maksuvaatimuksesta perintäkulut ovat 14 euroa, kun saatavan määrä on enintään 100 euroa. Perintäkulut maksuvaatimuksesta ovat 24 euroa, kun saatavan määrä on yli 100 euroa, mutta enintään 1.000 euroa. Yli 1.000 euron saatavasta maksuvaatimuksen lähettämisestä voidaan vaatia 50 euron perintäkulut.

Yrityssaatavien perinnässä perintäkulujen on oltava kohtuulliset. Kun perintäkuluja ei ole tämän tarkemmin määritelty, se johtaa siihen, että kohtuulliselle määrälle voidaan esittää monta tulkintaa. Aluehallintovirasto on ottanut kantaa joihinkin vaadittuihin perintäkuluihin. Esimerkiksi 264 euron perintäkulut kahdesta maksuvaatimuksesta katsottiin kohtuuttomaksi, kun perintäyhtiö ei pystynyt osoittamaan yksilöityä selvitystä, mistä perintäkulut olivat aiheutuneet. Velan pääoman määrä oli mainitussa tapauksessa ollut vain 348 euroa.

Maksumuistutuksen tai maksuvaatimuksen ja perintäkulujen maksamatta jättäminen voi aiheuttaa sen, että asia siirtyy oikeudelliseen perintään. Jos saatavassa on velallisen mukaan epäselvyyttä tai perintäkulut ovat kohtuuttomat, erimielisyyden voi saattaa yleisen tuomioistuimen käsiteltäväksi. Aluehallintovirasto ei voi alentaa perittyjä perintäkuluja tai määrätä perintätoimistoja maksamaan korvauksia mahdollisista vahingoista.

Oikeudellisesta perinnästä kerromme lisää huomenna.

Perintäviikko osa 1: Perinnän luvanvaraisuus ja valvonta

Perintätoimintaa säätelee laki saatavien perinnästä eli perintälaki. Laissa on erityisesti säännöksiä kuluttajasaatavien perintään liittyen, mutta laki sisältää useita säännöksiä myös yritysperintään liittyen.

Perintä on Suomessa luvanvaraista toimintaa. Etelä-Suomen aluehallintovirasto (AVI) myöntää toimiluvat perintätoiminnan harjoittamiseen ja valvoo perintätoimintaa. Virheellisen menettelyn vuoksi aluehallintovirasto voi antaa perintätoimistolle varoituksen tai vakavissa tapauksissa peruuttaa sen toimiluvan. Asianajajilta ei edellytetä erillistä perintälupaa, koska asianajajaliitto valvoo muutenkin asianajajien toimintaa.

Vanhentunutta saatavaa ei saa periä. Lähtökohtaisesti saatava vanhenee kolmessa vuodessa ellei vanhentumista ole sitä ennen katkaistu.

Huomenna käsitellään maksumuistutuksia ja maksuvaatimuksia sekä perintäkuluja.

Kuka valvoo toimintaa?

Asianajajia, julkisia oikeusavustajia ja luvansaaneita oikeudenkäyntiavustajia eli lupalakimiehiä valvoo Asianajajaliiton yhteydessä toimiva itsenäinen ja Asianajajaliitosta riippumaton valvontalautakunta ja valvontayksikkö. Valvonta kuuluu lautakunnan ja yksikön lakisääteisiin tehtäviin. Valvontalautakuntaan ja sen toimintaan voi tutustua valvontalautakunnan internetsivulla: www.valvontalautakunta.fi

Jos asiakas on tyytymätön asianajajan, julkisen oikeusavustajan tai lupalakimiehen toimintaan, hän voi tehdä kantelun valvontalautakunnalle. Kantelumenettely on maksuton. Valvontalautakunnan internetsivuilla on ohjeet siitä, miten kantelumenettelyn prosessi etenee ja miten kantelun voi tehdä.

Luvan saaneiden oikeudenkäyntiavustajien valvonta kuuluu myös oikeuskanslerille ja oikeudenkäyntiavustajalautakunnalle.

Ensisijaisesti on hyvä kuitenkin pyrkiä sovinnolliseen ratkaisuun ja ilmoittaa tyytymättömyytensä asian hoitaneelle juristille.

 

 

 

Asianajaja, juristi, varatuomari – oikeudellisia palveluja tarjotaan monilla nimikkeillä

Juristilla tai lakimiehellä tarkoitetaan yleensä oikeustieteen maisterin (OTM) tasoisen tutkinnon suorittanutta henkilöä. Alemman oikeustieteellisen korkeakoulututkinnon suorittanutta henkilöä kutsutaan oikeusnotaariksi (ON). OTM-tasoinen juridinen koulutus on edellytyksenä tiettyihin tehtäviin, kuten tuomarin virkaan. Juridisen koulutuksen saaneita henkilöitä toimii oikeudellisten tehtävien lisäksi kuitenkin monissa muissakin tehtävissä eri toimialoilla.

Asianajajalla tarkoitetaan sellaisia lakimiehiä, jotka ovat asianajajaliiton jäseniä ja heidät on merkitty asianajajaluetteloon. Nimike on suojattu ja sitä saa käyttää vain edellä mainitun jäsenyyden perusteella. Asianajajilta edellytetään muun muassa vähintään 25 vuoden ikää ja neljän vuoden työkokemusta.

Julkisia oikeusavustajia työskentelee avustajan tehtävissä valtion oikeusaputoimistoissa. Julkisen oikeusavustajan tehtävän kelpoisuusedellytyksenä on OTM-tasoisen tutkinnon suorittaminen ja riittävä kokemus asianajajan työstä tai tuomarin tehtävien hoitamisesta.

Lupalakimiehellä tarkoitetaan luvan saanutta oikeudenkäyntiavustajaa. Luvan saamisen edellytyksenä on muun muassa OTM-tasoisen tutkinnon suorittaminen ja riittävä perehtyneisyys avustajan tehtävistä. Perehtyneisyys voidaan hankkia esimerkiksi vähintään 1 vuoden soveltuvalla työkokemuksella tutkinnon suorittamisen jälkeen.

Oikeudenkäyntiasioissa ulkopuolisen tahon avustajana ja edustajana voivat pääsääntöisesti toimia vain asianajajat, julkiset oikeudenkäyntiavustajat ja lupalakimiehet.

Tuomarilla tarkoitetaan tuomarin tehtävissä toimivia henkilöitä. Kaikilta tuomariksi nimitettäviltä henkilöiltä edellytetään vähintään OTM-tasoista tutkintoa ja riittävää perehtyneisyyttä viran menestykselliseksi hoitamiseksi.

Varatuomarilla tarkoitetaan tuomioistuinharjoittelun suorittanutta henkilöä. Tuomioistuinharjoittelu suoritetaan yleensä käräjäoikeudessa tai sen lisäksi osittain hovioikeudessa tai hallinto-oikeudessa. Tuomioistuinharjoittelu kestää 1 vuoden.

Välimiehellä tarkoitetaan välimiesmenettelylain mukaisessa menettelyssä asiassa ratkaisijan roolissa toimivaa ja ratkaisun antavaa henkilöä. Välimiehen kelpoisuusedellytyksenä ei lain mukaan ole juridinen koulutus vaikka välimiehet usein ovatkin asiasta riippuen vähintään OTM-tasoisen koulutuksen saaneita henkilöitä.

Lähteet

Asianajajaliiton säännöt
Laki asianajajista 496/1958
Laki luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista 715/2011
Laki tuomareiden nimittämisestä 205/2000
Laki valtion oikeusaputoimistoista 258/2002
Valtioneuvoston asetus tuomioistuinharjoittelusta 1043/2011