Tekijänoikeusviikko osa 2: Markkinaoikeus ja yhteystietojen luovuttaminen

Miksi markkinaoikeus velvoittaa operaattorit luovuttamaan yksityishenkilöiden yhteystietoja? Onko tekijänoikeutta loukattu sillä tavoin, että tiedot tulee luovuttaa?

Tietojen luovuttamista koskevissa hakemuksissa luovutuspyyntöä on perusteltu sillä, että kyseisten käyttäjien internet-liittymien kautta on merkittävissä määrin saatettu tekijänoikeuden alaista materiaalia yleisön saataviin BitTorrent-vertaisverkossa. BitTorrent-jakelu tapahtuu suoraan kahden tai useamman käyttäjän välillä. BitTorrent-käyttäjät löytävät toisensa niin sanotun parven (swarm) kautta. Parven muodostavat samaa tiedostoa jakavat ja lataavat käyttäjät.

BitTorrent-parveen voi ainakin teoriassa liittyä kuka tahansa, jos liittymistä ei ole mitenkään rajoitettu. Markkinaoikeuden mukaan (esim. MAO Dnro 2015/353, 2015/375, 2015/509) tällaisen avoimen jakelukanavan käyttö vastaa tekijänoikeuslain 2 §:ssä tarkoitettua teoksen saattamista yleisön saataviin. Näin on, vaikka parveen ei olisi liittynyt yhtäkään lataajaa. Jos teos saatetaan yleisön saataviin ilman tekijän lupaa, on kyseessä tekijänoikeuden loukkaus. Loukkauksen vakavuus ja merkittävyys riippuu muun muassa siitä, kuinka monen käyttäjän saataville teos on tosiasiassa saatettu.

Markkinaoikeus on edellä mainituissa yhteystietojen luovutusta koskevissa ratkaisuissaan katsonut, että tekijänoikeuden haltijan näkökulmasta asiassa on merkityksellistä myös se, paljonko teosta on kokonaisuutena jaettu. Tekijänoikeuslain tietojen luovutusta koskevassa 60 a §:ssä mainittu merkittävyyskynnys on lähtökohtaisesti asetettu koskemaan yksittäisen tekijänoikeuden loukkauksen merkittävyyttä. Merkittävyys on arvioitava tapauskohtaisesti asiaan vaikuttavat olosuhteet huomioiden. Markkinaoikeus onkin todennut, että yksittäistapauksen arvioinnissa ei voida jättää täysin ottamatta huomioon olosuhteena sitä, paljonko teosta on kokonaisuudessaan jaettu.

Merkittävyyskynnyksen ylittymistä ei ole arvioitu pelkästään yksittäisen tekijänoikeuden loukkauksen vakavuudella, vaan loukkauksen vakavuutta on verrattu yhteystietojen luovuttamisesta aiheutuviin haittoihin. Tässä arvioinnissa markkinaoikeus on päätynyt siihen, että tietojen luovutuksesta yksityishenkilölle aiheutuvat haitat eivät ole niin merkittäviä kuin tietojen luovuttamista puoltavat syyt. Tietojen luovuttaminen on käytännössä välttämätöntä mahdollisen tekijänoikeudellisen loukkauksen selvittämiseksi.

Ratkaisuissa ei ole tarkasteltu tietojen luovutuksesta aiheutuvia haittoja kollektiivisesti vaan yksittäistapauksina. Syynä on se, että vaikka yhdellä hakemuksella haettaisiin useiden henkilöiden yhteystietoja luovutettavaksi, myönteisestä luovutuspäätöksestä mahdollisesti aiheutuvat haitat kohdistuvat aina yksilöihin. Hakemuksen tehneet ovat ilmoittaneet hakemuksessaan sitoutuvansa siihen, ettei näin saatuja tietoja luovuteta Suomen ulkopuolelle. Markkinaoikeus on lisäksi todennut, että tietoja saa käyttää vain väitettyjen loukkausten selvittämiseen ja vaatimusten esittämiseen. Tiedot saanutta tahoa sitoo myös vaitiovelvollisuus ja hyväksikäyttökielto saamistaan tiedoista (tietoyhteiskuntakaari 136 §, aiemmin sähköinen tietosuojalaki 5 §).

Tietojenluovutuspäätöksiin voi hakea muutosta, mikäli Korkein oikeus myöntää valitusluvan. Muutosta voivat hakea vain asianosaiset. Asianosaisia eivät ole ne, joiden tietoja on luovutettu.

Kun tekijänoikeuksien haltija on markkinaoikeuden päätökseen nojaten saanut yhteystiedot teleoperaattorilta, seuraavaksi otetaan yhteyttä liittymän haltijaan. Mitä sitten tapahtuu, se selviää huomenna.

Tekijänoikeusviikko osa 1

Vertaisverkkojakelu: vahingonkorvaus vai tekijänoikeuslain 57 §:n mukainen hyvitys?

Vertaisverkkojakelu(p2p)-tapauksissa on noussut esille kysymys tekijänoikeuslaissa mainitun hyvityksen maksamisesta ja vahingonkorvauksesta. Hyvitystä on oikeutettu vaatimaan teoksen tekijä eli tekijänoikeuden haltija. Muut mahdolliset oikeudenhaltijat eivät voi esittää hyvitykseen perustuvia vaatimuksia. Jos tekijänoikeuden haltija on esimerkiksi siirtänyt ainoastaan dvd- tai streaming-jakeluoikeudet toiselle toimijalle, tällainen toimija ei voi esittää tekijänoikeuslain mukaista hyvitysvaatimusta pelkästään jakeluoikeuksiin perustuen. Mahdollista tietenkin on, että tekijä on siirtänyt myös oikeuden esittää omiin oikeuksiinsa perustuvia vaatimuksia tai jonkin muun tekijän yksinoikeuksiin kuuluvan oikeuden, johon hyvitysvaatimus voidaan perustaa.

Jakeluoikeuksien haltija voi hakea korvausta menetyksistään ainoastaan vahingonkorvauksen kautta. Vahingonkorvaus on nimensä mukaisesti korvausta jostakin aiheutuneesta vahingosta. Korvausta vaadittaessa on näytettävä aiheutunut vahinko ja sen määrä. Vahinkoa ovat esimerkiksi saamatta jääneet lipputulot tai saamatta jäänyt voitto DVD-myynnistä. Korvausvelvollinen on se, joka on vahingon aiheuttanut.

Hyvitys ja vahingonkorvaus ovat eri asioita eikä niitä tule sekoittaa keskenään. Tekijänoikeuden haltija voi vaatia maksettavaksi sekä hyvitystä että vahingonkorvausta, jos hänelle on aiheutunut myös vahinkoa.

Tekijänoikeuslain 57 §:n mukainen hyvitysvelvollisuus syntyy tekijänoikeuslain loukkauksella, vaikka loukkaus ei aiheuttaisi oikeudenhaltijalle vahinkoa tai vaikka loukkauksen tekijä ei hyödyntäisi teosta taloudellisesti. Hyvityksen saamisen edellytykset täyttyvät helpommin kuin vahingonkorvausvastuun edellytykset. Hyvitystä on suoritettava, vaikka loukkauksesta ei ole aiheutunut oikeudenhaltijalle taloudellisia menetyksiä, kuten saamatta jäänyttä voittoa.

Hyvityksen saaminen ei myöskään edellytä, että tekijänoikeuden haltija olisi edes pyrkinyt hyödyntämään teosta taloudellisesti. Oikeudenhaltija on voinut esimerkiksi luoda ainutlaatuinen teoksen, jota hän ei ole tarkoittanut antaa muiden käyttöön tai edelleen luovutettavaksi. Tällaisen teoksen tekijänoikeutta voidaan silti loukata sellaisella tavalla, joka oikeuttaa tekijänoikeuden haltijan saamaan loukkauksen perusteella hyvitystä.

Hyvitysvelvollisuuden peruste on selvä: hyvitystä on suoritettava tekijänoikeuslain vastaisesta toiminnasta. Ongelmaksi saattaa muodostua kuitenkin loukkauksen tehneen eli sen tahon löytäminen, joka on velvollinen suorittamaan hyvityksen. Tästä lisää huomenna.

Tekijänoikeusviikko 22.-26.2.

Julkaisemme ensi viikolla (22.-26.2.2016) sarjan artikkeleja liittyen tekijänoikeuskysymyksiin vertaisverkkojakelussa. Jos sinulla on mielessä jokin aiheeseen liittyvä itseäsi askarruttava tai muuten kiinnostava kysymys, voit ehdottaa aihetta meille. Olemme saaneet jo joitakin ehdotuksia kiinnostavista aiheista.

Ehdotuksia voi lähettää PE 19.2. klo 16:00 asti meille sähköpostitse. Yksittäistapausten arviointi ei ole mahdollista, elleivät kaikki yksityiskohdat ole selvillä. Vastaamme sähköpostitse niihin kysymyksiin, joihin ei vastata artikkeleissa.

Käräjäoikeusverkostoon tulossa muutoksia

Oikeusministeriö on ilmoittanut käräjäoikeusverkostoon tehtävistä muutoksista. Nykyisistä varsinaisista käräjäoikeuksista Järvenpäässä sijaitseva Tuusulan käräjäoikeus suljetaan kokonaan. Kanslia sen sijaan lakkaa 9 paikkakunnalla ja esimerkiksi Iisalmeen, Kotkaan ja Raaheen ei jäisi myöskään enää istuntopaikkaa. Erillinen istuntopaikka suljetaan 14 paikkakunnalla, kuten Alajärvellä, Pieksämäellä ja Torniossa.

Vähentämisen syynä on säästötarve, mutta mitä siitä seuraa?

Matkat pitenevät

Käräjäoikeuden toimipaikan menettävien alueiden asiakkaat joutuvat jatkossa asioimaan pidemmän matkan päässä sellaisissa jutuissa, joita ei ratkaista kirjallisessa menettelyssä. Tämä näkyy varsinkin haja-asutusalueilla, joilla pääosa suljettavista toimipaikoista sijaitsee.

Voitaisiinko käräjäoikeusverkostosta nyt poistettuja istuntopaikkoja korvata tai uusia istuntopaikkoja tarvittaessa jopa lisätä ilman suuria kustannuksia niin, että istuntoja järjestettäisiin esimerkiksi poliisilaitosten toimipaikoissa? Näin olemassa olevia tiloja voitaisiin hyödyntää ja käyttää tehokkaammin, kuin varaamalla erillisiä istuntopaikkoja pelkästään käräjäoikeuksien istuinnoille.

Heikkeneekö asiakkaan oikeusturva?

Henkilökunnan irtisanomisista ja vapautuvista toimitiloista aiheutuvat säästöt tulisi suunnata oikeuslaitoksen kehittämiseen asiakkaiden oikeusturvan varmistamiseksi. Oikeusturva voi toteutua vain, jos oikeudelliset palvelut ovat riittävissä määrin asiakkaiden saatavilla. Toimipaikkojen kadotessa asiakkaiden lähettyviltä on olemassa vaara, että asiointi käy liian hankalaksi tai kalliiksi. Henkilökohtaisen asioinnin tarpeen on arvioitu vähenevän ja sähköistä asiointia tullaan lisäämään asiointipankki(AIPA)-hankkeen myötä.

Henkilökohtaista asiointia edellyttävien palvelujen hankkiminen aiempaa kauempaa nostaa palvelun käyttäjän kustannuksia.  Köyhän ja varakkaan oikeusturvan tason välissä oleva kuilu on vaarassa kasvaa aiempaa suuremmaksi, kun otetaan huomioon lisäksi tuomioistuinmaksuihin tehdyt korotukset 1.1.2016 alkaen. Köyhän oikeusturvan heikkenemisen näkökulmasta kokonaiskuviosta puuttuu enää se, että oikeusavun määrää leikkattaisiin tai sen käyttöalaa muuten rajoitettaisiin. Nämä molemmat asiat ovat tällä hetkellä selvityksen alla.

Lähteet

Oikeusministeriön tiedote 11.2.2016 linkki
Oikeusministeriö: Oikeusavun kokonaissuunnitelma (Selvityksiä ja ohjeita 41/2015)
http://yle.fi/uutiset/7_karajaoikeutta_katoaa__mita_tapahtuu_rosvolle_ja_tuomarille/8666025

Muutoksia sääntöihin ja hinnastoon 10.2.2016

Yksinkertaistimme riidanratkaisupalvelumme sääntöjä ja selkeytimme hinnastoamme vastaamaan paremmin toimintaperiaatteitamme ja parantamaan osapuolten mahdollisuuksia ennakoida menettelyn kustannuksia. Uudistusten tavoitteena on myös antaa osapuolille paremmat mahdollisuudet asiansa ajamiseen taloudellisesta asemasta riippumatta.

Kirjallisen menettelyn osalta palkkioon kuuluvaa sivumäärää nostettiin ja sivurajoitus kohdistettiin koskemaan ainoastaan osapuolten toimittamia todisteita. Suullinen käsittelyistunto kestää korkeintaan yhden päivän. Molemmat osapuolet voivat kutsua käsittelyyn kolme todistajaa aikaisemman kahden todistajan sijasta.

Riita tavaran kaupasta

Milloin ostajalla on oikeus palauttaa tavara? Täytyykö myyjän palauttaa ostajan maksama summa?

Tavarakaupassa tulee usein riitaa siitä, onko tuote ollut sellainen, kuin on sovittu. Näin on varsinkin silloin, kun ostetaan tai myydään käytettyä tavaraa netissä. Jos ostaja ei ole mielestään saanut oikeanlaista tai laatuista tuotetta, ostaja todennäköisesti haluaa palauttaa tuotteen tai vaatii hinnanalennusta. Ostaja saattaa vaatia myyjää palauttamaan koko maksamansa summan, jos ostaja ei ole saanut ollenkaan tuotetta. Myyjän puolella kaupanteon ongelmat liittyvät usein siihen, että myyjä on toimittanut tavaran ennakkoon, eikä ostaja maksakaan tuotetta. Toinen myyjäpuolen ongelma on, että ostaja vaatii osaa maksusta takaisin, vaikka myyjän mielestä tavara on ollut asianmukainen.

Myyjän tai ostajan oikeus saada vaatimuksensa läpi riippuu paljon siitä, mitä osapuolten välillä kaupasta on sovittu. Sopimus on voitu tehdä esimerkiksi jollakin keskustelualueella, sähköpostissa tai puhelimitse.

Ostaja ja myyjä eivät aina pääse yhteisymmärrykseen siitä, miten riita tulisi ratkaista. Me ratkaisemme myös tavaran kauppaan liittyviä riitoja. Katso täältä, miksi riita kannattaa ratkaista meillä ja miten menettely aloitetaan.

 

Riita auton kaupasta: Esimerkki

Seuraava tapaus on kuvitteellinen ja henkilöt ja tapahtumat ovat keksittyjä.

Matti ja hänen vaimonsa olivat jo pitkään miettineet auton hankintaa. Nyt heille oli tullut perheenlisäystä ja auton hankkiminen houkutti yhä enemmän. Käytettynä auton saisi huomattavasti edullisemmin. Vaimo oli toivonut punaista autoa ja nyt netissä joku myi punaista farmariautoa – juuri sellaista, joka miellyttäisi vaimonkin silmää. Kaupat sovittiin puhelimitse ja auto maksettiin myyjän toiveesta käteisellä. Myyjän mielestä oli turha sotkea pankkeja näihin kauppoihin.

Seuraavana päivänä auto hyytyi tienvarteen, vaikka bensatankki näytti olevan täynnä. Matti tilasi hinauksen ja pyysi hinaamaan auton tuttunsa Pertin korjaamolle. Pertti tutki asiaa ja ilmoitti, että auton moottori oli rikki ja että oli ylipäätään ihme, että se oli näinkin kauan toiminut. Pertin mukaan korjaaminen maksaisi 1.200 euroa.

Matti otti yhteyttä auton myyjään ja vaati, että tämä maksaisi korjauksen tai kauppa purettaisiin. Myyjä ei suostunut maksamaan mitään, koska myyjän mukaan Matti oli kuitenkin itse rikkonut auton.

Matti otti yhteyttä juristiin. Juristi ehdotti, että hän laatisi kirjeen myyjälle 400 eurolla ja jos myyjä ei suostuisi maksamaan, laadittaisiin haastehakemus käräjäoikeudelle. Laskutus olisi tällöin 200 euroa / h. Juristi arvioi, että asia vaatisi n. 20 tuntia työtä eli laskutus olisi n. 4.000 euroa kokonaisuudessaan, jos asia riideltäisiin käräjäoikeudessa loppuun saakka. Myyjä toki maksaisi laskun, jos asia voitettaisiin.

Mitä Matin kannattaisi asiassa tehdä?

Riita auton kaupasta

Auton kaupasta voi usein tulla riitaa. Riita voi johtua esimerkiksi ostajan ja myyjän eriävästä käsityksestä siitä, mitkä ovat ostajan ja myyjän vastuut tehdyssä kaupassa.

Jos kuluttaja ostaa auton liikkeenharjoittajalta, kauppaan sovelletaan kuluttajansuojalakia. Muissa tilanteissa kauppaan sovelletaan kauppalakia. Kaupan ehdot voivat koostua esimerkiksi kauppakirjaan kirjatuista ehdoista, siihen liitetyistä yleisistä ehdoista tai siitä, mitä osapuolet ovat erikseen sopineet esimerkiksi sähköpostiviesteissä netin välityksellä.

Ostaja ja myyjä eivät aina pääse yhteisymmärrykseen siitä, miten riita tulisi ratkaista. Me ratkaisemme myös autokauppoihin liittyviä riitoja. Katso täältä, miksi riita kannattaa ratkaista meillä ja miten menettely aloitetaan.

Oikeudenkäyntikulut osapuolten riskinä

Riita-asian ratkaisu käräjäoikeudessa voi osoittautua kannattamattomaksi, varsinkin, jos riidan arvo on vähäinen. Korkeimman oikeuden presidentti Timo Esko on ilmaissut huolensa erityisesti köyhien ihmisten oikeusturvasta Ylen haastattelussa 20.11.2015. ”Jos riidan arvo on alle 20.000 euroa, kannattaa miettiä monta kertaa, kannattaako sen kanssa lähteä käräjöimään”.

Riita-asiassa hävinneen osapuolen kustannukset voivat nousta useisiin tuhansiin euroihin omien ja vastapuolen asianajokulujen takia.

Pekka Salo kirjoittaa Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessa 16.1.2016, ettei rahallisesti pieniä riitoja uskalleta viedä käräjille vastapuolen oikeudenkäyntikulujen pelossa. Ratkaisuksi hän ehdottaa pienille riita-asioille perustettavaa tuomioistuinta.

Riidat, joissa sovinto on sallittu, voidaan ratkaista välimiesmenettelyn avulla.

Pieni riita-asia voidaan ratkaista yhden välimiehen välimiesmenettelyssä kustannustehokkaasti, jos menettely on järjestetty järkevästi. Välimiesmenettelyssä osapuolet voivat sopia, että vastapuolen kuluja ei tuomita hävinneen osapuolen maksettavaksi. Tällöin vastapuolen asianajokuluista ei tarvitse huolehtia menettelyn aloittamista harkittaessa. Ratkaisemalla pienemmät riita-asiat välimiesmenettelyssä voidaan samalla vapauttaa oikeuslaitoksen resursseja laajempiin riita- ja rikosjuttuihin.

Lähteet

Timo Esko, Yle 20.11.2015, linkki uutiseen
Pekka Salo, HS 16.1.2016, linkki kirjoitukseen

Tuomioistuinmaksut nousivat 1.1.2016 lukien

Käräjäoikeuksissa riita-asian käsittelymaksu on 500,00 euroa. Hakemusasioissa käsittelymaksu on 250,00 euroa.

Hovioikeuksissa hakemusasian käsittelynmaksu on 250,00 euroa. Rikosasian, lähestymiskieltoasian ja ulosottokaaren mukaisen muutoksenhakuasian sekä asian, jossa sovinto ei ole sallittu, käsittelymaksu on myös 250,00 euroa. Muissa asioissa hovioikeuden käsittelymaksu on 500,00 euroa. Tällaisia muita asioita ovat esimerkiksi riita-asiat, joissa sovinto on sallittu.

Korkeimman oikeuden ja Korkeimman hallinto-oikeuden oikeudenkäyntimaksut ovat 500,00 euroa.

Katso lisää oikeuslaitoksen internet-sivuilta: täältä.