Perheoikeus-teemakuukausi, osa 2: Perunkirjoitus vainajan jälkeen

Perunkirjoitus tulee järjestää jokaisen vainajan jälkeen. Perunkirjoituksesta huolehtii yleensä joku pesän osakkaista, tavallisimmin vainajan perillinen tai leski. Perunkirjoitus tulee pitää siitäkin huolimatta, ettei pesässä ole ollenkaan varoja. Varsinaisen perunkirjoituksen toimittavat tehtävään valittavat kaksi uskottua miestä. Yleensä perunkirjoitustehtävä on syytä antaa asiaan perehtyneelle henkilölle. Perunkirjoituksen tarkoitus on tiivistetysti selvittää vainajan varat ja velat sekä pesän osakkaat eli ne, joiden kesken perintö aikanaan jaetaan.

Perunkirjoitus tulee toimittaa 3 kuukauden kuluessa vainajan kuolemasta. Perunkirjoituksesta laaditaan perukirja, joka on toimitettava verohallinnolle kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta. Verohallinnolta voi tarvittaessa hakea lisäaikaa perunkirjoituksen toimittamiselle.

Perheoikeus-teemakuukausi, osa 1: Avioehto ja avio-oikeus

Toisin kuin puolisot usein luulevat, avioehdolla ei voida jakaa puolisoidan omaisuutta tai määrätä siitä, miten jako tulisi eron tai kuoleman varalta tehdä. Avioehdossa ei siten voida sopia esim. siitä, että puolisoiden talon omistus jaetaan 30/70 suhteessa ja toinen saa lisäksi auton.

Avioehdolla voidaan määrätä ainoastaan siitä, mihin puolisoiden omaisuuteen avio-oikeus ulottuu ja mihin ei. Kun avioliitto päättyy eroon tai kuolemaan, puretaan puolisoiden aviovarallisuussuhde osituksessa, jos avio-oikeus on olemassa edes osittain. Jos avio-oikeus on kokonaan poissuljettu, osituksen sijaan tehdään omaisuuksien erottelu.

Osituksessa tarkastetaan molempien puolisojen avio-oikeuden alainen omaisuus ja sen määrä sekä velat, joiden perusteella päädytään puolisojen netto-omaisuuteen. Jos avio-oikeus on voimassa, molemmilla on oikeus puolikkaaseen yhteenlasketusta netto-omaisuudesta. Mahdollinen omaisuusero tasataan tasingolla siten, että vähävaraisemmalla on oikeus saada tasinkona saman verran, kuin hänen netto-omaisuutensa on vajaa yhteenlasketun netto-omaisuuden puolikkaasta. Esim. jos puolisojen netto-omaisuudet ovat 50.000eur ja 100.000eur eli yhteensä 150.000eur, on 50.000eur omistavalla oikeus saada 25.000eur tasinkoa varakkaammalta.

Jos avio-oikeus on kokonaan poissuljettu, tasinko-oikeutta ei ole eikä tasinkoa makseta. Tällöin puolisot pitävät kaiken omansa. Yhteisomistus harvoin jatkuu ongelmitta avioliiton päätyttyä, jolloin esim. yhteisesti omistettu asunto päädytään usein myymään.

Lakimuutokset-teemakuukausi, osa 4: Tuomioistuinten maksuihin korotuksia

Vuoden 2019 alussa tuomioistuinmaksut ovat nousseet. Käräjäoikeudessa käsiteltävässä riita-asiassa oikeudenkäyntimaksu nousi 500 eurosta 510 euroon. Hakemusasiat puolestaan nousivat 250 eurosta 260 euroon. Avioeroasiat kuitenkin säilyivät ennallaan 200 eurossa.

Hovioikeudessa käsiteltävä hakemusasia nousi 250 eurosta 260 euroon ja muu asia, kuten riita-asia nousi 500 eurosta 510 euroon. Korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden käsittelymaksut nousivat 500 eurosta 510 euroon.

Haastemiehen tiedoksiantomaksu nousi 70 eurosta 80 euroon.

Lakimuutokset-teemakuukausi, osa 3: Perintätoimen harjoittajat rekisteriin


Laki perintätoiminnan harjoittajien rekisteröinnistä tuli voimaan 1.1.2019. Etelä-Suomen aluehallintovirasto pitää rekisteriä perintätoiminnan harjoittajista. Lain ja aluehallintoviraston mukaan rekisteröitymisvelvollisuutta ei kuitenkaan ole, kun peritään omia saatavia tai perintätoiminta on satunnaista eikä sitä markkinoida. Myöskään asianajajien ei tarvitse rekisteröityä. Lakia perintätoiminnan harjoittajien rekisteröinnistä ei lähtökohtaisesti sovelleta kuolinpesän osakkaiden tai pesänselvittäjän suorittamaan kuolinpesän saatavien perintään eikä konkurssipesän pesänhoitajan suorittamaan pesän saatavien perintään. Poikkeuksena on saatavat, jotka on siirretty kuolinpesälle tai konkurssipesälle yksinomaan perimistarkoituksessa.

Jos perintätoimen harjoittajalla on ollut toimilupa lain voimaan tullessa, tämä voi jatkaa toiminnan harjoittajista siihen saakka, että päätös rekisteröinnistä on tehty. Edellytyksenä kuitenkin, että rekisteri-ilmoitus on tehty kuuden kuukauden kuluessa lain voimaantulosta.

Lakimuutokset-teemakuukausi, osa 2: Veronkorotukset


Uusi vuosi tuo tullessaan myös veron korotuksia. Verottajan mukaan alkoholin valmistevero nousee vuonna 2019 keskimäärin 2,5 %. Esimerkiksi oluen veronkorotus on 2,7 % ja viinin veronkorotus on 3,7 %.

Myös virvoitusjuomaveroa korotettiin vuoden 2019 alussa. Esimerkiksi yli 0,5 prosenttia sokeria sisältävien virvoitusjuomien valmistevero korotetaan 22 sentistä 27 senttiin litralta valmista juomaa.

Verottajan mukaan veronkorotukset kasvattavat edellä mainittujen verojen tuottoa yhteensä noin 55 miljoona euroa vuodessa.

Lähde: https://www.vero.fi/tietoa-verohallinnosta/verohallinnon_esittely/uutiset/uutiset/2019/alkoholi–ja-virvoitusjuomien-valmisteveroihin-korotuksia/

Lakimuutokset-teemakuukausi, osa 1: Etu- ja sukunimilaki

Uusi vuosi tuo usein tullessaan lakimuutoksia ja uusia lakeja. Tammikuussa käymmekin läpi uusia lakeja ja lakimuutoksia. Tammikuun 1. päivänä tuli voimaan Etu- ja sukunimilaki, joka kumosi samalla aiemmin voimassa olleen nimilain. Uuden lain myötä etunimiä saa jatkossa olla neljä. Aiemmin etunimiä sai olla vain kolme.

Uuden lain myötä myös lapsi voi saada yhdistelmäsukunimen. Jos vanhemmat ovat esimerkiksi Lappalainen ja Marjamäki-Lappalainen, voi lapsesta myös tulla Marjamäki-Lappalainen. Koska etunimiä on mahdollista olla neljä voi lapsi saada nimekseen esimerkiksi Karoliina Pauliina Aleksandra Eveliina Marjamäki-Lappalainen.

Avopuoliso voi ottaa hakemuksella yhteiseksi nimeksi toisen avopuolison sukunimen, jos puolisot ovat asuneet yhteistaloudessa vähintään viisi vuotta tai avopuolisoilla on tai on ollut yhteisessä huollossa oleva lapsi. Nimen saamisen edellytyksenä on toisen avopuolison suostumus.

Sopimus-teemakuukausi, osa 4: Sopimusrikkomusten seuraukset

Sopimukset sitovat molempia osapuolia. Jos osapuoli jättää velvoitteensa täyttämättä, toinen osapuoli voi vaatia täyttämään ne. Jos velvoite jää edelleen täyttämättä, vastapuolella voi olla oikeus irtaantua sopimuksesta esim. purkamalla sopimus. Purkaminen yleensä edellyttää, että rikkomuksella on ollut olennainen merkitys osapuolen kannalta.

Rikkomuksista seuraa usein osapuolille myös vahinkoa, jonka vastapuoli voi olla velvollinen korvaamaan. Vaikka sopimus myöhemmin täytettäisiinkin sovitusti tai purettaisiin, on vahinko jo voinut aiheutua. Vahingonkorvaukseen voi siten olla oikeus myös muun seurauksen lisäksi, vaikka toisinaan pelkkä vahingonkorvaus voi riittää sopimusrikkomuksen hyvitykseksi.

Sopimus-teemakuukausi, osa 3: Sopimuksen kesto

Sopimus voi päättyä, kun osapuolten sopimusvelvoitteet on täytetty tai voimassaolon muuten päätyttyä. Sopimus voi olla voimassa tietyn määräajan tai toistaiseksi. Määräaikainen sopimus päättyy määräajan kuluttua, toistaiseksi voimassaoleva sopimus päättyy yleensä irtisanomiseen tai purkamiseen. Voimassaoleva sopimus voidaan tavallisesti myös korvata uudella sopimuksella osapuolten ollessa siitä yhtä mieltä.

Sopimuksen päättäminen irtisanomalla tai purkamalla vaihtelee tapauskohtaisesti. Irtisanomis- ja purkamisehdot on yleensä määritelty sopimuksessa, mutta myös laki voi asettaa niille ehtoja. Irtisanomisen jälkeen sopimus useimmiten päättyy kohtuullisen ajan kuluttua, purkamisen jälkeen heti. Vaikka sopimus muuten päättyisi, osapuoli voi silti olla edelleen sidottu johonkin sopimusehtoon, kuten tavaralle annettuun takuuseen.

Sopimus-teemakuukausi, osa 2: Tarjouksen voimassaoloaika

Riittävän yksilöity tarjous sitoo antajaansa. Tarjouksen voimassaoloaika ei kuitenkaan ole rajoittamaton. Tarjouksen tekijä voi ilmoittaa määräajan, jonka kuluessa hyväksyvä vastaus tulee antaa. Määräajan jälkeen tullut vastaus ei enää saa aikaan sopimusta.

Jos tarjous tehdään suullisesti ja ilman määräaikaa, hyväksyvä vastaus tulee antaa heti. Suullisesti ilman määräaikaa tehty tarjous on lähtökohtaisesti voimassa vain keskustelun ajan eikä siinä annettua tarjousta ei voi hyväksyä enää jälkikäteen myöhemmin.

Jos tarjous tehdään kirjallisesti ilman määräaikaa, tulee hyväksyvä vastaus antaa kohtuullisessa ajassa. Kohtuullinen aika vaihtelee tilanteesta riippuen, eikä sille ole mahdollista antaa mitään yleistä aikarajaa.