lapsi

Lapsiviikko osa 4: Lapsilisä

Lapsilisää maksetaan jokaisesta Suomessa vakituisesti asuvasta lapsesta. Lapsilisää maksetaan siihen asti, kun lapsi täyttää 17 vuotta. Maksaminen loppuu, jos lapsi ja huoltaja muuttavat pysyvästi ulkomaille.

Lapsilisä maksetaan useimmiten äidille, isälle tai muulle huoltajalle. Lapsen vanhemmat voivat sopia kummalle lapsilisä maksetaan, jos vanhemmat asuvat erillään. 15-vuotta täyttänyt lapsi voi erityistilanteissa vaatia lapsilisän maksamista itselleen.

Lapsilisän määrä kasvaa lapsilisään oikeutettujen lapsien määrän mukaan. Korotusta myönnetään, jos lapsilisät maksetaan samalle henkilölle. Lapsilisän määrä esimerkiksi ensimmäisestä lapsesta on 95,75 euroa ja toisesta 105,80 euroa. Lapsilisä on verotonta tuloa. Yksin asuva huoltaja voi saada korotusta lapsilisään.

Lapsiviikko osa 3: Lapsen elatus ja elatusvelvollisuus

Lapsella on oikeus riittävään elatukseen. Elatus käsittää lapsen tarpeet, hoidon ja koulutuksen sekä niiden kustannukset. Lapsen oikeus elatukseen päättyy pääsääntöisesti silloin, kun lapsi täyttää 18 vuotta.

Alaikäisen lapsen elatuksesta ovat vastuussa molemmat vanhemmat. Vanhemmat vastaavat elatuksesta kykynsä mukaan. Elatuskykyyn vaikuttavat muun muassa vanhempien ikä, työkyky, varallisuus sekä muu lakiin perustuva elatusvastuu. Muut mahdolliset lapsen huoltajat eivät ole elatuslain mukaan elatusvelvollisia.

Lapsi voi saada elatusapua, jos vanhempi ei muutoin huolehdi elatuksesta tai lapsi ei pysyvästi asu vanhempansa luona. Elatusavun tarkoitus on kattaa lapsen elatuksesta aiheutuvia kustannuksia. Elatusavun määrästä voidaan sopia vanhempien kesken. Elatussopimus voidaan vahvistaa lastenvalvojan luona tai elatusapua koskeva asia voidaan tarvittaessa jättää tuomioistuimen ratkaistavaksi.

Myös lapsilisä on tarkoitettu lapsen elatukseen. Lapsilisästä kerromme lisää huomenna.

Lapsiviikko osa 2: Huoltajuus

Lapsen molemmat vanhemmat ovat yleensä lapsen huoltajina, jos vanhemmat asuvat yhdessä. Vanhemmat voivat myös sopia yksin- tai yhteishuoltajuudesta vanhempien asuessa erillään.

Lapsen huoltajina toimivat lain mukaan lapsen vanhemmat, jos he ovat avioliitossa lapsen syntyessä. Jos lapsen äiti ei ole avioliitossa, hän toimii yksin huoltajana. Lapsen vanhempien erotessa lapsen huoltajuudesta voidaan sopia ja huoltajuus voidaan tarvittaessa vahvistaa lastenvalvojan luona tai tuomioistuimen päätöksellä.

Huoltajat päättävät yhdessä lapsen asioista. Mikäli lapsella on vain yksi huoltaja, toisella vanhemmista ei ole oikeutta osallistua lasta koskevaan päätöksentekoon. Lisäksi vain huoltajalla on oikeus saada lapsen tietoja viranomaisilta. Vaikka vanhempi ei olisi lapsen huoltaja, hän on silti velvollinen osallistumaan lapsen elatukseen. Elatuksesta lisää huomenna.

Lapsiviikko osa 1: Lapsen isä ja isyys

Isyysolettaman mukaan lapsen isäksi katsotaan lapsen äidin aviopuoliso. Muissa tapauksissa isyys on erikseen vahvistettava.

Selvissä tapauksissa isyys on mahdollista tunnustaa neuvolassa. Jos isyydestä on epäselvyyttä, isyyden selvittäminen ja tunnustaminen tapahtuu lastenvalvojan luona. Isyys voidaan nykyään selvittää verikokeen sijaan suusta otettavalla solunäytteellä. Näytteet voidaan ottaa lastenvalvojan luona.

Lapsella on oikeus tietää molemmat vanhempansa. Vuoden 2016 alusta voimaan tulleen lain mukaan lapsen äiti ei voi enää vastustaa isyyden selvittämistä. Isyyden selvittäminen voidaan keskeyttää vain 15 vuotta täyttäneen lapsen vaatimuksesta tai lastenvalvojan päätöksellä tietyissä erityistilanteissa.

Isyyden vahvistaminen luo oikeudellisen sukulaisuussuhteen isän ja lapsen välille. Lapsi saa muun muassa oikeuden elatukseen sekä perintöoikeuden isänsä jälkeen. Isälle isyys taas antaa mahdollisuuden lapsen yhteis- tai yksinhuoltajuuteen. Huoltajuudesta lisää huomenna.

Perintöviikko osa 1: Perintövero

Perintönä tai testamentilla saatavasta omaisuudesta on suoritettava perintöveroa. Vero määrätään jokaiselle perilliselle erikseen. Perintöveroa on maksettava, kun verotettavan perintöosuuden arvo on vähintään 20.000 euroa.

Leskellä ja alaikäisillä lapsilla on oikeus vähennyksiin verotettavasta perintöosuudestaan. Puolisolla on oikeus vähentää veronalaisesta perintöosuudesta 60.000 euroa (puolisovähennys). Samoin perinnönjättäjän alaikäisen lapsen osuudesta saadaan vähentää 40.000 euroa (alaikäisyysvähennys).

Perintösuuksien saajat jaetaan kahteen veroluokkaan sen mukaan, mikä heidän sukulaisuussuhteensa perinnönjättäjään on. I-luokkaan kuuluvat puoliso tai kihlattu, suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa oleva perillinen sekä aviopuolison suoraan alenevassa polvessa oleva perillinen. II-luokkaan kuuluvat muut sukulaiset ja vieraat.

Perintöveroprosentti määräytyy perintöosuuden arvon mukaan. 1.1.2015 alkaen perintöveroa maksetaan seuraavasti,

I-veroluokka:

Verotettavan osuuden arvo euroina Veron vakioerä osuuden alarajan kohdalla euroina Veroprosentti ylimenevästä osasta
20 000–40 000 100 8
40 000–60 000 1 700 11
60 000–200 000 3 900 14
200 000–1 000 000 23 500 17
1 000 000– 159 500 20

II-veroluokka:

Verotettavan osuuden arvo euroina Veron vakioerä osuuden alarajan kohdalla euroina Veroprosentti ylimenevästä osasta
20 000–40 000 100 21
40 000–60 000 4 300 27
60 000–1 000 000 9 700 33
1 000 000– 319 900 36

Perintövero määräytyy siis verotettavan perintöosuuden mukaan, mutta ketkä perivät? Siitä voit lukea perintöviikon toisessa osassa.