leski

Teemaviikko 11/16, osa 3: Lakiosa

Perittävä voi testamentilla määrätä, miten perintö jaetaan hänen jälkeensä. Perittävän lapsella eli rintaperillisellä on kuitenkin oikeus niin sanottuun lakiosaan, vaikka perittävä olisi testamentannut omaisuutensa kokonaan esimerkiksi lain mukaisen perillistahon ulkopuolelle.

Lakiosa on määrältään puolet siitä, mitä perilliselle lain mukaan kuuluisi. Jos perittävältä jäi esimerkiksi ainoastaan kaksi rintaperillistä, hänen perintönsä lain mukaan jakautuu puoliksi näiden rintaperillisten kesken. Lakiosa olisi näin puolet tuosta määrästä, eli 1/4 koko perinnöstä rintaperillistä kohden.

Oikeutta lakiosaan voi kuitenkin rajoittaa lesken hallintaoikeus. Jos perittävältä jäi rintaperillisten lisäksi leski, leskellä on lakiosavaatimuksista huolimatta oikeus hallita jakamattomana perittävältä jäänyttä asuntoa ja asuntoirtaimistoa.

Teemaviikko 11/16, osa 2: Lesken oikeudet

Lähtökohta on, että leskellä on oikeus hallita perittävän jäämistöä jakamattomana ellei rintaperillisen jakovaatimuksesta tai testamentista muuta johdu. Vaikka testamentti olisi tehty tai jakovaatimus esitettäisiin, leskellä on kuitenkin oikeus hallita perittävältä jäänyttä asuntoa ja asuntoirtaimistoa jakamattomana. Edellytyksenä on tällöin, ettei leskellä itsellään ole vastaavaa asuntoa. Lisäksi on huomattava, että leski ei saa lain nojalla kuitenkaan omistusoikeutta asuntoon eikä leski voi perillisistä riippumatta yksin määrätä asunnosta suoraan lain nojalla.

Leskellä on siis hallintaoikeus asuntoon mahdollisesta testamentista ja rintaperillisen jakovaatimuksista huolimatta. Vaikka asunto olisi testamentattu lain mukaisen perillispiirin ulkopuolelle, testamentinsaaja ei voi saada asuntoa itselleen ennen, kuin lesken hallintaoikeus siihen päättyy.

Jos perittävä ei ole tehnyt testamenttia eikä perittävältä jäänyt rintaperillistä, perittävän koko omaisuus jää leskelle. Ensiksi kuolleen omaisuutta jaetaan toissijaisten perillisten kesken vasta lesken kuoltua.

Perintöviikko osa 5: Perinnönjako

Vainajan varat jaetaan perillisille perinnönjaossa. Kuolinpesä saattaa olla jakamattomana useita vuosia kuoleman jälkeen. Jos vainajalta jäi eloon leski, pesä jaetaan usein vasta lesken kuoltua. Jos vainajan kuolemasta on kulunut pitkä aika, pesän varallisuustilanne vaatii yleensä selvittämistä ennen jakoa. Pesän varat on lisäksi arvostettava vastaamaan nykyarvoa.

Perinnönjakoa ei saa toimittaa ennen perunkirjoitusta eikä ennen kuin pesän ja vainajan velat on maksettu tai niistä on asetettu maksun turvaava vakuus. Jos vainaja oli naimisissa, perinnönjakoa ennen on tehtävä ositus. Jokaisella pesän osakkaalla on oikeus vaatia pesä jaettavaksi.

Perinnönjako voidaan tehdä joko osakkaiden välisellä sopimuksella tai pesäjakajan toimittamana jakona. Perinnönjaosta on tehtävä jakokirja. Kaikkien osakkaiden on allekirjoitettava ja kahden esteettömän todistajan todistettava jakokirja, jos jako tehdään sopimusjakona.

Osakkaan on mahdollista moittia perinnönjakoa, mikäli sitä ei ole tehty esimerkiksi laissa säädetyssä muodossa. Moitekanne on nostettava 6 kuukauden kuluessa jaosta.

Perintöviikko osa 4: Perunkirjoitus

Perunkirjoitus on järjestettävä 3 kuukauden kuluessa vainajan kuolemasta. Perunkirjoitustilaisuuden järjestämisestä vastaa usein se kuolinpesän osakas, jonka hoidossa pesä on. Tilaisuuteen on kutsuttava kaikki pesän osakkaat, leski ja mahdolliset testamentinsaajat. Perunkirjoitusta toimittamaan tarvitaan lisäksi kaksi uskottua miestä.

Perunkirjoituksessa esitettyjen tietojen ja tehdyn selvityksen perusteella laaditaan perukirja. Perukirjasta tulee ilmetä muun muassa tiedot vainajasta, leskestä, perillisistä ja testamentinsaajista sekä pesän varoista ja veloista. Kaikkien perillisten osalta tulee ilmoittaa heidän sukulaisuussuhteensa vainajaan. Keskeisen osan perukirjasta muodostavat tiedot vainajan ja lesken varoista ja veloista sekä heidän mahdollisesta avio-oikeudestaan toistensa omaisuuteen. Lisäksi on ilmoitettava muut varallisuuteen vaikuttavat seikat, esimerkiksi annetut lahjat tai ennakkoperintö. Perukirjassa on myös mainittava kaikki asiakirjat, joihin perukirja ja siinä esitetyt tiedot perustuvat.

Perukirja liitteineen on toimitettava Verohallinnolle kuukauden kuluessa perunkirjoituksen pitämisestä. Verohallinto toimittaa perintöverotuksen perukirjassa ilmoitettujen tietojen pohjalta. Maksettavaksi tuleva perintövero määrätään erillisellä verotuspäätöksellä, josta ilmenee, ovatko perukirjassa ilmoitetut tiedot hyväksytty verotuksen perusteeksi. Perukirjan toimittamatta jättäminen tai väärien tietojen ilmoittaminen saattaa johtaa perintöveron korotukseen tai henkilökohtaiseen vastuuseen kuolinpesän veloista.

Perintöviikko osa 2: Perimysjärjestys lain mukaan

Jos perinnönjättäjä ei ollut tehnyt testamenttia, perintö määräytyy suoraan lain mukaan. Lähtökohta on, että perinnön saavat rintaperilliset, eli perinnönjättäjän lapset. Jokainen lapsi saa yhtä suuren osan. Jos lapsi on kuollut ennen perinnönjättäjää, kyseisen osuuden saavat lapsen sijaan hänen jälkeläisensä.

Jos perittävä ei ollut naimisissa eikä perittävällä ei ollut lapsia, menee perintö puoliksi perittävän isälle ja äidille. Jos vanhemmat ovat kuolleet aiemmin, heidän osuutensa menevät perittävän veljille ja sisarille. Jos veli tai sisar on kuollut, hänen sijaansa tulevat hänen jälkeläisensä.

Jos perittävän vanhempia, sisaruksia tai heidän jälkeläisiään ei ole, menee perintö isovanhemmille. Jos isovanhemmat ovat kuolleet, heidän osuutensa menee heidän lapsilleen.

Muut sukulaiset eivät peri.

Jos perittävä oli naimisissa, mutta häneltä ei jäänyt rintaperillisiä, jäämistö menee eloonjääneelle puolisolle eli leskelle. Ensiksi kuolleen toissijaiset perilliset saavat mahdollisen osuuden pesästä vasta lesken kuoltua.

Jos perillisiä ei ole, perintö menee valtiolle.

Rintaperillisillä on oikeus lakiosaan perinnöstä. Lakiosa on puolet lain mukaan tulevan perintöosuuden arvosta. Oikeutta lakiosaan ei voida rajoittaa esimerkiksi testamentilla.

Perintöviikko osa 1: Perintövero

Perintönä tai testamentilla saatavasta omaisuudesta on suoritettava perintöveroa. Vero määrätään jokaiselle perilliselle erikseen. Perintöveroa on maksettava, kun verotettavan perintöosuuden arvo on vähintään 20.000 euroa.

Leskellä ja alaikäisillä lapsilla on oikeus vähennyksiin verotettavasta perintöosuudestaan. Puolisolla on oikeus vähentää veronalaisesta perintöosuudesta 60.000 euroa (puolisovähennys). Samoin perinnönjättäjän alaikäisen lapsen osuudesta saadaan vähentää 40.000 euroa (alaikäisyysvähennys).

Perintösuuksien saajat jaetaan kahteen veroluokkaan sen mukaan, mikä heidän sukulaisuussuhteensa perinnönjättäjään on. I-luokkaan kuuluvat puoliso tai kihlattu, suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa oleva perillinen sekä aviopuolison suoraan alenevassa polvessa oleva perillinen. II-luokkaan kuuluvat muut sukulaiset ja vieraat.

Perintöveroprosentti määräytyy perintöosuuden arvon mukaan. 1.1.2015 alkaen perintöveroa maksetaan seuraavasti,

I-veroluokka:

Verotettavan osuuden arvo euroina Veron vakioerä osuuden alarajan kohdalla euroina Veroprosentti ylimenevästä osasta
20 000–40 000 100 8
40 000–60 000 1 700 11
60 000–200 000 3 900 14
200 000–1 000 000 23 500 17
1 000 000– 159 500 20

II-veroluokka:

Verotettavan osuuden arvo euroina Veron vakioerä osuuden alarajan kohdalla euroina Veroprosentti ylimenevästä osasta
20 000–40 000 100 21
40 000–60 000 4 300 27
60 000–1 000 000 9 700 33
1 000 000– 319 900 36

Perintövero määräytyy siis verotettavan perintöosuuden mukaan, mutta ketkä perivät? Siitä voit lukea perintöviikon toisessa osassa.