perintä

Teemaviikko 4/17, osa 3: Ovatko tekijänoikeuskirjeet perintää?

Otsikon kysymys on selvityksen alla aluehallintovirastolla ja aluehallintovirasto on selvittänyt asiaa myös kuluttajaviraston kanssa. Virallista vastausta kysymykseen ei ole vielä saatu, mutta kysymys on syytä ottaa pohdintaan.

Perintä on lähtökohtaisesti luvanvaraista toimintaa. Poikkeus luvanvaraisuuteen on esimerkiksi asianajotoimistoilla, sillä asianajotoimistojen toimintaa valvoo Asianajajaliitto. Ainoastaan riidatonta saatavaa saadaan lähteä perimään. Useimmiten saatava on riidaton velkojan näkökulmasta, kunnes velallinen riitauttaa saatavan.

Perintä on perintälaissa säädettyä toimintaa. Vaikka perintä käsitetään usein laskujen perinnäksi, myös muita saatavia voidaan periä. Perintälain mukaan perinnällä tarkoitetaan toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on saada velallinen vapaaehtoisesti suorittamaan erääntynyt velka. Perintälaki on pakottava velallisen hyväksi. Esimerkiksi oikeuskirjallisuudessa on katsottu vahingonkorvausten osalta, että vahinkoa kärsinyt on velkoja ja vahingon aiheuttaja velallinen.

Yksittäisen saatavan periminen ei vielä vaadi perintälupaa. Yksittäisellä hakemuksella markkinaoikeudelle oikeudenhaltijat ovat vaatineet luovuttamaan jopa 3.500 IP-osoitteen haltijan yhteystiedot. Tällöin ei voida katsoa, että kyse olisi yksittäisestä saatavasta.

Perintälain mukaan velallisen on korvattava perinnästä velkojalle aiheutuvat kohtuulliset kulut. Aluehallintovirasto on ottanut useissa tapauksissa kantaa perintäkulujen kohtuullisuuteen. Kuluttajasaatavissa maksuvaatimuksen kulut voivat lähtökohtaisesti olla enintään 24,00 euroa, kun saatava on 100,00-1.000,00 euroa. Jos kyse ei ole kuluttajaperinnästä, perintäkulujen tulee olla muuten kohtuulliset. Kohtuullisena tuskin voidaan pitää satojen eurojen perintäkuluja, jos asiassa ei ole tehty muuta, kuin laadittu maksuvaatimus.

Perintälain mukaan velallisella on pyynnöstä oikeus saada velkojalta maksutta ajantasainen tieto velkojensa kokonaismäärästä ja perusteista, erittely maksamattomista veloista ja niiden lyhennyksistä sekä selvitys velkapääomalle kertyneiden korkojen ja kulujen määräytymisestä. Jos tekijänoikeuskirjeet katsottaisiin perinnäksi, kirjeensaajalla olisi tällöin oikeus saada erittely kulujen määräytymisestä.

 

Päivitys 8.5.2017:

Olemme tänään saaneet Aluehallintovirastolta vastauksen. Tekijänoikeuskirjeissä Aluehallintoviraston mukaan kyse ei ole perintätoiminnasta, vaan saatavan eräännyttämistoimesta.

Vuokrasaatavien perintä

Vuokrasaatavien perintään sovelletaan lakia saatavien perinnästä, eli perintälakia. Vain erääntynyt ja maksamaton vuokra voidaan periä.

Jos vuokranantaja huomaa vuokralaisen jättäneen vuokran maksamatta, kannattaa hänen soittaa vuokralaiselle tai olla häneen muulla tavoin yhteydessä ja muistuttaa asiasta.

Vuokrasopimuksen päättämisestä kirjoitimme edellisellä teemaviikollamme:

Ennen vuokrasaatavan perintää vuokralaiselle on lähetettävä maksumuistutus, jonka saa lähettää aikaisintaan 14 vuorokauden kuluttua sovitusta eräpäivästä. Yleensä tapana on lähettää kaksi maksumuistutusta ennen siirtymistä perintään. Kirjallinen maksumuistutus on edellytys sille, että vuokrasaatava voidaan myöhemmin siirtää perintään.

Jos vuokralainen ei maksumuistutuksista huolimatta maksa vuokriaan, voi vuokranantaja ryhtyä perintätoimiin joko itse tai asiamiehen välityksellä. Perintä aloitetaan aina niin kutsutulla vapaaehtoisella perinnällä, jossa vuokralaiselle lähetetään kirjallinen perintäkirje eli maksuvaatimus. Toinen maksuvaatimus voidaan lähettää vuokralaiselle 14 vuorokauden kuluttua ensimmäisen maksuvaatimuksen lähetyksestä ja jos sekään ei tuota toivottua tulosta, voidaan tehdä päätös siirtymisestä oikeudelliseen perintään.

Oikeudelliseen perintään siirrytään jättämällä käräjäoikeuteen haastehakemus, jonka tuomioistuin toimittaa vuokralaiselle todisteellisesti. Jos vuokralainen myöntää kanteen oikeaksi, määrää käräjäoikeus tuomiolla vuokravelan maksettavaksi. Mikäli vuokralainen ei vastaa haastehakemukseen, antaa käräjäoikeus asiasta yksipuolisen tuomion, joka toimitetaan ulosottoon täytäntöönpantavaksi.

Teemaviikko 1/17: Maksuaikataulusta sopiminen kuluttajasaatavassa

Palvelun tai tavarantoimittaja yleensä laskuttaa työn tai tuotteen heti, kun hän on täyttänyt oman osansa sopimuksesta. Lasku täytyy maksaa viimeistään eräpäivänä. Jos tuotteen ostaneella kuluttajalla ei jostain syystä olekaan kykyä suorittaa laskua eräpäivään mennessä, hänen kannattaa olla välittömästi yhteydessä laskun lähettäjään uuden eräpäivän tai maksuaikataulun sopimiseksi.

Yhteydenotto on syytä tehdä ennen laskun eräpäivää. Jos velkaa ei ole maksettu eräpäivään mennessä, laskulle alkaa kertyä viivästyskorkoa. Jos uutta aikataulua ei ole sovittu eikä laskua ole maksettu 2 viikon kuluessa eräpäivästä, velkoja voi lähettää velalliselle maksullisen maksumuistutuksen. Lasku voidaan siirtää perintätoimistolle perittäväksi, mikäli sitä ei ole maksettu 14 päivän kuluessa maksumuistutuksesta.

Uudesta maksuaikataulusta voi neuvotella myös perintätoimiston kanssa. Perinnän alettua velallinen on kuitenkin velvollinen maksamaan laskun lisäksi viivästyskoron ja perintäkulut. Asia voidaan siirtää tuomioistuimen ratkaistavaksi, jos velallinen ei ole maksanut vaadittua saatavaa määräajassa.

Teemaviikko 1/17: Milloin perinnän voi aloittaa?

Perinnän edellytyksenä on aina, että saatava on erääntynyt, selvä ja riidaton. Erääntyminen tarkoittaa sitä, että esimerkiksi saatavaa koskeva lasku on erääntynyt velallisen maksettavaksi eikä velallinen ole suorittanut maksua. Saatavan selvyys ja riidattomuus viittaavat siihen, että velallinen ei ole esimerkiksi reklamoinut tilaamastaan tuotteesta/palvelusta tai siihen liittyvästä laskusta ja velallisen maksuvelvollisuus on muutoinkin perusteltu.

Kuluttajasaatavissa perintä voidaan aloittaa vasta, kun velallista on ainakin kerran muistutettu saatavasta kirjallisesti ja muistutuksesta on kulunut 14 päivää. Maksullinen maksumuistutus voidaan lähettää aikaisintaan 14 päivän kuluttua alkuperäisen laskun eräpäivästä. Yrityssaatavissa laki ei velvoita maksumuistutuksen lähettämiseen, mutta muistutuksen toimittaminen ennen perinnän aloittamista on hyvän perintätavan mukaista.

Kahden haastehakemuksen vireillepano samaa velallista vastaan oli perusteltua (KKO 2016:55)

Korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO 2016:55 oli kysymys oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta velkasaatavia koskevissa asioissa. Samaa velallista vastaan oli samana päivänä pantu vireille kaksi haastehakemusta. Hakemukset koskivat kahden eri velkojan saatavia. Molemmissa asioissa velkojia oli edustanut sama perintäyhtiö.

Perintäyhtiö oli vaatinut muun muassa, että velallinen velvoitetaan korvaamaan kantajien oikeudenkäyntikulut kummassakin asiassa. Velallinen ei ollut vastannut kumpaankaan kanteeseen. Käräjäoikeus oli yhdistänyt asioiden käsittelyn ja asiat oli ratkaistu yksipuolisella tuomiolla pääosin kantajien eduksi. Käräjäoikeus kuitenkin hylkäsi kantajan vaatimuksen oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta toisen asian osalta, koska toinen kanne oli oikeuden mielestä ollut tarpeeton. Käräjäoikeuden mukaan vaatimukset olisi voitu esittää yhdessä haastehakemuksessa.

Perintäyhtiö valitti ratkaisusta hovioikeuteen, joka ratkaisi asian käräjäoikeuden tavoin oikeudenkäyntikulujen osalta osittain vastaajan eduksi.

Perintäyhtiö valitti edelleen korkeimpaan oikeuteen (KKO). Korkeimman oikeuden ratkaistavana oli, oliko käräjäoikeus voinut viran puolesta yhdistää asioiden käsittelyn ja siihen perustuen hylätä vaatimuksen oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta.

KKO:n mukaan käräjäoikeudella oli ollut mahdollisuus määrätä kanteet käsiteltäväksi samassa menettelyssä. Asioiden yhdistäminen oli johtanut siihen, että kantajalta ei oltu peritty kuin yksi oikeudenkäyntimaksu. Tämän osalta vaatimus kulujen korvaamisesta oli perusteeton.

Perintäyhtiö oli lisäksi vaatinut asian hoitamisesta aiheutuneiden kulujen korvaamista. Vaatimus oli kuluvaatimusta koskevan asetuksen mukainen. Perintäyhtiö oli myös perustellut erillisiä kanteita sillä, että ne olivat perustuneet eri velkojien toimeksiantoihin eikä yhteisen kanteen käyttämisestä oltu sovittu. Kantajalla ei ole velvollisuutta panna eri perusteesta johtuvia kanteita vireille yhdellä haastehakemuksella. KKO:n mukaan asioiden vireillepano yhdellä hakemuksella kahden sijasta ei olisi myöskään vaikuttanut perintäyhtiölle aiheutuneen työn ja kulujen määrään. Yhtiöllä oli siten ollut asiallinen peruste panna asiat vireille kahdella erillisellä hakemuksella.

KKO muutti alempien oikeuksien tuomioita ja vastaaja velvoitettiin korvaamaan myös toisen velkomusasian hoitamisesta kantajalle aiheutuneet kulut.

Perintäviikko 2, osa 5: Velkojana perinnässä

Perintälain mukaan kuluttajaperinnässä maksuvaatimuksen voi lähettää, kun maksumuistutuksen esittämisestä tai lähettämisestä on kulunut vähintään 14 päivää. Kuluttajaperinnässä maksumuistutus on siten välttämätön ennen asian siirtämistä ulkopuolisen perittäväksi. Perintälaki ei ota kantaa maksumuistutuksen lähettämiseen yritysperinnässä, mutta hyvän perintätavan mukaista on muistuttaa velallista avoinna olevasta saatavasta.

Perinnän ulkoistaminen säästää velkojan aikaa ja vaivaa. Perinnästä aiheutuvat kustannukset jäävät useimmiten velallisen itsensä maksettavaksi. Hyvä perintäyritys huolehtii asiakkaansa saatavien tehokkaasta perinnästä unohtamatta kuitenkaan velallisen oikeuksia tai velkojan asiakassuhteita.

Aavia Oy ei veloita perinnästä kuukausimaksuja eikä vuosimaksuja. Kokeile Aavia Oy:n perintäpalvelua vaikka vain yhdellä laskulla ja anna meidän huolehtia perinnästä puolestasi!

Perintäviikko 2, osa 4: Velallisena perinnässä

Velallisen velvollisuus on maksaa lasku sovitusti. Lasku erääntyy eräpäivänä. Velkojan oikeus vaatia viivästyskorkoa alkaa eräpäivää seuraavana päivänä. Viivästyskoron kertyminen lakkaa, kun pääoma on tullut kokonaan suoritetuksi.

Velallinen on velvollinen maksamaan perintäkulut, jos velkoja on ryhtynyt perintätoimiin ennen saatavan maksamista.

Kuluttajaperinnässä velallisella on oikeus pyytää perinnän keskeyttämistä ja asian siirtämistä oikeudelliseen perintään. Oikeudellisesta perinnästä aiheutuu kustannuksia, jotka on määritelty oikeusministeriön asetuksella.

Perintälain mukaan perintää ei saa jatkaa, jos velallinen kiistää maksuvelvollisuutensa. Jos laskussa on virhe tai velallinen ei ole tyytyväinen saamaansa tuotteeseen tai palveluun, velallisen kannattaa reklamoida asiasta mahdollisimman pian, jotta asian selvittäminen voidaan aloittaa. Jos maksuvaatimus on velallisen mielestä aiheeton, velallisen kannattaa olla yhteydessä perintää hoitavaan yritykseen asian selvittämiseksi.

Perintäviikko 2 osa 1: Mistä perinnässä on kysymys?

Laajennamme palvelutarjontaamme elokuun alusta lukien. Jatkossa myös perintäpalvelut ovat osa palveluvalikoimaamme. Siihen liittyen vietämme jälleen perintäviikkoa.

Perintä jaetaan vapaaehtoiseen ja oikeudelliseen perintään. Vapaaehtoisessa perinnässä velalliselle lähetetään maksuvaatimus ja velallista tarvittaessa tavoitellaan puhelimitse. Jos vapaaehtoiset perintätoimet eivät johda maksusuorituksen saamiseen, saatava voidaan siirtää oikeudelliseen perintään. Tällöin asiassa laaditaan summaarinen haastehakemus. Yksipuolisella tuomiolla vahvistettu saatava on ulosottokelpoinen.

Yrityssaatavien perinnässä käytämme tarvittaessa myös konkurssiuhkaista maksukehotusta, joka on tehokas keino saatavien perinnässä.

Huomenna käsittelemme perintäkulujen muodostumista ja niiden määrää. Jos yritykselläsi on avoinna olevia saatavia, ota perinnässä varaslähtö syksyyn ja ota meihin yhteyttä jo nyt!

Perintäviikko osa 4: Ulosotto ja konkurssi

Kuluttaja-asioissa yksipuolisen tuomion jälkeen saatava voidaan siirtää ulosottoon täytäntöönpantavaksi. Yksipuolinen tuomio on täytäntöönpanokelpoinen 15-20 vuotta yksipuolisen tuomion antamisesta. Tämän ajan jälkeen saatava vanhenee.

Ulosotosta aiheutuu kustannuksia, joista voi lukea lisää täältä:

http://www.oikeus.fi/ulosotto/fi/index/ulosotto/ulosottomaksut.html

Yritysperinnässä velallisen kanssa on voitu laatia maksusopimus tai saatavasta haettu yksipuolinen tuomio. Jos maksusopimusta ei ole noudatettu tai saatavaa maksettu ennen yksipuolista tuomiota, velalliselle voidaan lähettää konkurssiuhkainen maksukehotus. Jos saatavaa ei makseta maksukehotuksessa annettuun määräaikaan mennessä, yritys voidaan hakea konkurssiin.

Yhteenvetona velallisille voidaan sanoa, että maksut kannattaa hoitaa ajallaan, sillä perinnästä aiheutuu huomattavia lisäkustannuksia, jotka vaikeuttavat maksamista entisestään. Jos saatavaa ei pysty eräpäivään mennessä maksamaan, kannattaa olla mahdollisimman pian yhteydessä velkojaan ja pyrkiä neuvottelemaan uudesta maksuajasta perinnän välttämiseksi.

Perinnästä aiheutuu tarpeetonta haittaa ja mahdollisesti myös kustannuksia velkojalle. Velkojat voivat jo sopimusta tai kauppaa tehdessään pyytää velalliselta luvan luottotietojen tarkastamiseen. Jos velallisen luottotiedot eivät ole kunnossa, on syytä miettiä, kannattaako yhteistyöhön ryhtyä.

(Teknisistä päivityksistä johtuen perjantain teksti julkaistiin vasta nyt.)

Perintäviikko osa 2: Maksumuistutus vai maksuvaatimus?

Lähtökohta on, että lasku tulee maksaa viimeistään eräpäivänä. Jos laskua ei ole maksettu eräpäivään mennessä, velkoja lähettää laskusta maksumuistutuksen. Maksuvaatimuksesta on kyse, kun esimerkiksi perintätoimisto vaatii velkojan puolesta saatavan maksamista eli perii velkojan saatavaa velalliselta.

Kuluttajasaatavan ollessa kyseessä maksuvaatimusta ei saa antaa tai lähettää ennen kuin velallista on saatavan erääntymisen jälkeen muistutettu saatavasta ja maksumuistutuksen esittämisestä tai lähettämisestä on kulunut vähintään 14 päivää.

Yrityssaatavan osalta ei ole lakiin perustuvaa velvollisuutta lähettää maksumuistutusta, mutta laskusta on hyvä muistuttaa.

Kuluttajasaatavan maksuvaatimuksesta perintäkulut ovat 14 euroa, kun saatavan määrä on enintään 100 euroa. Perintäkulut maksuvaatimuksesta ovat 24 euroa, kun saatavan määrä on yli 100 euroa, mutta enintään 1.000 euroa. Yli 1.000 euron saatavasta maksuvaatimuksen lähettämisestä voidaan vaatia 50 euron perintäkulut.

Yrityssaatavien perinnässä perintäkulujen on oltava kohtuulliset. Kun perintäkuluja ei ole tämän tarkemmin määritelty, se johtaa siihen, että kohtuulliselle määrälle voidaan esittää monta tulkintaa. Aluehallintovirasto on ottanut kantaa joihinkin vaadittuihin perintäkuluihin. Esimerkiksi 264 euron perintäkulut kahdesta maksuvaatimuksesta katsottiin kohtuuttomaksi, kun perintäyhtiö ei pystynyt osoittamaan yksilöityä selvitystä, mistä perintäkulut olivat aiheutuneet. Velan pääoman määrä oli mainitussa tapauksessa ollut vain 348 euroa.

Maksumuistutuksen tai maksuvaatimuksen ja perintäkulujen maksamatta jättäminen voi aiheuttaa sen, että asia siirtyy oikeudelliseen perintään. Jos saatavassa on velallisen mukaan epäselvyyttä tai perintäkulut ovat kohtuuttomat, erimielisyyden voi saattaa yleisen tuomioistuimen käsiteltäväksi. Aluehallintovirasto ei voi alentaa perittyjä perintäkuluja tai määrätä perintätoimistoja maksamaan korvauksia mahdollisista vahingoista.

Oikeudellisesta perinnästä kerromme lisää huomenna.