perintövero

Perintövero

Verohallinnon mukaan perintönä tai testamentilla saadusta omaisuudesta on aina maksettava perintöveroa, jos perinnön arvo on 20.000 euroa tai enemmän ja jos perinnönjättäjä tai perinnön- tai testamentinsaaja asui kuolinhetkellä Suomessa.

Kuolemantapauksesta ei tarvitse ilmoittaa erikseen Verohallinnolle, sillä se saa siitä tiedon väestötietojärjestelmästä. Perintökaaren mukaan kuolinpesän osakkaiden on toimitettava perunkirjoitus kolmen kuukauden kuluessa kuolemantapauksesta. Perukirjan kopio tulee toimittaa verottajalle kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta ja sen käsittely kestää Verohallinnon mukaan noin 6 kuukautta. Kun verottaja on tehnyt perintöverotuksen, lähettää se perintöverovelvollisille verotuspäätöksen, josta he näkevät maksettavan veron määrän.

Veron määrä riippuu perilliselle tulevan perintöosan suuruudesta, joten se määrätään kaikille perillisille erikseen. Veron määrään vaikuttaa Verohallinnon mukaan myös perinnön- tai testamentinsaajan ja vainajan välinen sukulaisuussuhde, jonka vuoksi perintöverotuksessa on käytössä kaksi eri veroluokkaa. I veroluokkaan kuuluvat perinnönjättäjän aviopuoliso, suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa oleva perillinen (lapsi, lapsenlapsi, vanhempi, isovanhempi jne.), aviopuolison suoraan alenevassa polvessa oleva perillinen sekä perinnönjättäjän kihlakumppani, jolle annetaan perintökaaren mukainen avustus. II veroluokkaan puolestaan kuuluvat muut sukulaiset sekä suvun ja perheen ulkopuoliset henkilöt, joille perintöveron määrä on suurempi kuin I veroluokkaan kuuluvilla.

Perinnönjättäjän tavanomainen koti-irtaimisto on Verohallinnon mukaan verovapaata 4.000 euroon asti.

Verohallinnon perintöverolaskuri on käytettävissä osoitteessa https://prosentti.vero.fi/Pelalaskuri/EtusivuPerintovero.aspx.

Perintöverotukseen muutoksia 1.1.2017 alkaen

Perintöverotuksessa tuli voimaan joukko muutoksia vuoden alusta. Perintöveroprosentteja laskettiin I veroluokassa yhdellä prosenttiyksiköllä ja II veroluokassa 2-3 prosenttiyksiköllä. Puoliso- ja alaikäisyysvähennyksen euromääriä nostettiin selvästi. Puolisovähennys on 1.1.2017 alkaen 90.000 euroa (aiemmin 60.000 euroa). Alaikäisyysvähennys nousi 60.000 euroon (aiemmin 40.000 euroa).

Perintö on edelleen verovapaata perintöosuuden jäädessä alle 20.000 euron.

Toisensuuntaisia muutoksia sen sijaan tehtiin henkivakuutuskorvauksen verovapauteen. Vanhan lain mukaan vakuutuskorvaus oli perintöverosta vapaata 35.000 euroon saakka kunkin edunsaajan osalta. Lesken verovapaa osa oli puolet tai vähintään 35.000 euroa. Uudessa laissa nämä verovapaudet poistettiin, mutta vanhoja rajoja sovelletaan vielä yhden vuoden ajan lain voimaantulosta.

Teemaviikko 11/16, osa 4: Perintövero, verovapaus ja vähennykset

Perintöverovelvollisia ovat perilliset ja testamentinsaajat. Vero määräytyy jokaiselle perilliselle erikseen. Veron määrä voi siten vaihdella eri perillisten välillä ja se riippuu perillisen perintöosuuden suuruudesta. Veron määrään vaikuttaa myös perillisen ja perittävän sukulaisuussuhde.

Alle 20.000 euron perinnöstä ei joudu maksamaan ollenkaan veroa. Perittävän tavallinen koti-irtaimisto on verovapaata 4.000 euroon asti. Lisäksi perittävän puoliso ja perittävän alaikäiset lapset saavat tehdä perintöosuudesta vähennyksen. Puolisovähennyksen määrä on 60.000 euroa ja alaikäisyysvähennyksen 40.000 euroa. Alaikäisyysvähennyksen voivat saada perittävän suoraan alenevassa polvessa olevat perilliset, eli esimerkiksi lapset tai lastenlapset. Alaikäisyysvähennys voidaan tehdä, jos perinnönsaaja ei ollut perittävän kuolinhetkellä täyttänyt 18 vuotta.

Teemaviikko 10/16, osa 2: Hallinta- ja omistusoikeuden testamenttaaminen

Hallintaoikeudella tarkoitetaan omaisuuden käyttöoikeutta: siis oikeutta käyttää ja hyödyntää omaisuutta. Hallintaoikeuden haltija saa esimerkiksi omaisuuden mahdollisen tuoton itselleen, vaikka ei omistaisikaan omaisuutta. Hallintaoikeuden haltija vastaavasti joutuu maksamaan omaisuuteen liittyvät suorat kustannukset, kuten esimerkiksi kiinteistöön kohdistuvan kiinteistöveron.

Omistusoikeus taas viittaa siihen, kuka omistaa tietyn omaisuuden. Omistaja saa lähtökohtaisesti määrätä omaisuudestaan vapaasti.

Hallinta- ja omistusoikeus voidaan luovuttaa erikseen. Jos omistus- ja hallintaoikeus on luovutettu eri henkilöille, omistusoikeuden saaja ei välttämättä voi määrätä saamastaan omaisuudesta vapaasti. Hallintaoikeuden haltijan käyttöoikeus saattaa siten rajoittaa omistusoikeuden haltijan määräämisvaltaa kyseisestä omaisuudesta.

Testamentilla on mahdollista luovuttaa omaisuuden omistus- ja hallintaoikeus eri henkilöille. Omaisuuteen kohdistuva hallintaoikeus keventää perintönä saatavan omaisuuden verotusta: omaisuutta rasittavan hallintaoikeuden verotusarvo vähennetään perinnönsaajan perintöverotuksessa. Hallintaoikeus voidaan luovuttaa määräajaksi tai eliniäksi; saatavan veroedun suuruus riippuu hallintaoikeuden pituudesta.

Perintöviikko osa 4: Perunkirjoitus

Perunkirjoitus on järjestettävä 3 kuukauden kuluessa vainajan kuolemasta. Perunkirjoitustilaisuuden järjestämisestä vastaa usein se kuolinpesän osakas, jonka hoidossa pesä on. Tilaisuuteen on kutsuttava kaikki pesän osakkaat, leski ja mahdolliset testamentinsaajat. Perunkirjoitusta toimittamaan tarvitaan lisäksi kaksi uskottua miestä.

Perunkirjoituksessa esitettyjen tietojen ja tehdyn selvityksen perusteella laaditaan perukirja. Perukirjasta tulee ilmetä muun muassa tiedot vainajasta, leskestä, perillisistä ja testamentinsaajista sekä pesän varoista ja veloista. Kaikkien perillisten osalta tulee ilmoittaa heidän sukulaisuussuhteensa vainajaan. Keskeisen osan perukirjasta muodostavat tiedot vainajan ja lesken varoista ja veloista sekä heidän mahdollisesta avio-oikeudestaan toistensa omaisuuteen. Lisäksi on ilmoitettava muut varallisuuteen vaikuttavat seikat, esimerkiksi annetut lahjat tai ennakkoperintö. Perukirjassa on myös mainittava kaikki asiakirjat, joihin perukirja ja siinä esitetyt tiedot perustuvat.

Perukirja liitteineen on toimitettava Verohallinnolle kuukauden kuluessa perunkirjoituksen pitämisestä. Verohallinto toimittaa perintöverotuksen perukirjassa ilmoitettujen tietojen pohjalta. Maksettavaksi tuleva perintövero määrätään erillisellä verotuspäätöksellä, josta ilmenee, ovatko perukirjassa ilmoitetut tiedot hyväksytty verotuksen perusteeksi. Perukirjan toimittamatta jättäminen tai väärien tietojen ilmoittaminen saattaa johtaa perintöveron korotukseen tai henkilökohtaiseen vastuuseen kuolinpesän veloista.

Perintöviikko osa 1: Perintövero

Perintönä tai testamentilla saatavasta omaisuudesta on suoritettava perintöveroa. Vero määrätään jokaiselle perilliselle erikseen. Perintöveroa on maksettava, kun verotettavan perintöosuuden arvo on vähintään 20.000 euroa.

Leskellä ja alaikäisillä lapsilla on oikeus vähennyksiin verotettavasta perintöosuudestaan. Puolisolla on oikeus vähentää veronalaisesta perintöosuudesta 60.000 euroa (puolisovähennys). Samoin perinnönjättäjän alaikäisen lapsen osuudesta saadaan vähentää 40.000 euroa (alaikäisyysvähennys).

Perintösuuksien saajat jaetaan kahteen veroluokkaan sen mukaan, mikä heidän sukulaisuussuhteensa perinnönjättäjään on. I-luokkaan kuuluvat puoliso tai kihlattu, suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa oleva perillinen sekä aviopuolison suoraan alenevassa polvessa oleva perillinen. II-luokkaan kuuluvat muut sukulaiset ja vieraat.

Perintöveroprosentti määräytyy perintöosuuden arvon mukaan. 1.1.2015 alkaen perintöveroa maksetaan seuraavasti,

I-veroluokka:

Verotettavan osuuden arvo euroina Veron vakioerä osuuden alarajan kohdalla euroina Veroprosentti ylimenevästä osasta
20 000–40 000 100 8
40 000–60 000 1 700 11
60 000–200 000 3 900 14
200 000–1 000 000 23 500 17
1 000 000– 159 500 20

II-veroluokka:

Verotettavan osuuden arvo euroina Veron vakioerä osuuden alarajan kohdalla euroina Veroprosentti ylimenevästä osasta
20 000–40 000 100 21
40 000–60 000 4 300 27
60 000–1 000 000 9 700 33
1 000 000– 319 900 36

Perintövero määräytyy siis verotettavan perintöosuuden mukaan, mutta ketkä perivät? Siitä voit lukea perintöviikon toisessa osassa.