Perintövero

Verohallinnon mukaan perintönä tai testamentilla saadusta omaisuudesta on aina maksettava perintöveroa, jos perinnön arvo on 20.000 euroa tai enemmän ja jos perinnönjättäjä tai perinnön- tai testamentinsaaja asui kuolinhetkellä Suomessa.

Kuolemantapauksesta ei tarvitse ilmoittaa erikseen Verohallinnolle, sillä se saa siitä tiedon väestötietojärjestelmästä. Perintökaaren mukaan kuolinpesän osakkaiden on toimitettava perunkirjoitus kolmen kuukauden kuluessa kuolemantapauksesta. Perukirjan kopio tulee toimittaa verottajalle kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta ja sen käsittely kestää Verohallinnon mukaan noin 6 kuukautta. Kun verottaja on tehnyt perintöverotuksen, lähettää se perintöverovelvollisille verotuspäätöksen, josta he näkevät maksettavan veron määrän.

Veron määrä riippuu perilliselle tulevan perintöosan suuruudesta, joten se määrätään kaikille perillisille erikseen. Veron määrään vaikuttaa Verohallinnon mukaan myös perinnön- tai testamentinsaajan ja vainajan välinen sukulaisuussuhde, jonka vuoksi perintöverotuksessa on käytössä kaksi eri veroluokkaa. I veroluokkaan kuuluvat perinnönjättäjän aviopuoliso, suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa oleva perillinen (lapsi, lapsenlapsi, vanhempi, isovanhempi jne.), aviopuolison suoraan alenevassa polvessa oleva perillinen sekä perinnönjättäjän kihlakumppani, jolle annetaan perintökaaren mukainen avustus. II veroluokkaan puolestaan kuuluvat muut sukulaiset sekä suvun ja perheen ulkopuoliset henkilöt, joille perintöveron määrä on suurempi kuin I veroluokkaan kuuluvilla.

Perinnönjättäjän tavanomainen koti-irtaimisto on Verohallinnon mukaan verovapaata 4.000 euroon asti.

Verohallinnon perintöverolaskuri on käytettävissä osoitteessa https://prosentti.vero.fi/Pelalaskuri/EtusivuPerintovero.aspx.

Teemaviikko 11/16, osa 2: Lesken oikeudet

Lähtökohta on, että leskellä on oikeus hallita perittävän jäämistöä jakamattomana ellei rintaperillisen jakovaatimuksesta tai testamentista muuta johdu. Vaikka testamentti olisi tehty tai jakovaatimus esitettäisiin, leskellä on kuitenkin oikeus hallita perittävältä jäänyttä asuntoa ja asuntoirtaimistoa jakamattomana. Edellytyksenä on tällöin, ettei leskellä itsellään ole vastaavaa asuntoa. Lisäksi on huomattava, että leski ei saa lain nojalla kuitenkaan omistusoikeutta asuntoon eikä leski voi perillisistä riippumatta yksin määrätä asunnosta suoraan lain nojalla.

Leskellä on siis hallintaoikeus asuntoon mahdollisesta testamentista ja rintaperillisen jakovaatimuksista huolimatta. Vaikka asunto olisi testamentattu lain mukaisen perillispiirin ulkopuolelle, testamentinsaaja ei voi saada asuntoa itselleen ennen, kuin lesken hallintaoikeus siihen päättyy.

Jos perittävä ei ole tehnyt testamenttia eikä perittävältä jäänyt rintaperillistä, perittävän koko omaisuus jää leskelle. Ensiksi kuolleen omaisuutta jaetaan toissijaisten perillisten kesken vasta lesken kuoltua.

Teemaviikko 10/16, osa 2: Hallinta- ja omistusoikeuden testamenttaaminen

Hallintaoikeudella tarkoitetaan omaisuuden käyttöoikeutta: siis oikeutta käyttää ja hyödyntää omaisuutta. Hallintaoikeuden haltija saa esimerkiksi omaisuuden mahdollisen tuoton itselleen, vaikka ei omistaisikaan omaisuutta. Hallintaoikeuden haltija vastaavasti joutuu maksamaan omaisuuteen liittyvät suorat kustannukset, kuten esimerkiksi kiinteistöön kohdistuvan kiinteistöveron.

Omistusoikeus taas viittaa siihen, kuka omistaa tietyn omaisuuden. Omistaja saa lähtökohtaisesti määrätä omaisuudestaan vapaasti.

Hallinta- ja omistusoikeus voidaan luovuttaa erikseen. Jos omistus- ja hallintaoikeus on luovutettu eri henkilöille, omistusoikeuden saaja ei välttämättä voi määrätä saamastaan omaisuudesta vapaasti. Hallintaoikeuden haltijan käyttöoikeus saattaa siten rajoittaa omistusoikeuden haltijan määräämisvaltaa kyseisestä omaisuudesta.

Testamentilla on mahdollista luovuttaa omaisuuden omistus- ja hallintaoikeus eri henkilöille. Omaisuuteen kohdistuva hallintaoikeus keventää perintönä saatavan omaisuuden verotusta: omaisuutta rasittavan hallintaoikeuden verotusarvo vähennetään perinnönsaajan perintöverotuksessa. Hallintaoikeus voidaan luovuttaa määräajaksi tai eliniäksi; saatavan veroedun suuruus riippuu hallintaoikeuden pituudesta.

Teemaviikko 10/16, osa 1: Testamentti ja keskinäinen testamentti

Henkilö voi testamentilla päättää omaisuutensa jaosta kuolemansa jälkeen. Testamentin voi tehdä 18 vuotta täyttänyt tai nuorempikin, joka on tai on ollut aviossa. Lisäksi 15 vuotta täyttänyt voi tehdä testamentin koskien sitä omaisuutta, jota hänellä on oikeus hallita.

Testamentin on täytettävä laissa säädetyt muotovaatimukset. Testamentti tulee lähtökohtaisesti laatia kirjallisesti ja kahden esteettömän todistajan on todistettava se. Testamentin tekijä voi halutessaan peruuttaa tai muuttaa testamenttiaan noudattaen samoja muotovaatimuksia.

Keskinäisessä testamentissa on periaatteessa kyse kahden henkilön testamentin yhdistämisestä. Usein testamentin tekijät luovuttavat eloon jäävälle esimerkiksi kaiken omaisuutensa tai omistusoikeuden vain tiettyyn omaisuuteen, kuten yhdessä omistamaansa kotiin tai loma-asuntoon.

Mikä ero on sillä, luovutetaanko omistus- vai hallintaoikeus? Siitä lisää huomenna.

Tarvitsetko testamentin?

Yritysviikko, osa 1: Yrityksen perustaminen

Syyskuussa vietetään yrittäjän päivää ja siihen liittyy tämän kertainen yritysteemaviikkomme.

Yritystä perustettaessa on paljon huomioitavia ja muistettavia seikkoja. Yrittäjän tulee kaiken kiireen keskellä huolehtia yrityksen asioiden lisäksi henkilökohtaisista asioistaan. Yrittäjän on huomioitava erityisesti sellaiset seikat, jotka voivat vaikuttaa myös yrityksen talouteen. Muun muassa osakeyhtiön osakkeet ovat avio-oikeuden alaista omaisuutta, jolloin yrityksen osakkeet on hyvä suojata avioehdolla avioeron varalta.

Yrittäjän on pyrittävä ennakoimaan ja varautumaan yllättäviin tilanteisiin, kuten pitkiin sairastumisiin. Kuka huolehtii yrityksestä, jos yrittäjä itse sairastuu? Yrityksen toiminnan turvaamiseksi yrittäjän on tärkeää tehdä edunvalvontavaltuutus, jotta yrityksen asiat tulevat hoidetuksi myös, mikäli yrittäjä itse on toimintakyvytön.

Tulevan yrittäjän päivän kunniaksi tarjoamme aloitteleville yrittäjille koko syyskuun ajan seuraavia palvelujamme alennetuin hinnoin:

  • Osakeyhtiön osakassopimus 249,00 € (alv 0%, norm. 299,00 €)
  • Avioehto, edunvalvontavaltuutus ja testamentti yhteishintaan 299,00 € (sis. alv 24%, norm. 349,00 €), osakassopimuksen ostajalle vain 249,00 € (sis. alv 24%).

Yllä olevien palvelujen ostajille lisäksi mukaan aloittavan yrittäjän muistilista.

Yritysviikkomme jatkuu huomenna, aiheena ovat eri yritysmuodot.

ps. myös yritysten lakiasioihin voi kysyä neuvoja chattimme kautta.

Avioliittoviikko osa 4: Avio-oikeuden rajoittaminen

Lähtökohta on, että aviopuolisoilla on täysi avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Avio-oikeuden nojalla molemmat puolisot saavat osituksessa puolet heidän yhteenlasketun omaisuutensa säästöstä. Avio-oikeutta voidaan rajoittaa puolisoiden tekemällä avioehdolla ja lahjakirjassa tai testamentissa olevalla määräyksellä. Lahjoittaja voi esimerkiksi määrätä, että omaisuuden saajan aviopuolisolla ei ole avio-oikeutta näin saatuun omaisuuteen, sen sijaan tulleeseen omaisuuteen tai omaisuuden tuottoon.

Avioehdolla puolisot voivat keskenään määrätä avio-oikeutensa laajuudesta laista poikkeavasti. Avioehto voidaan tehdä avioeron, kuoleman tai kummankin varalta. Avioehdon määräyksellä voidaan esimerkiksi sulkea avio-oikeus kokonaan pois puolisoiden avioeron varalta. Avioehtosopimus voidaan tehdä ennen avioliittoa tai sen aikana ja se on rekisteröitävä maistraattiin.

Jos puolison omaisuus luovutetaan konkurssiin, toisella puolisolla on mahdollisuus poistaa avio-oikeus ilmoittamalla siitä maistraatille. Ilmoitus on tehtävä vuoden kuluessa konkurssin alkamisesta.

KKO: testamentti pätevä, vaikka todistaja ei sitä muista

Tapauksessa KKO 2016:40 korkeimman oikeuden ratkaistavana oli kysymys testamentin pätevyydestä. Perillinen oli vaatinut testamentin julistamista pätemättömäksi muotovirheen perusteella. Muotovirhekanteen perusteluna oli, ettei testamenttia tehtäessä oltu noudatettu testamentin todistamista koskevia muotovaatimuksia.

Testamenttiin oli merkitty todistajien allekirjoitukset päiväyksineen sekä lausuma muun muassa siitä, että testamentin todistelu oli tapahtunut todistajien ollessa samanaikaisesti läsnä. Testamentti oli allekirjoitettu 23.1.1996. Muotovirhekanteen mukaan todistajat eivät olleet yhtäaikaisesti läsnä testamenttia allekirjoitettaessa.

Kumpikaan todistajista ei käräjä- tai hovioikeuskäsittelyssä ollut muistanut allekirjoitustilaisuutta. Ensimmäinen todistajista oli korkeimmassa oikeudessa yllättäen muistanut allekirjoitustilaisuuden. Kertomusten poikkeavuuksista johtuen kyseisen todistajan kertomukselle ei tältä osin voitu antaa suurta näyttöarvoa. Toisen todistajan osalta jäi epäselväksi, mikä osa hänen kertomastaan oli muistinvaraista ja mikä osa oletuksia siitä, mitä allekirjoituksiin liittyen asiassa oli tapahtunut.

Todistajat olivat kuitenkin riidattomasti allekirjoittaneet testamentin todistuslauselman eikä kumpikaan heistä epäillyt todistuslauselman paikkansapitävyyttä. Muiden perillisten kertomukset puhuivat sen puolesta, että allekirjoitustilaisuus oli pidetty. Asiassa ei oltu myöskään esitetty suoraa näyttöä siitä, että tilaisuus olisi jäänyt järjestämättä. Näillä perustein korkein oikeus katsoi, että testamenttiin merkittyä todistuslauselmaa oli pidettävä luotettavana ja testamenttia siten pätevänä.

Perintöviikko osa 4: Perunkirjoitus

Perunkirjoitus on järjestettävä 3 kuukauden kuluessa vainajan kuolemasta. Perunkirjoitustilaisuuden järjestämisestä vastaa usein se kuolinpesän osakas, jonka hoidossa pesä on. Tilaisuuteen on kutsuttava kaikki pesän osakkaat, leski ja mahdolliset testamentinsaajat. Perunkirjoitusta toimittamaan tarvitaan lisäksi kaksi uskottua miestä.

Perunkirjoituksessa esitettyjen tietojen ja tehdyn selvityksen perusteella laaditaan perukirja. Perukirjasta tulee ilmetä muun muassa tiedot vainajasta, leskestä, perillisistä ja testamentinsaajista sekä pesän varoista ja veloista. Kaikkien perillisten osalta tulee ilmoittaa heidän sukulaisuussuhteensa vainajaan. Keskeisen osan perukirjasta muodostavat tiedot vainajan ja lesken varoista ja veloista sekä heidän mahdollisesta avio-oikeudestaan toistensa omaisuuteen. Lisäksi on ilmoitettava muut varallisuuteen vaikuttavat seikat, esimerkiksi annetut lahjat tai ennakkoperintö. Perukirjassa on myös mainittava kaikki asiakirjat, joihin perukirja ja siinä esitetyt tiedot perustuvat.

Perukirja liitteineen on toimitettava Verohallinnolle kuukauden kuluessa perunkirjoituksen pitämisestä. Verohallinto toimittaa perintöverotuksen perukirjassa ilmoitettujen tietojen pohjalta. Maksettavaksi tuleva perintövero määrätään erillisellä verotuspäätöksellä, josta ilmenee, ovatko perukirjassa ilmoitetut tiedot hyväksytty verotuksen perusteeksi. Perukirjan toimittamatta jättäminen tai väärien tietojen ilmoittaminen saattaa johtaa perintöveron korotukseen tai henkilökohtaiseen vastuuseen kuolinpesän veloista.

Perintöviikko osa 1: Perintövero

Perintönä tai testamentilla saatavasta omaisuudesta on suoritettava perintöveroa. Vero määrätään jokaiselle perilliselle erikseen. Perintöveroa on maksettava, kun verotettavan perintöosuuden arvo on vähintään 20.000 euroa.

Leskellä ja alaikäisillä lapsilla on oikeus vähennyksiin verotettavasta perintöosuudestaan. Puolisolla on oikeus vähentää veronalaisesta perintöosuudesta 60.000 euroa (puolisovähennys). Samoin perinnönjättäjän alaikäisen lapsen osuudesta saadaan vähentää 40.000 euroa (alaikäisyysvähennys).

Perintösuuksien saajat jaetaan kahteen veroluokkaan sen mukaan, mikä heidän sukulaisuussuhteensa perinnönjättäjään on. I-luokkaan kuuluvat puoliso tai kihlattu, suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa oleva perillinen sekä aviopuolison suoraan alenevassa polvessa oleva perillinen. II-luokkaan kuuluvat muut sukulaiset ja vieraat.

Perintöveroprosentti määräytyy perintöosuuden arvon mukaan. 1.1.2015 alkaen perintöveroa maksetaan seuraavasti,

I-veroluokka:

Verotettavan osuuden arvo euroina Veron vakioerä osuuden alarajan kohdalla euroina Veroprosentti ylimenevästä osasta
20 000–40 000 100 8
40 000–60 000 1 700 11
60 000–200 000 3 900 14
200 000–1 000 000 23 500 17
1 000 000– 159 500 20

II-veroluokka:

Verotettavan osuuden arvo euroina Veron vakioerä osuuden alarajan kohdalla euroina Veroprosentti ylimenevästä osasta
20 000–40 000 100 21
40 000–60 000 4 300 27
60 000–1 000 000 9 700 33
1 000 000– 319 900 36

Perintövero määräytyy siis verotettavan perintöosuuden mukaan, mutta ketkä perivät? Siitä voit lukea perintöviikon toisessa osassa.