välimiesmenettely

Osakassopimus-kuukausi, osa 4: Osakassopimuksesta johtuvien riitojen ratkaiseminen

Ensisijaisesti osakassopimuksesta johtuvat riidat pyritään yleensä ratkaisemaan neuvotteluteitse. Jos riitaa ei kuitenkaan saada ratkaistua neuvottelemalla, se voidaan saattaa oikeuden ratkaistavaksi. Tällöin riidat ratkaistaan yleisessä tuomioistuimessa, jos asiasta ei ole toisin sovittu osakassopimuksessa. Osakassopimuksesta johtuvia riitoja ei kuitenkaan yleensä haluta saattaa yleisen tuomioistuimen ratkaistavaksi käsittelyn julkisuuden ja hitauden vuoksi. Siksi asian käsittely ei tuomioistuimessa yleensä vastaa liike-elämän vaatimuksia.

Välimiesmenettely on luottamuksellinen vaihtoehto tuomioistuinmenettelylle, ja sitä käytetään toistuvasti liike-elämässä syntyvien riitojen ratkaisemiseksi. Välimiesmenettelyn etuihin kuuluvat sen nopeus, joustavuus, asiantuntevuus, kustannustehokkuus, luottamuksellisuus sekä välitystuomion lopullisuus ja täytäntöönpanokelpoisuus. Välimiesoikeuden päätös on siis lopullinen eikä siitä siten voi valittaa ylempään tuomioistuimeen kuten yleisen tuomioistuimen ratkaisusta. Myöskään riidan osapuolia koskevat tiedot ja asiassa annettava välitystuomio eivät ole julkisia, toisin kuin tuomioistuinmenettelyssä.

Osakassopimuksesta johtuvan riidan käsitteleminen välimiesmenettelyssä edellyttää kirjallista välityssopimusta. Välityslauseke voidaan sisällyttää kirjalliseen osakassopimukseen, jolloin sopimuksen osapuolet sitoutuvat ratkaisemaan sopimuksesta aiheutuvat riidat välimiesmenettelyssä. Jos välityslauseke puuttuu kirjallisesta osakassopimuksesta tai jos osakassopimus on suullinen, riidan ratkaisemisesta välimiesoikeudessa voidaan tehdä erillinen sopimus, kun osakassopimuksesta aiheutuva riita on tullut ajankohtaiseksi. Välimiesmenettely on mahdollinen vaihtoehto ainoastaan niissä riita-asioissa, joissa sovinto on sallittu.

Lähteet:

https://tilisanomat.fi/koulut/yhtiooikeuskoulu-koulut/osakassopimus-osakeyhtiossa

https://arbitration.fi/fi/valimiesmenettely/

https://arbitration.fi/fi/valimiesmenettely/mallivalityslausekkeet/valityslauseke/

Riita-asioiden käsittelyajat eri oikeusasteissa vuonna 2016

Oikeusministeriö on julkaissut 31.3.2017 tuomioistuinten työtilastot vuodelta 2016, josta ilmenee eri oikeusasteiden keskimääräiset käsittelyajat.

Julkaisun mukaan käräjäoikeuksiin saapui noin 4 000 asiaa vähemmän kuin vuonna 2015. Kaikkien asioiden yhteenlaskettu määrä oli 488 033, joista ratkaistuja riita-asioita oli 356 925. Laajojen riita-asioiden keskimääräinen käsittelyaika käräjäoikeuksissa oli 12,3 kuukautta, kun vuonna 2015 se oli 9,3 kuukautta. Vuoden 2016 tavoitteeksi asetettu 9,4 kuukautta ylitettiin lähes kolmella kuukaudella.

Hovioikeuksien keskimääräinen käsittelyaika pysyi lähestulkoon samana kuin edellisenä vuonna. Kaikkien asioiden keskimääräinen käsittelyaika oli 6,0 kuukautta ja riita-asioiden 7,3 kuukautta. Hovioikeudet antoivat yhteensä 9 552 ratkaisua ja vireillä oli noin 960 asiaa vähemmän kuin vuonna 2015. Vuonna 2015 keskimääräinen käsittelyaika hovioikeuksissa oli 6,1 kuukautta.

Korkeimmassa oikeudessa valituslupahakemuksen käsittelyaika oli 5,4 kuukautta, eli hieman pidempi kuin edellisenä vuotena, jolloin se oli ollut 5,2 kuukautta. Asiaratkaisun keskimääräinen käsittelyaika oli puolestaan lyhentynyt: vuonna 2016 käsittelyaika oli noin 21,5 kuukautta, kun se edellisenä vuotena oli 23,0 kuukautta. Julkaisun mukaan asiaratkaistuista asioista 13 kesti yli kolme vuotta ja 43 yli kaksi vuotta.

Laajan riita-asian läpikäymisen kaikissa oikeusasteissa voidaan siis laskea kestäneen keskimäärin 41,1 kuukautta eli 3,4 vuotta.

Riita-asia voidaan ratkaista myös välimiesmenettelyssä, jolloin sen ratkaisuaika on huomattavasti lyhyempi. Ratkaisu on osapuolia sitova, eikä siitä voi jälkeenpäin valittaa. Voit tutustua välimiesmenettelyyn lisää sivuillamme.

Julkaisu on luettavissa kokonaisuudessaan täältä.

 

Tuomioistuinviikko, osa 5: Vaihtoehtoja tuomioistuinmenettelylle?

Korkeista kustannuksista ja pitkistä tuomioistuinten käsittelyajoista johtuen on hyvä miettiä vaihtoehtoja tuomioistuinmenettelylle.

Sovinto on useimmiten paras ja kustannustehokkain ratkaisu. Jos osapuolet eivät pääse sopuun ilman ulkopuolisen apua, voivat osapuolet pyytää ulkopuolista toimimaan sovittelijana. Hyvällä sovittelijalla on sovittelusta kokemusta ja koulutusta.

Aina riidan osapuolet eivät pääse sovintoon, jolloin on tärkeää saada asia ulkopuolisen tahon ratkaistavaksi.

Välimiesmenettely voi olla kustannustehokas vaihtoehto tuomioistuinmenettelylle ainakin pienemmissä riidoissa. Välimiehenä voi toimia kuka tahansa täysi-ikäinen, joka ei ole konkurssissa ja jonka toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu. Välimiehen tulee toiminnassaan olla puolueeton ja riippumaton. Välimiehen tai välimiesten tulee perustaa tuomionsa lakiin.

Aavia Oy:n riidanratkaisu perustuu välimiesmenettelyyn. Tutustu menettelyymme täällä.

Riita-asioiden käsittelyajat eri oikeusasteissa vuonna 2015

Oikeusministeriö on 4.4.2016 julkaissut tuomioistuinten työtilastot vuodelta 2015, http://www.oikeusministerio.fi/fi/index/julkaisut/julkaisuarkisto/1459753681075.html.

Tilaston mukaan käräjäoikeuksien käsittelyajat laajoissa riita-asioissa jonkin verran lyhenivät suhteessa edelliseen vuoteen. Keskimääräinen käsittelyaika vuonna 2015 oli 9,3 kuukautta kun vastaava luku vuonna 2014 oli 10,1 kuukautta.

Hovioikeuksissa käsittelyajat hieman pitenivät. Vuonna 2015 keskimääräinen käsittelyaika oli 6,1 kuukautta ja vuonna 2014 5,8 kuukautta. Myös korkeimmassa oikeudessa keskimääräiset käsittelyajat pitenivät vuoteen 2014 verrattuna. Korkeimman oikeuden osalta tilastossa ei ole eroteltu riita- ja rikosasioiden käsittelyaikoja. Valituslupahakemuksen käsittelyaika oli 5,2 kuukautta ja asiaratkaisun 23,0 kuukautta. Vastaavat luvut vuonna 2014 olivat 4,8 kuukautta ja 21,1 kuukautta.

Jos laaja riita-asia joudutaan käymään läpi kaikissa oikeusasteissa, sen käsittely kestää eri oikeusasteissa yhteenlaskettuna keskimäärin noin 3 vuotta 8 kuukautta.

Riita-asia voidaan ratkaista tuomioistuimen sijasta välimiesmenettelyssä kerralla ilman myöhempiä valituskierroksia. Välimiesmenettelyssämme asia ratkaistaan jopa 6 viikossa. Tutustu menettelyymme täällä.

Ensi viikolla vietämme jälleen teemaviikkoa, aiheena oikeudenkäynnin eri vaiheet.

Oikeudenkäyntikulut osapuolten riskinä

Riita-asian ratkaisu käräjäoikeudessa voi osoittautua kannattamattomaksi, varsinkin, jos riidan arvo on vähäinen. Korkeimman oikeuden presidentti Timo Esko on ilmaissut huolensa erityisesti köyhien ihmisten oikeusturvasta Ylen haastattelussa 20.11.2015. ”Jos riidan arvo on alle 20.000 euroa, kannattaa miettiä monta kertaa, kannattaako sen kanssa lähteä käräjöimään”.

Riita-asiassa hävinneen osapuolen kustannukset voivat nousta useisiin tuhansiin euroihin omien ja vastapuolen asianajokulujen takia.

Pekka Salo kirjoittaa Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessa 16.1.2016, ettei rahallisesti pieniä riitoja uskalleta viedä käräjille vastapuolen oikeudenkäyntikulujen pelossa. Ratkaisuksi hän ehdottaa pienille riita-asioille perustettavaa tuomioistuinta.

Riidat, joissa sovinto on sallittu, voidaan ratkaista välimiesmenettelyn avulla.

Pieni riita-asia voidaan ratkaista yhden välimiehen välimiesmenettelyssä kustannustehokkaasti, jos menettely on järjestetty järkevästi. Välimiesmenettelyssä osapuolet voivat sopia, että vastapuolen kuluja ei tuomita hävinneen osapuolen maksettavaksi. Tällöin vastapuolen asianajokuluista ei tarvitse huolehtia menettelyn aloittamista harkittaessa. Ratkaisemalla pienemmät riita-asiat välimiesmenettelyssä voidaan samalla vapauttaa oikeuslaitoksen resursseja laajempiin riita- ja rikosjuttuihin.

Lähteet

Timo Esko, Yle 20.11.2015, linkki uutiseen
Pekka Salo, HS 16.1.2016, linkki kirjoitukseen