KKO 2020:57 ja erääntymättömät vuokrat

Joskus vuokrasopimus päättyy siihen, että vuokranantaja purkaa vuokrasopimuksen esimerkiksi maksamattomien vuokrien vuoksi. Jos sopimuksen purkamisen jälkeen vuokralainen ei vapaaehtoisesti muuta pois asunnosta, vuokranantaja voi hakea käräjäoikeudelta täytäntöönpanokelpoisen tuomion ja vaatia häätöä. Tuomiossa käräjäoikeus velvoittaa vuokralaista maksamaan maksamatta olevat vuokrat, jotka ovat erääntyneet ennen haastehakemusta ja tuomioistuinprosessin aikana.

Huoneenvuokralain mukaan vuokralainen on velvollinen maksamaan vuokraa siihen saakka, että hän luovuttaa asuinhuoneiston vuokranantajan hallintaan. Voiko käräjäoikeus velvoittaa tuomiossa vuokralaista maksamaan vuokraa myös tuomion jälkeiseltä ajalta siihen saakka, että asunnon hallinta on luovutettu vuokranantajan käyttöön? Uunituoreessa ratkaisussa KKO 2020:57 Korkein oikeus otti tähän kantaa.

Korkein oikeus toteaa, ettei asuinhuoneiston vuokrauksesta annettu laki sisällä säännöksiä, joiden nojalla olisi mahdollista saada suoritustuomio velvoitteesta, joka erääntyy vasta tulevaisuudessa. Tästä syystä Korkein oikeus toteaa, että tuomiolla määrättävä vuokrasaatavan maksuvelvollisuus voi koskea vain tuomion antamishetkellä erääntyneitä saatavia.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että mikäli vuokralainen pitää vuokra-asuntoa hallinnassaan vielä tuomion antamisen jälkeen, tuomion antamisen jälkeen erääntyneistä saatavista tulee tarvittaessa hakea erillinen maksutuomio, joka on täytäntöönpantavissa ulosotossa.

Yrittäjän kevätsiivous

Kevät on jo pitkällä ja erityisesti tänä keväänä moni yritys ja yrittäjä on kokenut suuren mullistuksen. Mikäli kalenteri on valitettavasti tällä hetkellä tyhjä, on nyt aikaa perehtyä moniin juridisiin ja ei-juridisiinkin asioihin. Tähän on nyt listattu hyvä muistilista asioista, jotka kannattaa nyt käydä läpi.

  1. Sopimukset ajantasalle: Nyt kannattaa käydä läpi sopimuspohjat ja tarkistaa, että ehdot ovat kohdillaan. Helposti sopimuspohjiin jää ehtoja, jotka eivät syystä tai toisesta ole enää ajantasalla. Erityisesti, jos sopimuksessa on viitattu lakipykäliin, kannattaa tarkastaa, että pykälät ovat ajantasalla.
  2. Laskujen perintä: Reskontra on hyvä nyt viimeistään käydä läpi, sillä yrityksen saatavat kannattaa periä. Työ on tehty jo kauan aikaa sitten, mutta lasku on jäänyt kiireistä johtuen roikkumaan. Suosittelemme  ensin muistutuksen lähettämistä, oli kyse sitten kuluttaja-asiakkaasta tai yritysasiakkaasta.
  3. Oman elämän asiakirjat: Tuliko perustettua vuosia sitten yritys ja alkukiireessä jäi asiakirja jos toinenkin laatimatta. Ainakin seuraavat asiakirjat kannattaa miettiä:
    1. Osakassopimus, jos yrityksessä on useampi osakas
    2. Avioehto suojaamaan (yritys)omaisuutta
    3. Testamentti, jos ei ole perillisiä tai haluaa vaikuttaa perintöoikeuteen
    4. Edunvalvontavaltuutus (ja hoitotahto), jotta joku voi hoitaa asioitasi, jos et siihen itse pysty

Jos kaikki paperiasiat ovat kunnossa, voi miettiä muita asioita. Onko logo vuodelta miekka ja kirves? Onko kotisivuilla kenties kymmenen vuotta vanha kuva, mutta peilistä katsoo nykyään ihan eri ihminen? Nyt on hyvä hetki miettiä uutta ilmettä yritykselle ja toteuttaa se, kun hetki on sopiva.

Uuden yrittäjän teemakuukausi, osa 4: Oikeudenkäynnit

Oikeudenkäynnit ovat aina raskaita ja kalliita. Oikeudenkäynteihin menee useimmiten kuukausia, mutta pahimmassa tapauksissa oikeudenkäynti voi kestää vuosia.

Oikeusturvavakuutus on tärkeä osa riskienhallintaa. Jos asiakkaan tai yrityksen sopimuskumppanin kanssa tulee riitaa, riski oikeudenkäyntikulujen maksamisesta ei ainakaan kokonaisuudessaan jää yrittäjän vastuulle. Oikeusturvavakuutus kannattaa valita tarkkaan ja vakuutusehdot kannattaa lukea huolellisesti. Jotkut vakuutukset kattavat sekä omat, että mahdolliset maksettavaksi tulevat vastapuolen kulut ja jotkut vakuutukset taas kattavat ainoastaan omat oikeudenkäyntikulut, mutta eivät vastapuolen kuluja. Ehdoista riippuen kulut saatetaan korvata myös silloin, kun asiassa päästään sovintoon.

Oikeusturvavakuutuksissa, kuten muissakin vakuutuksissa, on omavastuuosuus. Usein omavastuuosuus on 15-20 %, mutta tämäkin tulee selvittää vakuutusta otettaessa. Prosenttiosuudesta huolimatta omavastuuosuudella on usein alaraja. Vakuutuksesta riippuen korvauksella saattaa olla myös yläraja, jonka ylimenevän osuuden yrittäjä joutuu itse korvaamaan.

Aina välillä tulee vastaan ihmisiä, jotka itse haluavat hoitaa oikeudenkäyntinsä. Mikäli olet saanut haasteen, kannattaa haastetta edes näyttää juristille ja keskustella asiasta. Mitä aikaisemmin haasteen saatuaan ottaa yhteyttä juristiin, sitä paremmin hänellä aikaa on perehtyä haasteeseen ja vastata siihen.

Uuden yrittäjän teemakuukausi, osa 3: Perintä

Yksi yrittäjän suurimpia harmistuksen aiheita on, kun hän tehnyt useita tunteja töitä ja asiakas jättää laskunsa maksamatta. Maksuhuomautuksiin menee aikaa ja laskujen periminen itse on työlästä.

Paras ratkaisu tähän ongelmaan on asiakkaan maksuhäiriöiden selvittäminen jo ennen sopimuksen tekemistä. Ratkaisu ei toki ole aukoton, koska sinun yrityksesi voi sattumalta olla ensimmäinen, jonka lasku jätetään maksamatta.

Mikäli lasku on kuitenkin jäänyt maksamatta eikä suoritusta maksuhuomautuksesta huolimatta tule, asia kannattaa siirtää perintään. Perintään siirtämisellä tarkoitamme nimenomaan sitä, että perintä annetaan ulkopuoliselle tehtäväksi. Tämä säästää yrittäjän aikaa omaan työhön ja siihen, minkä hän osaa parhaiten. Omia saataviaan voi lähteä toki itsekin perimään.

Uuden yrittäjän teemakuukausi, osa 2: Sopimukset

Sopimukset ovat välttämätöntä osa yritystoimintaa, sillä jokainen yrittäjän tekemä myynti on sopimus. Yritysmuodosta riippuen voi jo perustamisvaiheessa olla tarvetta sopimuksille. Yleisimpiä tällaisia perustamisvaiheen sopimuksia ovat osakeyhtiön osakassopimuksen, jossa sovitaan osakkaiden oikeuksista ja velvollisuuksista.

Vaikka suullisetkin sopimukset ovat päteviä, sopimukset kannattaa aina tehdä kirjallisesti. Jälkikäteen voi olla vaikea osoittaa suullisen sopimuksen voimassaoloa tai sisältöä. Kuulostaa ehkä rikkoutuneelle levylle, mutta kirjallisten sopimusten tärkeyttä ei voi korostaa liikaa.

Sopimuksissa kannattaa aina miettiä, mistä sovitaan ja mitkä ovat osapuolten oikeudet ja velvollisuudet. On myös otettava huomioon se, miten toimitaan, jos sopimuksen täyttämisessä tapahtuu virhe tai muita ongelmia ilmenee sopimussuhteessa.

Vakioehtoja miettiessä kannattaa sanamuodot miettiä tarkkaan ja muistaa tuoda esille vakioehdot sopimuskumppanille.

Uuden yrittäjän teemakuukausi, osa 1: Tilitoimiston valinta

Tänään vietetään jälleen yrittäjänpäivää ja teemakuukautemme kirjoitukset onkin suunnattu uusille yrittäjille.

Ensimmäisessä tekstissä käsittelemme tilitoimiston valintaa, sillä se on yksi aloittavan yrittäjän tärkeimpiä valintoja. Mistä tietää, mikä on hyvä tilitoimisto ja minkälainen on hyvä kirjanpitäjä? Osakeyhtiölain mukaan toimitusjohtaja vastaa siitä, että yhtiön kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Ammattitaito ja huolellisuus ovat kirjanpidossa seikkoja, joita ei voi ylikorostaa. Kirjanpidon hoitaminen uskotaan tilitoimistolle juuri siitä syystä, joku muu tekee kirjanpidon huolellisesti ilman, että sitä tarvitsee itse tehdä. Huolimattomuudesta yrittäjä maksaa kalliisti, sillä omaa työaikaa menee huolimattomuusvirheiden selvittämiseen ja oikaisemiseen, mikäli tilitoimisto ei huomaa omia virheitään tai pahimmassa tapauksessa laskuttaa omien virheidensä selvittämisestä.

Jos tilitoimiston laskutus perustuu tuntilaskutukseen, kannattaa laskutusta ja kirjanpidon tekemiseen käytettyjä tuntimääriä seurata. Kirjanpito saattaa olla yksi isoimpia yksittäisiä menoeriä kuukaudessa pienelle yrittäjälle.

Kuten muidenkin palveluntarjoajien kohdalla, tilitoimiston voi aina vaihtaa, mikäli heidän toiminta ei miellytä. Rohkeasti kannattaa kysyä vinkkejä tilitoimistoista muilta yrittäjiltä. Lähes kaikilla yrittäjillä on kokemusta hyvistä ja kenties huonoista tilitoimistoista. Varsinkin uudelle yrittäjälle olisi tärkeää, että kirjanpitäjä antaa oma-aloitteisesti neuvoja, sillä uusi yrittäjä ei välttämättä tiedä, mikä olisi paras ratkaisu missäkin tilanteessa.

Tekoäly-kuukausi, osa 4: Tekijänoikeudet

Tekoäly on luonut taidetta jo 1970-luvulta asti, kun brittiläinen taiteilija Harold Cohen (1928-2016) kehitti tekoälyllä toimivan AARON-tietokoneohjelman. AARON on maalannut useita erilaisia abstrakteja ja värikylläisiä tauluja, joita on ollut esillä lukuisissa taidenäyttelyissä ja museoissa. Vuonna 2015, hieman ennen Cohenin kuolemaa, hänen suhtautumisensa tekoälytaiteen ihmelapseen tuntui muuttuvan. Vuosien kuluessa AARON oli kehittynyt entistä itsenäisemmäksi ja omatoimiseksi eikä se ollut enää täysin riippuvainen luojastaan. Samaan aikaan tekoälytaide herätti huomiota myös muualla maailmalla, kun vuonna 2015 Googlen kehittämä tekoäly onnistui tuottamaan outoa ja expressiivistä taidetta. Tekoälyn neuroverkkoon oli syötetty runsaasti kuvia eläimistä, jonka perusteella kone loi psykedeelisesti vääntyneitä ja vääristyneitä eläimiä muistuttavia muotoja.

Toukokuussa 2017 Yle uutisoi, kuinka myös yhä useampi suomalaistaiteilija on ryhtynyt hyödyntämään teoksissaan tekoälyä. Esimerkiksi Tuomas A. Laitinen on käyttänyt teoksissaan kehittämäänsä tekoälyä, joka luo runoja siihen syötetyn kirjallisuuden perusteella. Vaikka tekoälyn tarjoamiin mahdollisuuksiin suhtaudutaan innostuneesti taidealalla, sen käyttäminen on kuitenkin vielä alkutekijöissä. Tähän mennessä tekoälyä on pidetty enemmänkin työvälineenä luomisprosessissa kuin itsenäisenä toimijana tai teoksen luojana. Mutta tekoälyn kehittyessä erilaisten teosten tuottaminen pelkästään tekoälyn toimesta tulee olemaan mahdollista. Tällöin nousee esille tekoälyyn liittyviä tekijänoikeudellisia kysymyksiä: Voidaanko tekoälyn luoma teos suojata tekijänoikeudella? Ja jos voidaan, miten tekijäasema ratkaistaan eli kenelle tämä oikeus kuuluu?

Tekijänoikeuslain 1961/404 mukaan sillä, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen, on tekijänoikeus teokseen, jos kyseessä on uusi ja itsenäinen teos. Jos tekoäly siis luo taideteoksen tai runon siihen syötetyn datan perusteella, voiko teoksen tulkita olevan luovan työn tulos? Ensinäkemältä voisi vastata kyllä, mutta teoskynnyksen ylittyminen on silti hyvin epätodennäköistä. Tätä voisi perustella sillä, että tekoäly toimii rajatussa tehtävässä, joten ei voida varsinaisesti puhua luomisen vapaudesta. Laki ei kuitenkaan suoranaisesti sulje pois tätä mahdollisuutta. Tärkeämpi kysymys kuuluukin, jos teoskynnys todellisuudessa ylittyisi, niin kuka on tekijänoikeuden haltija. Voiko se olla tekoäly itse?

Tekijänoikeuslaissa ei suoraan määritellä tekijää, mutta tekstistä on pääteltävissä, että tekijänoikeus on tarkoitettu ainoastaan ihmisille. Tämän lisäksi Tekijänoikeuskomitean IV osamietinnön 1987:8 mukaan tietokone tai tietokoneohjelma ei kykene ylittämään teoskynnyksen luovaa ja omaperäistä panosta. Siksi tietokonetta tai tietokoneohjelmaa on pidettävä vain teknisenä työvälineenä, jota tekijä voi käyttää apunaan luomistyössä. Samaa linjaa jatkaa myös EU:n lainsäädäntö. Tekijänoikeuksiin liittyvät direktiivit eivät suoraan määrittele teoksen tekijää, mutta oikeuskäytäntö on osoittanut, että ainoastaan ihmisten luomille teoksille myönnetään tekijänoikeussuoja. Myös Bernin yleissopimuksesta kirjallisten ja taiteellisten teosten suojaamisesta on pääteltävissä, että teoksen tekijän tulee olla ihminen.

Tekoäly kehittyy jatkuvasti, mutta sen taustalla on kuitenkin aina viime kädessä ihminen. Ihmisellä on siis merkittävä rooli tekoälyn tekemien teoksien luomisprosessissa. Kuuluisiko siinä tapauksessa tekijänoikeus ihmiselle, joka on tekoälyn kehittänyt? Jos tilannetta tulkitaan Tekijänoikeuskomitean näkemyksen mukaisesti, niin tekoäly on toiminut vain ihmisen työvälineenä teoksen luomisessa ja tekijänoikeus kuuluu tekoälyn kehittäjälle. Toisaalta voidaan myös tulkita, että tekoälyn luoma teos ei ole kenenkään luoma ja näin ollen kukaan ei ole myöskään oikeutettu tekijänoikeussuojaan. Tämä tulkinta on helppo selittää: tekijänoikeuslaki suojaa ainoastaan luotua teosta. Tekijänoikeudella ei siis suojata ideoita. Jos tekoälylle syötetään ainoastaan dataa eli ideoita ja se tuottaa teoksen itsenäisesti näiden ideoiden perusteella, luodulla teoksella ei ole tekijää.

Tekijänoikeudelliset kysymykset liittyen tekoälyn luomiin teoksiin eivät ole siis yksinkertaisia. Todennäköisesti asiat tulevat monimutkaistumaan vielä entisestään, kun tekoälyn hyödyntäminen luovalla alalla leviää laajemmalle ja tulee suositummaksi. Tekoälyn kehittyessä se kykenee luomaan vielä omaperäisempiä teoksia ilman ihmisen apua, jolloin raja ihmisen ja tietokoneen tekemän taiteen välillä tulee häilyväksi. Vaikka emme ole siellä vielä, kyseisten ongelmien etukäteen pohtimisella on tärkeä merkitys. Jonain päivänä meidän tulee tehdä päätös siitä, myönnetäänkö algoritmien tuottamille teoksille suojaa ja jos, niin millaista suojaa. On tärkeää pitää mielessä, että tekoälyn luomien teoksien suojaaminen takaisi sen, että yritykset ja yhteisöt uskaltavat jatkossakin sijoittaa teknologian kehitykseen ja edistämiseen.

Teksti: Erika Heikkinen

Lähteet:

https://www.nytimes.com/2016/05/07/arts/design/harold-cohen-a-pioneer-of-computer-generated-art-dies-at-87.html

https://yle.fi/uutiset/3-9603353

https://iprinfo.fi/artikkeli/tekoaly_tekijanoikeuslain_haastajana/

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404#L1P4

https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1963/19630003/19630003_2

http://www.wipo.int/wipo_magazine/en/2017/05/article_0003.html

Tekoäly-kuukausi, osa 3: Henkilöllisyys

Lokakuussa 2017 useat eri uutislähteet uutisoivat, kuinka Saudi-Arabia myönsi ensimmäisenä maana kansalaisuuden robotille eli tekoälylle. Kansalaisuuden sai Hanson Robotics -yhtiön valmistama ihmisenkaltainen Sophia-robotti. Sophiaa ohjaa voimakas tekoäly, jonka avulla se pystyy keskustelemaan, hymyilemään ja kertomaan jopa vitsejä kuin lähes oikea ihminen. Sen lisäksi robotti on kyvykäs oppimaan uutta ja tunnistamaan ihmisten ilmeitä. Sophia oli kiittänyt saamastaan kunniasta Saudi-Arabian pääkaupungissa Riadissa järjestetyssä Future Investment Initiative -teknologiakonferenssissa ja kuvaillut tilannetta historialliseksi. Kun robotilta kysyttiin ihmisten tulevaisuuden huolista ja peloista tekoälyn suhteen, se suhtautui asiaan huumorilla ja vakuutteli ettei peloille ole syytä.

Ihminen on maapallon älykkäin ja runsaslukuisin nisäkäs, joka kykenee abstraktiin ajatteluun, itsetarkkailuun ja vuorovaikutustaitoihin muiden saman lajin edustajien kanssa. Jokaisella ihmisellä on oma identiteetti, joka tarkoittaa ihmisen yksilöllistä käsitystä itsestään ja ymmärrystä omasta arvosta – tietoisuutta. Mikä erottaa tekoälyllä toimivan robotin ihmisestä? Tällä hetkellä monikin asia, mutta raja ihmisen ja robotin välillä ei välttämättä ole niin päivänselvä tulevaisuudessa. Sophia toimii nyt jo hyvänä esimerkkinä: se pystyy oppimaan uutta, kehittämään itseään, keskustelemaan ja vastaamaan kysymyksiin, näyttämään tunnetiloja sekä tunnistamaan ihmisten ilmeitä. Voidaan siis olettaa, että tulevaisuudessa Sophia pystyy myös paljon muuhun, ehkä jopa tietoisuuteen.

Monet tutkijat ja tiedemiehet uskovatkin, että tekoäly pystyy tulevaisuudessa kehittämään itselleen tietoisuuden. Tällöin voisimme ajatella, että teknologia on ”elossa”, jos se tiedostaa itsensä ja pystyy kehittämään älykkyyttään ilman ohjelmoinnin tarvetta. Jos ihmisenkaltaiselle robotille kehittyy tietoisuus sekä kyky tuntea ja ymmärtää, nousee kysymys robotin ”ihmisoikeuksista”. Tuleeko tietoisella koneella olla oikeus elämään, vapauteen ja henkilökohtaiseen turvallisuuteen? Pitääkö koneiden syrjintä, orjuuttaminen tai epäinhimillinen ja alentava kohtelu kieltää? Onko koneella oikeus kansalaisuuteen? Entä ajatuksen-, uskonnon-, mielipiteen- ja sananvapauteen? Tulisiko koneelle myöntää myös oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin?

Ajatus ihmisoikeuksien myöntämisestä koneille on ymmärrettävästi saanut paljon vastustusta. Kone on kuitenkin vain kone eikä ihminen, vaikka sillä olisikin tietoisuus. Siksi ihmisoikeudet eivät monien mielestä kuulu samalla tavalla koneille. Eläimilläkin on todistetusti tietoisuus, mutta silti eläintä ei mielletä täysin samanarvoiseksi ihmisen kanssa. Voisimmeko suhtautua siis tekoälyllä toimiviin koneisiin samalla tavalla kuin suhtaudumme eläimiin? Tällöin lainsäädännöllä voitaisiin velvoittaa ihmisiä suojelemaan koneita parhaalla mahdollisella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta sekä edistämään koneiden hyvinvointia ja hyvää kohtelua. On myös herännyt ajatus siitä, jos tiedostavalle tekoälylle luotaisiin kokonaan omat oikeudet, jotka olisivat huomattavasti rajatumpia kuin ihmisillä.

On myös tärkeää pohtia sitä, voiko tekoäly olla oikeussubjekti tulevaisuudessa. Kaikki ihmiset ovat oikeussubjekteja, mikä tarkoittaa sitä, että jokaiselle ihmisille kuuluu oikeuksia ja velvollisuuksia. Tällöin puhutaan luonnollisista henkilöistä, joiden oikeuskelpoisuus alkaa syntymästä ja päättyy kuolemaan. Luonnollisten henkilöiden lisäksi oikeushenkilöt ovat oikeuskelpoisia. Oikeushenkilöillä tarkoitetaan yhteisöjä ja omaisuusmassoja, joille laki tunnustaa oikeussubjektin ominaisuuden. On hyvin oletettavaa, että tulevaisuudessa tekoäly ja automaatio tulevat korvaamaan monia työtehtäviä. Voidaanko siinä tapauksessa tekoälyä pitää oikeussubjektina, jos ihminen esimerkiksi tekee sopimuksen tekoälyn kanssa? Esimerkkitapauksena voisi mainita ostotapahtuman tekoälyn ja ihmisen välillä.

Tekoälyn vertaaminen ihmiseen jakaa mielipiteitä suuntaan ja toiseen, enemmissä määrin kuitenkin kielteiseen suuntaan. Ihmiskunnan vahva itsetunto perustuukin pitkälti siihen, että ihminen on aina nähnyt itsensä ylivertaisena ja maailman älykkäimpänä lajina. Mutta nyt ensimmäistä kertaa ihmisen historiassa saattaa ihmiselle löytyä haastaja – tekoäly. Sitä ei pidä kuitenkaan pelätä, sillä tekoälyn tarkoituksena ei ole korvata ihmistä tai aivoja tietokoneella. Riski ihmisen kyvykkyyden ohittavasta, älyään eksponentiaalisesti kasvattavasta ja vallanhimoisesta tekoälystä on olematon. Myöskään ihmisaivojen vertaista tai pätevämpää tietokonetta ei oleteta toteutuvan vielä lähivuosikymmeninäkään. Mutta tekoälyn jatkuvasti edistyessä on tärkeä nostaa esille mahdollisia tulevia ongelmia ja pulmia.

Teksti ja kuva: Erika Heikkinen

Lähteet:

https://tekniikanmaailma.fi/saudi-arabia-myonsi-ensimmaisena-maana-kansalaisuuden-robotille-ja-kyseinen-robotti-kuittaili-heti-elon-muskille/

https://www.tekniikkatalous.fi/videot/ensimmainen-robotti-maailmassa-sai-kansalaisuuden-sophia-botti-vastaa-videolla-toimittajan-kysymyksiin-6684392

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201710272200492535_ul.shtml

https://www.bbc.com/news/blogs-trending-41761856

https://www.telegraph.co.uk/science/2016/05/29/computers-could-develop-consciousness-and-may-need-human-rights/

https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/ict/pelkaatko-tekoalyn-kehittyvan-ylivertaiseksi-ihmiseen-nahden-ala-turhaan-6589313

Tekoäly-kuukausi, osa 2: Lainsäädäntö

Tekoälyn uskotaan muuttavan maailmaa ja sen ennakoidaan mullistavan yhteiskuntaa jopa digitalisaatiota enemmän. Tekoäly tulee näkymään tulevaisuudessa kaikkien arjessa, erityisesti työmaailmassa. Suomalaisen työn tulevaisuus on murroksessa, jonka aivan ytimessä ovat automaatio, robotit ja tekoäly. Tekoälyn ennakoitu vaikutus perustuu siihen, että kehittyvä tekoäly vapauttaa ihmisen aikaa muuhun, voimakkaammin erikoistuneeseen toimintaan ja työn sisältöjen uudenlaiseen jakamiseen. Mutta oletettavasti tekoäly tulee vaikuttamaan vahvasti myös kaikissa muissa elämän osa-alueissa. Tämän vuoksi lainsäädännön päivittämisellä tulee olemaan tärkeä merkitys muutokseen varautumisessa, sillä tekoälyn käytölle ei vielä ole olemassa omaa lainsäädäntöä.

Lakeja säädetään, jotta yhteiskunnassamme kaikki pelaisivat samoilla pelisäännöillä. Useimmat ihmiset noudattavat vapaaehtoisesti yhdessä tehtyjä sääntöjä, mutta aina joukosta löytyy myös niitä, jotka pyrkivät välttämään velvoitteitaan. Siksi lailla pyritään vaikuttamaan kansalaisten toimintaan joko kannustimien tai rangaistusten, rajoitusten ja maksujen avulla. Kyse onkin kepistä ja porkkanasta. Rangaistusten oletetaan motivoivan kansalaisia välttämään haitallista käyttäytymistä, kun taas kannustimien oletetaan motivoivan toimivan niin kuin on oikein.

Ongelmallista on se, että keppi ja porkkana -tyylinen säätely ei toimi tekoälyn kanssa. Tekoälyä ei voi kannustaa tai motivoida eikä uhkailla tai lahjoa. Tällöin rangaistukset ja kannustimet ovat täysin tehottomia keinoja itse tekoälyn säätelyyn. Siksi on oletettavaa, että tulevaisuudessa tulee olemaan suuri tarve uudentyyppiselle lainsäädännölle. Meidän tulee muuttaa aiempia tapoja ja keinoja säätää lakeja, jotta uudet lait vastaavat tekoälyn ja teknologian vaatimuksiin. Yhtenä ratkaisuna voisi toimia tekoälyn ”ajattelun” säätely. Algoritmeihin pitäisi sisällyttää toimintaohjeita siitä, mitä yhteiskunta näkee hyväksyttävänä tai kiellettynä. Esimerkiksi tekoäly ei saisi syrjiä ja sen tulisi noudattaa asianmukaista huolellisuutta. Käytännössä säätelisimme siis algoritmien sisältöä lailla – mitä algoritmien tulisi sisältää, jotta tekoälyä voisi ohjata ajattelemaan oikein.

Toisena vaihtoehtona voisi toimia tekoälyä tuottavien ja kehittävien yritysten sekä organisaatioiden säätely lailla. Lainsäädäntö voisi sisältää tarkat määritelmät ja rajoitukset kyseisille toimijoille ja tekoälyn vaatimuksille sekä rangaistukset haitalliselle toiminnalle. Tällöin lainsäädäntö keskittyisi nimenomaan tekoälyn valmistustavan ja käsittelyn säätelyyn. Toisaalta laki voisi sisältää myös ainoastaan säädöksiä siitä, mikä on hyvää tai hyväksyttävää tekoälyä ja minkä periaatteiden puitteissa tekoälyä tuottavien toimijoiden tulisi toimia. Tällöin konkreettiset keinot ja tavat noudattaa lakia jäisivät toimijoiden omiin käsiin. Tämän tyyppisestä lainsäädännöstä toimii hyvänä esimerkkinä tietosuoja-asetus (GDPR), joka säätelee henkilötietojen käsittelyä organisaatioiden itsesäätelyn kautta.

Vastaväitteenä voisi kuitenkin tässä vaiheessa kysyä, miksi säädellä jotain, mikä ei ole vielä olemassa. Onkin täysin totta, että ns. vahvaa tekoälyä ei ole vielä onnistuttu kehittämään. Siksi tekoälyn säätelyn pohtiminen pelkästään tulevaisuuden odotusten perusteella saattaa tässä vaiheessa tuntua liian aikaiselta. Pääministeri Juha Sipilää kuitenkin lainaten, satavuotiaan Suomen on jo pohdittava seuraavaa sataa vuotta. Yle uutisoi maalikuussa 2018, että Sipilän mielestä Suomen lainsäädäntöä pitäisi muuttaa niin, että se mahdollistaaa tekoälykokeilut. Tekoälyn entistä tehokkaampi hyödyntäminen ja soveltaminen vaatiikin jo tässä vaiheessa sellaista lainsäädäntöä, joka mahdollistaisi tällaisia kokeiluja. Suomen halutaankin selkeästi panostavan tekoälyn hyödyntämiseen vahvoilla alueillamme, kuten telakka- ja autoteollisuudessa.

Mutta kuka kantaa vastuun mahdollisista virheistä, jotka tekoälyä käyttävät tietokoneet tai tietokonesovellukset tekevät? Onko vastuu ja korvausvelvollisuus tekoälyn toimittaneella yrityksellä, ohjelmoijalla tai ratkaisua käyttävällä organisaatiolla tai sen työntekijällä? Näihin ongelmiin tulisi myös löytää ratkaisu lainsäädännön kautta, sillä itseohjautuvia autoja kokeillaan jo vilkkaasti liikennöidyillä teillä ja itseohjautuvia laivoja testiajetaan merialueilla. Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n mukaan lainsäädännön ja ohjeistuksen avulla tulisi määritellä tekoälyn soveltamiseen liittyvät vastuukysymykset, lupakäytännöt ja muut reunaehdot niin, että kokeiluja ja käyttöönottoa ei rajoiteta enempää kuin välttämätöntä kansalaisten turvallisuuden ja oikeuksien kannalta.

Tulevaan on tärkeä varautua etukäteen ennen kuin on liian myöhäistä. Mutta miltä tulevaisuus siis näyttää? Ehkä tarvitsemme uusia innovaatioita ja menetelmiä säännellä tekoälyä – meidän tulee kehittää uudenlaista lainsäädäntöä. Uuden lain säätämisen vaiheessa voisi kiinnittää huomiota enemmän itse prosessiin kuin lopputulokseen. Tekoälyn ymmärtäminen edellyttää myös monipuolista tietoa ja osaamista. Siihen liittyvien kysymyksien ja ongelmien ratkaisemiseen tarvitaan myös erityisesti teknistä tietämystä. Siksi onkin väistämätöntä, että insinööreillä ja tietokoneasiantuntijoilla tulee olemaan merkittävä rooli lainsäätäjinä tulevaisuudessa.

Teksti ja kuva: Erika Heikkinen

Lähteet:

http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/80036/13_17_tulevaisuusselonteko_osa1_FI.pdf

https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/kirjasto/aineistot/kotimainen_oikeus/kotimaiset-oikeuslahteet/Sivut/Lainsaadanto.aspx

https://yle.fi/uutiset/3-10112658

https://www.vtt.fi/inf/pdf/policybrief/2017/PB1-2017.pdf

Tekoäly-kuukausi, osa 1: Uhka vai mahdollisuus?

Heinäkuussa vietämme tekoäly-kuukautta ja julkaisemme joka viikko Erika Heikkisen artikkelin tekoälyyn sekä sen tulevaisuuteen liittyen.

Tekoäly (artificial intelligence) eli keinotekoinen äly koostuu joukosta teknologioita, joiden avulla tietokone tai tietokoneohjelma voi havainnoida ympäristöään, oppia, päätellä loogisesti ja ennakoida. Tekoälyä on kuitenkin vaikea määritellä tarkasti, sillä älykkyyttä itsessään on ongelmallista määritellä. Tekoälyn spesifioinnissa voisi kuitenkin korostaa sen toiminnallisia ominaisuuksia eli kykyä toimia älykkäältä vaikuttavalta tavalla. Olennaisinta tietokoneen tai tietokoneohjelman toiminnan kannalta on algoritmi. J. G. Brookshearin mukaan algoritmi on äärellinen joukko täsmällisiä, suoritettavissa olevia ohjeita, jotka ohjaavat päättyvää tehtävän suoritusta. Algoritmeja voisikin kuvailla suoritusohjeiksi, jotka vastaavat kysymykseen ”miten”.

Koneoppiminen (machine learning) on tekoälyn osa-alue, jossa algoritmit parantavat ja kehittävät toimintaansa tietyssä annetussa tehtävässä sitä mukaan, kun lisää dataa vapautuu niiden käyttöön. Tekoälyn nykyinen menestys perustuukin suureen datamäärään, laskentatehoon sekä algoritmien yhdistämiseen. Koneet, laitteet, ohjelmat, järjestelmät ja palvelut voivat siis toimia tehtävän ja tilanteen mukaisesti järkevällä tavalla tekoälyn avulla. Nykypäivänä tekoäly tunnistaa puhetta, erottaa kasvot valokuvista, ohjaa autoa sekä paljon muuta. Kaiken tämän taustalla on tieteellinen ja tekninen läpi murto eli syväoppiminen (deep learning). Kyseessä on tekoälyn oppimismenetelmä, jossa hyödynnetään useaan kerrokseen yhteen laitettuja neuroverkkoja.

Syväoppimista ja neuroverkkoja voi kuvailla ohjelmalliseksi tavaksi matkia ihmisen aivojen toimintaa. Neuroverkko koostuu valtavasta määrästä neuroneita, joiden tarkoituksena on ratkaista yksinkertaisia tehtäviä. Nämä neuronit välittävät tietoa ylöspäin seuraaville neuronikerroksille, jotka voivat ratkaista entistä monimutkaisempia tehtäviä. Kun neuroverkkoon laitetaan riittävästi kerroksia eli syvyyttä, verkon voi opettaa tekemään hyvinkin monimutkaisia asioita – kuten tunnistamaan tiettyjä eläimiä valokuvista. Mullistavaa syväoppimisessa on se, että tietokone tai tietokoneohjelma voi nyt oppia asioita itsenäisesti, kunhan sillä on käytössään tarpeeksi paljon dataa. Mitä enemmän ja mitä parempaa dataa sille annetaan, sitä taitavammaksi se kehittyy.

Tekoälyn hyödyntäminen eri elämän osa-alueilla tulee muuttamaan huomattavasti yhteiskuntamme toimintaa ja taloutta tulevaisuudessa. Sen mahdollisuudet on myös oivallettu työmarkkinoilla – monenlaisia työtehtäviä voidaan tehdä jo automaattisesti tekoälyn avulla. Kyseessä on valtavaa potentiaalia kasvattaa tuottavuutta sekä lisätä arvoa yrityksille. Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy vertaa tekoälyn ja automaation aiheuttamaa muutosta maatalouden murrokseen 1950-luvulta alkaen. Murros ei tapahtunut hetkessä, mutta se muutti yhteiskuntaa ja ihmisten arkielämää perusteellisesti. Vaikka muutos aiheutti ajoittain mittavaa työttömyyttä, uudet ammatit ja työnkuvat tarjosivat lopulta ihmisille paremman elintason.

Tekoäly saattaa tulevaisuudessa myös osittain korvata lakimiesten ja tuomareiden työtehtäviä. Marraskuussa 2017 BBC ja MTV uutisoivat siitä, kuinka brittiläinen start-up yritys CaseCrunch oli haastanut yli 100 asianajajaa kisaaman heidän kehittämän tekoälyohjelman kanssa. Asianajajille ja tekoäly CaseCrunch Alphalle annettiin perustiedot sadoista oikeustapauksista liittyen luoton takaisinmaksuturvaan ja heitä pyydettiin arvioimaan kunkin tapauksen kohdalla, että hyväksyisikö oikeusasiamies kanteen. Tekoäly otti murskavoiton, sillä se osui oikeaan 86,6 prosentin tarkkuudella, kun taas asianajajien tarkkuus oli 66,3 prosenttia. On siis hyvin mahdollista, että tekoälystä tulee asianajajien työkalu, joka nopeuttaa ja helpottaa työn tekemistä.

Teknologian ja tekoälyn läpimurroista saa usein negatiivisen kuvan erityisesti median kautta. Uutisartikkelien ”tekoäly vie työpaikkasi” otsikot ja kuvat Terminator -elokuvan uhkaavasta tappajarobotista saavat lukijan kananlihalle. Sen lisäksi merkittävät tiedemiehet ovat jo pitkään varoittaneet tekoälyn mahdollisista kyvyistä ja voimista. Ajatus tulevaisuuden maailmasta, jossa tekoäly kehittyy ja nousee ihmisen yläpuolelle puistattaa. Täytyy kuitenkin muistaa, että nykyiset tekoälyn saavutukset ovat kapean tekoälyn tuloksia. Kapea tekoäly toimii rajatussa tehtävässä eikä sillä ole omaa tietoisuutta, tahtoa tai ymmärrystä ulkopuolisista asioista. Laajan ymmärryksen ja ihmisen kaltaisen tietoisuuden omaavaa vahvaa tekoälyä ei ole saavutettu, ainakaan vielä.

Tekoäly herättää monenlaisia kysymyksiä, kun päätöksenteko siirtyy osittain ihmiseltä koneelle. Erityistä huolta herättää kansalaisen asema tulevaisuudessa, jos merkitys työntekijänä vähenee. Tekoälyn myötä herää myös merkittäviä oikeudellisia kysymyksiä: Miten säätelemme tekoälyä mahdollisesti tulevaisuudessa? Voiko tekoälyä verrata ihmiseen ja voidaanko sille esimerkiksi myöntää henkilöllisyys? Voidaanko tekoälyn tuottamille teoksille myöntää tekijänoikeus? Näitä pulmia pohditaan tarkemmin tekoäly-kuukauden tulevissa artikkeleissa.

Teksti ja kuva: Erika Heikkinen

 

Lähteet:

https://www.vtt.fi/inf/pdf/policybrief/2017/PB1-2017.pdf

http://computarium.lcd.lu/library/PDF/BROOKSHEAR_COMPUTER_SCIENCE_9th_edition_2007.pdf

https://www.tivi.fi/Kaikki_uutiset/tekoalyn-vallankumous-on-alkanut-tata-kaikkea-se-tarkoittaa-6702465

https://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/tekoaly-saattaa-vieda-asianajajilta-tyot-tulevaisuudessa-ne-tulevat-viemaan-tai-muuttamaan-useita-ammatteja/6642180

https://www.bbc.com/news/technology-41829534