Jenni Tusa

Perintäviikko osa 3: Oikeudellinen perintä

Oikeudelliseen perintään siirrytään, jos velallinen ei ole maksanut saatavaa maksuvaatimuksesta huolimatta. Tällöin asiassa laaditaan summaarinen haastehakemus, joka toimitetaan käräjäoikeudelle.

Oikeudellisessa perinnässä oikeudenkäyntikuluja voidaan vaatia enintään 50 euroa, kun velan pääoman määrä on enintään 300 euroa. Jos pääoman määrä on 300-1.000 euroa, oikeudenkäyntikulut ovat tällöin enintään 80 euroa. Jos pääoma on yli 1.000 euroa tai kyse häädöstä, oikeudenkäyntikulut ovat enintään 110 euroa. Jos kyse on tavanomaista vaativammasta asiasta, oikeudenkäyntikulut voidaan tuomita korkeamman taksan mukaan, jolloin enimmäismäärät ovat 80 euroa, 120 euroa ja 160 euroa edellä mainituissa tilanteissa.

Oikeudenkäyntikuluihin lisätään käräjäoikeudelle maksettava oikeudenkäyntimaksu, joka on 65 euroa, kun summaarinen haastehakemus tehdään sähköisesti suoraan oikeuslaitoksen järjestelmään. Muussa tapauksessa oikeudenkäyntimaksu on 86 euroa. Jos velallinen riitauttaa summaarisen haastehakemuksen, oikeudenkäyntimaksu nousee 250 euroon.

Käsittelyajat vaihtelevat huomattavasti eri käräjäoikeuksissa. Summaarisen haastehakemuksen käsittely voi kestää muutamista viikoista jopa useisiin kuukausiin. Jos velallinen riitauttaa saatavan, asian käsittelyä jatketaan käräjäoikeudessa riita-asiana. Tällöin oikeudenkäyntikulut kohoavat usein huomattavasti korkeammaksi.

Asia ratkaistaan yksipuolisella tuomiolla, jos velallinen ei riitauta asiaa. Kun käräjäoikeus antaa asiassa yksipuolisen tuomion, velalliselle tulee tällöin maksuhäiriömerkintä luottotietoihin.

Huomenna käsitellään ulosottoa ja sitä, mitä tapahtuu yksipuolisen tuomion jälkeen.

Perintäviikko osa 2: Maksumuistutus vai maksuvaatimus?

Lähtökohta on, että lasku tulee maksaa viimeistään eräpäivänä. Jos laskua ei ole maksettu eräpäivään mennessä, velkoja lähettää laskusta maksumuistutuksen. Maksuvaatimuksesta on kyse, kun esimerkiksi perintätoimisto vaatii velkojan puolesta saatavan maksamista eli perii velkojan saatavaa velalliselta.

Kuluttajasaatavan ollessa kyseessä maksuvaatimusta ei saa antaa tai lähettää ennen kuin velallista on saatavan erääntymisen jälkeen muistutettu saatavasta ja maksumuistutuksen esittämisestä tai lähettämisestä on kulunut vähintään 14 päivää.

Yrityssaatavan osalta ei ole lakiin perustuvaa velvollisuutta lähettää maksumuistutusta, mutta laskusta on hyvä muistuttaa.

Kuluttajasaatavan maksuvaatimuksesta perintäkulut ovat 14 euroa, kun saatavan määrä on enintään 100 euroa. Perintäkulut maksuvaatimuksesta ovat 24 euroa, kun saatavan määrä on yli 100 euroa, mutta enintään 1.000 euroa. Yli 1.000 euron saatavasta maksuvaatimuksen lähettämisestä voidaan vaatia 50 euron perintäkulut.

Yrityssaatavien perinnässä perintäkulujen on oltava kohtuulliset. Kun perintäkuluja ei ole tämän tarkemmin määritelty, se johtaa siihen, että kohtuulliselle määrälle voidaan esittää monta tulkintaa. Aluehallintovirasto on ottanut kantaa joihinkin vaadittuihin perintäkuluihin. Esimerkiksi 264 euron perintäkulut kahdesta maksuvaatimuksesta katsottiin kohtuuttomaksi, kun perintäyhtiö ei pystynyt osoittamaan yksilöityä selvitystä, mistä perintäkulut olivat aiheutuneet. Velan pääoman määrä oli mainitussa tapauksessa ollut vain 348 euroa.

Maksumuistutuksen tai maksuvaatimuksen ja perintäkulujen maksamatta jättäminen voi aiheuttaa sen, että asia siirtyy oikeudelliseen perintään. Jos saatavassa on velallisen mukaan epäselvyyttä tai perintäkulut ovat kohtuuttomat, erimielisyyden voi saattaa yleisen tuomioistuimen käsiteltäväksi. Aluehallintovirasto ei voi alentaa perittyjä perintäkuluja tai määrätä perintätoimistoja maksamaan korvauksia mahdollisista vahingoista.

Oikeudellisesta perinnästä kerromme lisää huomenna.

Perintäviikko osa 1: Perinnän luvanvaraisuus ja valvonta

Perintätoimintaa säätelee laki saatavien perinnästä eli perintälaki. Laissa on erityisesti säännöksiä kuluttajasaatavien perintään liittyen, mutta laki sisältää useita säännöksiä myös yritysperintään liittyen.

Perintä on Suomessa luvanvaraista toimintaa. Etelä-Suomen aluehallintovirasto (AVI) myöntää toimiluvat perintätoiminnan harjoittamiseen ja valvoo perintätoimintaa. Virheellisen menettelyn vuoksi aluehallintovirasto voi antaa perintätoimistolle varoituksen tai vakavissa tapauksissa peruuttaa sen toimiluvan. Asianajajilta ei edellytetä erillistä perintälupaa, koska asianajajaliitto valvoo muutenkin asianajajien toimintaa.

Vanhentunutta saatavaa ei saa periä. Lähtökohtaisesti saatava vanhenee kolmessa vuodessa ellei vanhentumista ole sitä ennen katkaistu.

Huomenna käsitellään maksumuistutuksia ja maksuvaatimuksia sekä perintäkuluja.

Kuka valvoo toimintaa?

Asianajajia, julkisia oikeusavustajia ja luvansaaneita oikeudenkäyntiavustajia eli lupalakimiehiä valvoo Asianajajaliiton yhteydessä toimiva itsenäinen ja Asianajajaliitosta riippumaton valvontalautakunta ja valvontayksikkö. Valvonta kuuluu lautakunnan ja yksikön lakisääteisiin tehtäviin. Valvontalautakuntaan ja sen toimintaan voi tutustua valvontalautakunnan internetsivulla: www.valvontalautakunta.fi

Jos asiakas on tyytymätön asianajajan, julkisen oikeusavustajan tai lupalakimiehen toimintaan, hän voi tehdä kantelun valvontalautakunnalle. Kantelumenettely on maksuton. Valvontalautakunnan internetsivuilla on ohjeet siitä, miten kantelumenettelyn prosessi etenee ja miten kantelun voi tehdä.

Luvan saaneiden oikeudenkäyntiavustajien valvonta kuuluu myös oikeuskanslerille ja oikeudenkäyntiavustajalautakunnalle.

Ensisijaisesti on hyvä kuitenkin pyrkiä sovinnolliseen ratkaisuun ja ilmoittaa tyytymättömyytensä asian hoitaneelle juristille.

 

 

 

Riita auton kaupasta: Esimerkki

Seuraava tapaus on kuvitteellinen ja henkilöt ja tapahtumat ovat keksittyjä.

Matti ja hänen vaimonsa olivat jo pitkään miettineet auton hankintaa. Nyt heille oli tullut perheenlisäystä ja auton hankkiminen houkutti yhä enemmän. Käytettynä auton saisi huomattavasti edullisemmin. Vaimo oli toivonut punaista autoa ja nyt netissä joku myi punaista farmariautoa – juuri sellaista, joka miellyttäisi vaimonkin silmää. Kaupat sovittiin puhelimitse ja auto maksettiin myyjän toiveesta käteisellä. Myyjän mielestä oli turha sotkea pankkeja näihin kauppoihin.

Seuraavana päivänä auto hyytyi tienvarteen, vaikka bensatankki näytti olevan täynnä. Matti tilasi hinauksen ja pyysi hinaamaan auton tuttunsa Pertin korjaamolle. Pertti tutki asiaa ja ilmoitti, että auton moottori oli rikki ja että oli ylipäätään ihme, että se oli näinkin kauan toiminut. Pertin mukaan korjaaminen maksaisi 1.200 euroa.

Matti otti yhteyttä auton myyjään ja vaati, että tämä maksaisi korjauksen tai kauppa purettaisiin. Myyjä ei suostunut maksamaan mitään, koska myyjän mukaan Matti oli kuitenkin itse rikkonut auton.

Matti otti yhteyttä juristiin. Juristi ehdotti, että hän laatisi kirjeen myyjälle 400 eurolla ja jos myyjä ei suostuisi maksamaan, laadittaisiin haastehakemus käräjäoikeudelle. Laskutus olisi tällöin 200 euroa / h. Juristi arvioi, että asia vaatisi n. 20 tuntia työtä eli laskutus olisi n. 4.000 euroa kokonaisuudessaan, jos asia riideltäisiin käräjäoikeudessa loppuun saakka. Myyjä toki maksaisi laskun, jos asia voitettaisiin.

Mitä Matin kannattaisi asiassa tehdä?