Jokamiehenoikeudet – kokon polttaminen

Jokamiehenoikeuksiin ei yleisesti kuulu tulen tekeminen maastoon tai polttopuiden otto, vaan ne on sallittu ainoastaan maanomistajan luvalla. Maanomistajan lupaa ei kuitenkaan tarvita silloin, jos käyttää merkittyjä tulentekopaikkoja.

Kokon polttamista suunnittelevien tulee ottaa huomioon monia asioita ennen sen polttamista. Ensimmäisenä tulee tarkistaa, saako alueella edes polttaa kokkoa ja onko metsäpalovaroitus voimassa. Lisäksi on hyvä huomioida, ettei kokon leviämisvaaraa rakennuksiin ja metsäalueisiin ole olemassa kyseisellä alueella.

Uudistunut pelastuslaki määrittää, että nuotion tai avotulen sytyttäminen on kiellettyä, mikäli Ilmatieteen laitos on antanut metsä- tai ruohikkopalovaroituksen alueelle, tai jos olosuhteet ovat kuivuuden, tuulen tai muun syyn takia sellaiset, että metsä- tai ruohikkopalon vaara on ilmeinen. Kokko on suurempi nuotio, ja sellaisia ei saa sytyttää tällaisissa olosuhteissa.

Lakia rikkovalle voidaan määrätä sakkoja, ja poikkeuslupaa ei myönnetä oman alueensa pelastusviranomaisilta.

Vesijättömaat ja lunastus

Jos mökkirannasta löytyy vesijättömaata, se tulisi lunastaa ennen kuin aloittaa rakentamisen. Todelliset rajat kannattaa selvittää varsinkin ennen uuden tontin tai jo rakennetun rantakiinteistön ostamista.

Vesijättöjä syntyy, kun maa kohoaa, vesialue liettyy ja kasvaa umpeen tai vedenpinnan laskemisen seurauksena. Kiinteistön rajat eivät muutu, vaikka vesi pakeneekin. Rajat muuttuvat vain, kun niitä maanmittaustoimituksessa muutetaan. Yleisesti vesijätöt ovat muiden kuin niihin rajoittuvien maa-alueiden haltijoiden omistuksessa, enemmänkin kiinteistöjen yhteistä aluetta.

Normaalisti veden alta paljastuvamaa on kyseisen vesialueen omistavan osakaskunnan omaisuutta. Kuitenkin kiinteistön kohdalla oleva vesijättö voidaan lunastaa sille kuuluvaksi, jos vesijättö vaikeuttaa siihen rajoittuvan kiinteistön käyttämistä tai vesijättöä voidaan tarkoituksenmukaisesti käyttää vain lunastavan kiinteistön yhteydessä. Vesijättöön rajoittuvan kiinteistön omistaja voi hakea toimitusta. Lunastajan ei tarvitse olla yhteisen vesijättöalueen osakas, ja lunastusta voi vaatia myös vesijätön omistaja. Vesijätön lunastusta haetaan Maanmittauslaitoksesta.

Vesijätön lunastamisen tekee Maanmittauslaitoksen toimitusinsinööri tarvittaessa kahden uskotun miehen kanssa. Toimitusmiehet päättävät toimituksessa, onko lunastamiselle kiinteistönmuodostamislain 60 §:ssä säädetyt perusteet.

Vesilaki säätelee Suomessa siten, että rantaviivan muotoa ei tule muuttaa. Rannan omistajalla on kuitenkin vesilain nojalla oikeus pienempiin muutoksiin, mutta suuremmat muutokset vaativat ympäristönmuuttamislupaa.

Jätevesijärjestelmät mökillä tai vapaa-ajan asunnolla

Mökkitonteilla sekä vapaa-ajan asunnoilla on jätevesijärjestelmän tärkeys otettava huomioon. Huonosti käsitelty tai väärään paikkaan saatettu jätevesi vahingoittaa kaivovesiä, uimarantoja ja kasveja, sekä synnyttää hajuhaittoja. Tämän seurauksena vesistöt rehevöityvät, mökkirannat kaisloittuvat, ojat kasvavat umpeen sekä kalakannat muuntuvat.

Haja-asutusalueella olevien kiinteistöjen ja teollisuuden jätevesien käsittelyä valvotaan ympäristönsuojelulain nojalla. Vesihuoltolakia noudatetaan viemäröidyillä alueilla, ja se velvoittaa liittymään yleiseen viemäriverkostoon. Yleensä kiinteistön jätevesijärjestelmän tulee olla vedenkäyttöä ja jäteveden laatua vastaava. Ympäristönsuojelulain (luku 16) mukaan jätevedet on johdettava ja käsiteltävä niin, ettei niistä aiheudu haittoja ympäristöön tai vesistöön.

Pohjavesialueella ja rantavyöhykkeellä (alle 100m vesistöstä tai merestä) sijaitsevien rakennusten jätevesijärjestelmien tulee olla laissa, asetuksessa ja määräyksissä jäteveden käsittelylle asetettujen vaatimusten mukaisia. Järjestelmä on uusittava puhdistusvaatimusten mukaisiksi, jos kiinteistö sijaitsee muualla kuin ranta- tai pohjavesialueella, kun kiinteistöllä esimerkiksi rakennetaan vesikäymälä tai tehdään sellaista vesi- ja viemärilaitteistoja koskevaa korjaus- tai muutostyötä, joka vaatii rakennus- tai toimenpideluvan, tai tehdään rakennuksen rakentamiseen verrattavissa oleva rakennuslupaa edellyttävä korjaus- tai muutostyö.

Kiinteistöiltä on vaadittu nykyisen lainsäädännön mukaista jätevesien puhdistamista vuodesta 2004 alkaen. Jätevesien käsittely on normaalisti kunnossa, jos rakennuslupa kiinteistölle on myönnetty vuonna 2004 tai sen jälkeen, kuitenkin niin, että jätevesijärjestelmää on huollettu ja käytetty oikein. Uudistukselle ei ole tarvetta, jos kiinteistö on liitetty viemäriverkostoon. Kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän rakentamista tai muuttamista varten tulee toimenpidelupaa hakea kaupungin rakennusvalvonnalta. Jos jätevesiremontti tarvitsee lisäaikaa, poikkeuslupaa voi hakea jätevesijärjestelmän uusimisvelvoitteesta kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Poikkeuslupa voidaan myöntää enintään viideksi vuodeksi kerrallaan ja ehtona on, että jätevesien aiheuttama kuormitus on vähäistä, tai käsittelyjärjestelmän uusimisen katsotaan kustannusten ja teknisten vaatimusten vuoksi olevan kiinteistön haltijalle kohtuutonta.

Jätevesijärjestelmää miettiessä kannattaa huomioida sen kustannukset, huollon tarve sekä merkittävät ympäristövaikutukset!