rintaperillinen

Teemaviikko 11/16, osa 3: Lakiosa

Perittävä voi testamentilla määrätä, miten perintö jaetaan hänen jälkeensä. Perittävän lapsella eli rintaperillisellä on kuitenkin oikeus niin sanottuun lakiosaan, vaikka perittävä olisi testamentannut omaisuutensa kokonaan esimerkiksi lain mukaisen perillistahon ulkopuolelle.

Lakiosa on määrältään puolet siitä, mitä perilliselle lain mukaan kuuluisi. Jos perittävältä jäi esimerkiksi ainoastaan kaksi rintaperillistä, hänen perintönsä lain mukaan jakautuu puoliksi näiden rintaperillisten kesken. Lakiosa olisi näin puolet tuosta määrästä, eli 1/4 koko perinnöstä rintaperillistä kohden.

Oikeutta lakiosaan voi kuitenkin rajoittaa lesken hallintaoikeus. Jos perittävältä jäi rintaperillisten lisäksi leski, leskellä on lakiosavaatimuksista huolimatta oikeus hallita jakamattomana perittävältä jäänyttä asuntoa ja asuntoirtaimistoa.

Teemaviikko 11/16, osa 2: Lesken oikeudet

Lähtökohta on, että leskellä on oikeus hallita perittävän jäämistöä jakamattomana ellei rintaperillisen jakovaatimuksesta tai testamentista muuta johdu. Vaikka testamentti olisi tehty tai jakovaatimus esitettäisiin, leskellä on kuitenkin oikeus hallita perittävältä jäänyttä asuntoa ja asuntoirtaimistoa jakamattomana. Edellytyksenä on tällöin, ettei leskellä itsellään ole vastaavaa asuntoa. Lisäksi on huomattava, että leski ei saa lain nojalla kuitenkaan omistusoikeutta asuntoon eikä leski voi perillisistä riippumatta yksin määrätä asunnosta suoraan lain nojalla.

Leskellä on siis hallintaoikeus asuntoon mahdollisesta testamentista ja rintaperillisen jakovaatimuksista huolimatta. Vaikka asunto olisi testamentattu lain mukaisen perillispiirin ulkopuolelle, testamentinsaaja ei voi saada asuntoa itselleen ennen, kuin lesken hallintaoikeus siihen päättyy.

Jos perittävä ei ole tehnyt testamenttia eikä perittävältä jäänyt rintaperillistä, perittävän koko omaisuus jää leskelle. Ensiksi kuolleen omaisuutta jaetaan toissijaisten perillisten kesken vasta lesken kuoltua.

Perintöviikko osa 2: Perimysjärjestys lain mukaan

Jos perinnönjättäjä ei ollut tehnyt testamenttia, perintö määräytyy suoraan lain mukaan. Lähtökohta on, että perinnön saavat rintaperilliset, eli perinnönjättäjän lapset. Jokainen lapsi saa yhtä suuren osan. Jos lapsi on kuollut ennen perinnönjättäjää, kyseisen osuuden saavat lapsen sijaan hänen jälkeläisensä.

Jos perittävä ei ollut naimisissa eikä perittävällä ei ollut lapsia, menee perintö puoliksi perittävän isälle ja äidille. Jos vanhemmat ovat kuolleet aiemmin, heidän osuutensa menevät perittävän veljille ja sisarille. Jos veli tai sisar on kuollut, hänen sijaansa tulevat hänen jälkeläisensä.

Jos perittävän vanhempia, sisaruksia tai heidän jälkeläisiään ei ole, menee perintö isovanhemmille. Jos isovanhemmat ovat kuolleet, heidän osuutensa menee heidän lapsilleen.

Muut sukulaiset eivät peri.

Jos perittävä oli naimisissa, mutta häneltä ei jäänyt rintaperillisiä, jäämistö menee eloonjääneelle puolisolle eli leskelle. Ensiksi kuolleen toissijaiset perilliset saavat mahdollisen osuuden pesästä vasta lesken kuoltua.

Jos perillisiä ei ole, perintö menee valtiolle.

Rintaperillisillä on oikeus lakiosaan perinnöstä. Lakiosa on puolet lain mukaan tulevan perintöosuuden arvosta. Oikeutta lakiosaan ei voida rajoittaa esimerkiksi testamentilla.