ajankohtaista

Velallisen maksuaika konkurssiuhkaisen maksukehotuksen jälkeen pitenee

Konkurssilaki muuttuu väliaikaisesti helmikuussa, jolloin maksun laiminlyöntiin perustuva maksukyvyttömyysolettama tulee käyttöön. Määräaikaa pidennetään 30 päiväksi velallisen eduksi. Tämän tarkoituksena on auttaa yrityksiä selviämään koronaviruksesta johtuvien vaikeuksien yli.

Väliaikainen laki on voimassa syyskuun loppuun. Jos velallinen ei ole 30 päivän kuluessa velkojen maksukehotuksesta maksanut velkojan selvää ja erääntynyttä saatavaa, konkurssiuhkaisen maksukehotuksen noudattamatta jättäminen muodostaa maksukyvyttömyysolettaman. Tavallisesti maksuaika on viikko. Uudella lailla pyritään takaamaan velallisille kohtuullinen maksuaika.

Konkurssihakemusten odotetaan kasvavan rajusti tammikuun jälkeen. Velkojat voivat 1.2.2021 alkaen siis hakea velallisyritystä konkurssiin, jos velallinen ei ole saanut selvää ja erääntynyttä saatavaa 30 päivän kuluessa maksukehotuksesta. Maksukehotusta koskeva säännös on voimassa 30.9.2021 asti.

https://oikeusministerio.fi/-/velallisen-maksuaika-konkurssiuhkaisen-maksukehotuksen-tiedoksiannon-jalkeen-pitenee-30-paivaan 

Työlainsäädännön väliaikaisten muutosten voimassaolo päättynyt

Koronaviruksen aiheuttamasta poikkeustilanteesta johtuen työnantajat eivät ole voineet määräaikaista työsopimusta tehdessään ennakoida viruspandemiasta johtuvia muutoksia työllistämisedellytyksissä. Tästä johtuen työsopimuslain koeaikapurkua ja määräaikaisen työntekijän lomauttamista koskevia pykäliä muutettiin väliaikaisesti viime vuonna.

Väliaikaisten muutosten mukaisesti työsopimuksen sai purkaa koeaikana myös taloudellisella tai tuotannollisella perusteella. Tämän lisäksi väliaikaiset muutokset sisälsivät mahdollisuuden lomauttaa määräaikainen työntekijä vastaavilla perusteilla kuin toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa oleva työntekijä voidaan lomauttaa. Myös lomautusilmoituksen antamisaikaa lyhennettiin 14 päivästä viiteen päivään ennen lomautuksen alkamista.

Lisäksi työsopimuslain väliaikaisten muutosten perusteella takaisinottovelvollisuusaikaa pidennettiin neljästä kuukaudesta yhdeksään kuukauteen poikkeustilanteen aikana irtisanotuiksi tulleiden työntekijöiden aseman parantamiseksi.

Työlainsäädännön väliaikaisten muutosten voimassaolo päättyi 31.12.2020. Näin ollen työnantajan tulee huomioida voimassaolon päätymistä koskevat säännöt.

https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2020/20200092                                                                                                                     https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/HE_92+2020.aspx

Koronaviruksen vaikutukset yritysten määräaikaiseen kustannustukeen

Eduskunta on hyväksynyt hallituksen esityksen koskien yritysten määräaikaista kustannustukea. Lakiehdotus koski yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain muuttamista. Koronavirustilanteesta johtuvat vaikeudet ovat vaikuttaneet yritysten liiketoimintaan. Määräaikaista kustannustukea jatketaan laissa mainituin edellytyksin Suomessa toimiville yrityksille näiden vaikeuksien helpottamiseksi. Tarkoituksena on yritysten toiminnan jatkumisen tukeminen, kuin myös konkurssiin ajautuvien yritysten määrän vähentäminen järjestämällä yrityksille lisäaikaa toiminnan ja kustannusten sopeuttamiseen.

Kustannustuki on tarkoitettu yrityksille, joiden liikevaihtoon COVID-19 pandemia on merkittävästi vaikuttanut ja joilla on siitä johtuvia vaikeasti sopeutettavia tukikauteen kohdistuvia kuluja. Tuen tarve ja määrä arvioidaan koronaviruksen ja sen torjumisen aiheuttaman liikevaihdon menetyksen pohjalta. Myönnettävä kustannustuki tukikaudelta voi olla enintään 500 000 euroa yritystä kohti.

Laissa tarkennetaan kustannustuen myöntämisen ja kohdentamisen kriteerejä, kuluja, jotka hyväksytään tuettaviksi sekä säännöksiä, jotka koskevat tukikautta ja liikevaihdon vertailukautta. Näiden lisäksi luovutaan COVID-19 pandemiaan liittyvien tukien yhteensovittamista koskevista säännöksistä. Kuitenkin kustannustukea myönnettäessä otetaan huomioon, ettei Euroopan komission hyväksymän puitetukiohjelman perusteella myönnettyjen tukien yrityskohtainen yläraja ylity. Laki on voimassa 30.6.2021 saakka.

https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2020/20200205?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=korona
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/HE_205+2020.aspx

Koronavirustilanteesta johtuvat kulutusluottojen muutokset

Covid-19 epidemia on vaikuttanut merkittävästi kuluttajien taloudelliseen asemaan, minkä seurauksena kuluttajat joutuvat turvautumaan yhä useammin luottorahoitukseen. Koronaviruksen aiheuttamasta poikkeustilanteesta johtuvat pidempiaikaiset vaikutukset tulevat näkymään kasvavina velkaongelmina. Näin ollen väliaikaiset lainsäädäntömuutokset niin luottojen hinnoitteluun kuin niiden markkinointiin on katsottu tarpeelliseksi.

Kuluttajansuojalakia muutettiin koronavirustilanteen johdosta väliaikaisesti aikavälille 1.7-31.12.2020, niin että tietyille luotoille asetettiin 10 prosentin korkokatto. Tämän lisäksi kuluttajaluottojen ja luotonvälittäjien tarjoamien palveluiden suoramarkkinointi kiellettiin samalla ajanjaksolla.

Väliaikaista hintasäätelyä ja suoramarkkinointikieltoa päätettiin vuoden 2020 lopulla jatkaa 30.9.2021 saakka pääsääntöisesti saman sisältöisenä.

https://oikeusministerio.fi/hanke?tunnus=OM074:00/2020

Perintälain väliaikainen muutos

Koronavuosi on tuonut monelle yrittäjälle haasteita ja viranomaiset ovat ryhtyneet toimiin muun muassa perintälain muutoksella. Perintälain väliaikainen muutos tulee voimaan 1.1.2021 ja on voimassa 30.6.2021 asti.

Perintäkulujen tulee edelleen olla kohtuulliset, mutta perintälakiin tulee myös kirjaukset perintäkulujen maksimimääristä. Maksumuistutuksesta voi ottaa enintään 10,00 euroa. Perintäkulujen määrä maksuvaatimuksen osalta on 50,00 euroa, kun pääoma on korkeintaan 500,00 euroa ja 80,00 euroa, kun pääoma on yli 500,00 euroa.

Maksusopimuksen perintäkulu on 30,00 euroa, kun pääoma on korkeintaan 500,00 euroa tai maksusopimuksessa on korkeintaan neljä erää. Maksusopimuksen perintäkulu on 60,00 euroa, kun pääoma on yli 500,00 euroa ja maksusopimuksessa on enemmän kuin neljä erää.

Mikäli lasku jää maksamatta tai laskua ei pysty maksamaan, kannattaa olla velkojaan yhteydessä mahdollisimman pian asian sopimiseksi.

KKO 2020:57 ja erääntymättömät vuokrat

Joskus vuokrasopimus päättyy siihen, että vuokranantaja purkaa vuokrasopimuksen esimerkiksi maksamattomien vuokrien vuoksi. Jos sopimuksen purkamisen jälkeen vuokralainen ei vapaaehtoisesti muuta pois asunnosta, vuokranantaja voi hakea käräjäoikeudelta täytäntöönpanokelpoisen tuomion ja vaatia häätöä. Tuomiossa käräjäoikeus velvoittaa vuokralaista maksamaan maksamatta olevat vuokrat, jotka ovat erääntyneet ennen haastehakemusta ja tuomioistuinprosessin aikana.

Huoneenvuokralain mukaan vuokralainen on velvollinen maksamaan vuokraa siihen saakka, että hän luovuttaa asuinhuoneiston vuokranantajan hallintaan. Voiko käräjäoikeus velvoittaa tuomiossa vuokralaista maksamaan vuokraa myös tuomion jälkeiseltä ajalta siihen saakka, että asunnon hallinta on luovutettu vuokranantajan käyttöön? Uunituoreessa ratkaisussa KKO 2020:57 Korkein oikeus otti tähän kantaa.

Korkein oikeus toteaa, ettei asuinhuoneiston vuokrauksesta annettu laki sisällä säännöksiä, joiden nojalla olisi mahdollista saada suoritustuomio velvoitteesta, joka erääntyy vasta tulevaisuudessa. Tästä syystä Korkein oikeus toteaa, että tuomiolla määrättävä vuokrasaatavan maksuvelvollisuus voi koskea vain tuomion antamishetkellä erääntyneitä saatavia.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että mikäli vuokralainen pitää vuokra-asuntoa hallinnassaan vielä tuomion antamisen jälkeen, tuomion antamisen jälkeen erääntyneistä saatavista tulee tarvittaessa hakea erillinen maksutuomio, joka on täytäntöönpantavissa ulosotossa.

Rakentaminen kesämökillä

Mökkeilykausi on avattu ja kesämökkikauppa on kiihtynyt huomattavasti tänä keväänä. Jos kesämökin rakentaminen kiinnostaa, on asioita, jotka on hyvä pitää mielessä.

Rakennuslupaa haetaan kirjallisesti paikallisilta rakennusvalvontaviranomaisilta. Rakennusvalvonnan tehtäviä sekä rakentamista säätelee maankäyttö- ja rakennuslaki sekä sen nojalla annetut asetukset. Kaavamääräyksiin kannattaa tutustua huolellisesti jo tontin oston yhteydessä. Ne määrittävät muun muassa sen, kuinka lähelle rantaa mökin voi rakentaa. Kunnissa rakentamista ohjataan yleis- ja asemakaavoituksella. Määräykset ovat kuntakohtaisia, ja usein vastaavanlaisia samassa mökkikunnassa.

Kun kesämökin rakennus on suunnitteilla, naapurit on myös otettava huomioon. Rakennuslupahakemuksen vireille tulosta on tiedotettava naapureita, jolla tarkoitetaan viereisten ja vastapäisten kiinteistöjen omistajia ja haltijoita.

Mökin rakentaminen tulee aloittaa viimeistään kolmen vuoden kuluessa luvan saamisesta tai saattaa loppuun viiden vuoden kuluessa. Jos annettua voimassaoloaikaa ei noudateta, rakennuslupa ei ole enää voimassa. Rakennustyötä ei kuitenkaan saa aloittaa ennen kuin rakennuslupapäätös on lainvoimainen valitusajan (14 tai 30pv) jälkeen.

Ainakin nämä seikat kannattaa ottaa huomioon, jos kesämökin rakentaminen kiinnostaa

Yrittäjän kevätsiivous

Kevät on jo pitkällä ja erityisesti tänä keväänä moni yritys ja yrittäjä on kokenut suuren mullistuksen. Mikäli kalenteri on valitettavasti tällä hetkellä tyhjä, on nyt aikaa perehtyä moniin juridisiin ja ei-juridisiinkin asioihin. Tähän on nyt listattu hyvä muistilista asioista, jotka kannattaa nyt käydä läpi.

  1. Sopimukset ajantasalle: Nyt kannattaa käydä läpi sopimuspohjat ja tarkistaa, että ehdot ovat kohdillaan. Helposti sopimuspohjiin jää ehtoja, jotka eivät syystä tai toisesta ole enää ajantasalla. Erityisesti, jos sopimuksessa on viitattu lakipykäliin, kannattaa tarkastaa, että pykälät ovat ajantasalla.
  2. Laskujen perintä: Reskontra on hyvä nyt viimeistään käydä läpi, sillä yrityksen saatavat kannattaa periä. Työ on tehty jo kauan aikaa sitten, mutta lasku on jäänyt kiireistä johtuen roikkumaan. Suosittelemme  ensin muistutuksen lähettämistä, oli kyse sitten kuluttaja-asiakkaasta tai yritysasiakkaasta.
  3. Oman elämän asiakirjat: Tuliko perustettua vuosia sitten yritys ja alkukiireessä jäi asiakirja jos toinenkin laatimatta. Ainakin seuraavat asiakirjat kannattaa miettiä:
    1. Osakassopimus, jos yrityksessä on useampi osakas
    2. Avioehto suojaamaan (yritys)omaisuutta
    3. Testamentti, jos ei ole perillisiä tai haluaa vaikuttaa perintöoikeuteen
    4. Edunvalvontavaltuutus (ja hoitotahto), jotta joku voi hoitaa asioitasi, jos et siihen itse pysty

Jos kaikki paperiasiat ovat kunnossa, voi miettiä muita asioita. Onko logo vuodelta miekka ja kirves? Onko kotisivuilla kenties kymmenen vuotta vanha kuva, mutta peilistä katsoo nykyään ihan eri ihminen? Nyt on hyvä hetki miettiä uutta ilmettä yritykselle ja toteuttaa se, kun hetki on sopiva.