Heinäkuun 1. päivänä astuu voimaan laki liikenteen palveluista annetun lain muuttamisesta eli uusi liikennepalvelulaki. Lain tavoitteena on tukea uusien palvelumallien syntymistä, vastata entistä paremmin käyttäjien tarpeisiin sekä edistää uuden teknologian, digitalisaation ja uusien liiketoimintakonseptien käyttöönottoa. Vapaaseen markkinatalouteen perustuvan lainsäädännön myötä on oletettavissa, että jatkossa taksimarkkinoilla kilpailee eri hintaisia ja eri laatuisia takseja. Ammattiin pääsyn kynnys madaltuu ja taksikuljettajien määrä kasvaa. Liikennepalvelulaki edistää siis kilpailun tasapuolisuutta henkilöliikennemarkkinoilla. Mutta mitkä asiat ovat toisin uudessa liikennepalvelulaissa verrattuna sitä edeltäneeseen taksiliikennelakiin?
Taksiluvan tarve ja lupavaatimukset:
Aiemmin henkilöiden kuljettaminen korvausta vastaan tulonhankkimistarkoituksessa on edellyttänyt taksilupaa, joka on ollut ajoneuvokohtainen. Liikennepalvelulain mukaan taksiliikennelupa vaaditaan jatkossakin, mutta se muuttuu toimijakohtaiseksi. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että saman luvan alla voi ajaa useampi auto. Taksiliikenneluvan edellytyksinä ovat oikeustoimikelpoisuus, tosiasiallinen ja pysyvä toimipaikka Suomessa, hyvä maine, asianmukainen vakavaraisuus sekä riittävä ammatillinen pätevyys. Pakollista yrittäjäkurssia ja kuuden kuukauden taksinkuljettajana toimimisen vaatimusta ei enää vaadita. Näiden muutosten odotetaan helpottavan markkinoille tuloa ja toiminnan kehittämistä.
Kuljettajaa koskevat vaatimukset:
Aiemmin kuljettajalta on vaadittu taksinkuljettajan ajolupa, jonka saaminen on edellyttänyt koulutusta, koetta, paikallistuntemusta, terveyttä ja rikostaustan tarkistusta. Liikennepalvelulaki taas edellyttää ainoastaan koetta, terveyttä ja rikostaustan tarkistusta ajolupaa varten. Tällöin ajoneuvolupa myönnetään jatkossa niille, joilla on ajoneuvon kuljettamiseen oikeuttava ajokortti ja jotka ovat suorittaneet Liikenteen turvallisuusviraston (Trafi) järjestämän kokeen. Kuljettajalla tulee olla myös palvelutilanteisiin riittävä vuorovaikutus- ja kielitaito sekä kyky avustaa toimintarajoitteisia.
Taksilupien määrä:
Aiemmin taksilupien määrää on rajoitettu vuosittaisilla kuntakohtaisilla enimmäismäärillä eli lupakiintiöillä. Uuden liikennepalvelulain myötä lupien tai autojen määrää ei käytännössä enää rajoiteta ollenkaan. Näin alalle pääsy helpottuu sekä yrityksille luodaan mahdollisuus laajentaa ja monipuolistaa toimintaansa.
Ajoneuvot:
Tähän mennessä taksi on ollut aina poikkeuksetta henkilöauto, jota käytetään taksiluvan nojalla. Heinäkuusta lähtien taksi voi kuitenkin olla myös muu kuin henkilöauto, esimerkiksi kolmipyörä tai kevyt nelipyörä eli mopoauto. Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan tällä muutoksella haetaan mahdollisuutta liiketoimintamallien kehittämiseen. Kuitenkin kysyntä, kaluston soveltuvuus ja kustannustehokkuus ratkaisevat viime kädessä sen, millaisilla kulkuvälineillä taksiliikennettä tulevaisuudessa harjoitetaan.
Taksiluvan asemapaikka ja paluuvelvoite:
Aiemmin taksilupa on aina myönnetty tietylle asemapaikalle, esimerkiksi kunnalle, jonka alueella taksinkuljettaja on saanut harjoittaa liikennettä. Jos kyyti on vienyt oman asemapaikan ulkopuolelle, on taksin pitänyt palata tyhjänä takaisin asemapaikalle. Taksin on pitänyt myös päivystää asemapaikalla vahvistetuilla vuoroilla, mutta se on saanut ajaa myös niiden ulkopuolella. Uusi liikennepalvelulaki ei sido taksilupaa enää asemapaikalle, vaan asiakkaita saa ottaa kyytiin mistä vain, minne vain. Taksitoimija saa myös määritellä itse, missä ja milloin se tarjoaa palvelujaan. Taksilupa on siis valtakunnallinen eikä se ole sidoksissa asemapaikkaan. Tämä muutos mahdollistaa taksiyritysten toiminnan laajentamisen sekä kaluston tehokkaan hyödyntämisen. Toisaalta muutos ei takaa taksien ympärivuorokautista saatavuutta kaikkialla maassa.
Taksimatkan hinta:
Tähän mennessä Valtioneuvosto on vahvistanut vuosittain taksimatkojen enimmäishinnat, joita kaikki taksitoimijat ovat noudattaneet. Liikennepalvelulain myötä luovutaan hintasäätelystä, mutta hinta tai sen määräytymisperuste on ilmoitettava asiakkaalle aina etukäteen. Tästä voisi päätellä, että sääntelyn lopettaminen kannustaisi joustavaan hinnoitteluun kysynnän ja tarjonnan mukaan. Tosin hintojen määräytyminen markkinaperusteisesti saattaa johtaa erityisen kalliisiin taksimatkoihin kovan kysynnän huippuna.
Matkustajan suoja:
Liikennepalvelulaki säilyttää aiemman velvoitteen siitä, että kuljettajan tulee valita joko asiakkaan kannalta edullisin reitti tai asiakkaan itse valitsema reitti. Maksutapoina toimisivat jatkossakin käteinen ja yleisimmät maksukortit. Näiden lisäksi mahdollistetaan maksaminen muilla sähköisillä tavoilla, jos asiakas on hyväksynyt kyseisen maksutavan ennen kuljetusta. Esimerkiksi Uber on taksipalvelu, jossa ei käytetä ollenkaan käteistä. Kun matka on päättynyt, hinta veloitetaan asiakkaan valitsemalta maksutavalta Uber-sovelluksen kautta.
Lähteet:
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20180301#Pidp451811120
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070217
https://help.uber.com/fi/h/ba02bcb0-4bdc-417a-a236-8fe1582adffc
