Poliisin valtuudet – tiedätkö mitä poliisilla on oikeus tehdä?

Poliisin oikeudet herättävät ihmisissä usein ihmetystä ja keskustelua. Moni ei tiedä vastausta siihen, saako poliisi tutkia laukkujen sisältöjä kadulla, onko poliisille aina pakko kertoa henkilötietonsa tai voiko poliisi tulla sisään asuntoon keskeyttämään kotibileet.

Poliisin keskeisimmät oikeudet on säännelty poliisilaissa ja pakkokeinolaissa. Poliisilaissa säädetään esimerkiksi henkilöllisyyden selvittämisestä ja pakkokeinolaissa henkilöntarkastuksesta. Molemmissa laeissa kaikkien oikeuksien lähtökohtana on se, että poliisin suorittamien tehtävien tulee aina perustua lakiin, eli niillä on oltava jokin peruste. Poliisi ei siis voi sattumanvaraisesti pysäytellä kansalaisia kysellen heidän henkilötietojaan, vaan henkilötietojen luovuttamista voidaan vaatia vain silloin, kun suoritetaan jotain tiettyä, yksilöityä tehtävää.

Henkilöntarkastuksen tulee aina perustua rikosepäilyyn, ellei kyseessä ole yleisötilaisuuden tai majoituspaikan välittömässä läheisyydessä tapahtuneesta järjestyshäiriöstä. Henkilöntarkastuksessa poliisilla on pakkokeinolain mukaan oikeus tutkia, mitä tarkastettavalla on vaatteissaan tai mukanaan esimerkiksi repussa. Henkilöntarkastus voidaan tehdä esimerkiksi silloin, kun poliisi epäilee, että alaikäisellä on hallussaan alkoholijuomia tai jos tarkastettavaa epäillään näpistyksestä. Pakkokeinolaissa on eritelty tarkasti ne tilanteet, joissa henkilöntarkastuksen saa toimittaa. Lain mukaan henkilöntarkastus on tehtävä hienotunteisesti ja siinä ei saa puuttua tarkastettavan henkilökohtaiseen koskemattomuuteen sen enempää kuin on välttämätöntä.

Poliisilaissa on lisäksi säädetty useista erilaisista poliisin oikeuksista, kuten etsintäkuulutetun kiinniottamisesta, väkijoukon hajottamisesta, vaarallisten esineiden haltuunotosta ja turvallisuustarkastuksesta, jossa poliisi tutkii kiinniotetun henkilön vaarallisten esineiden varalta. Poliisin tehtäviin kuuluu myös kotirauhan suojaaminen, joka antaa poliisille oikeuden tulla asuntoon sisään keskeyttämään äänekkäät kotibileet. Koska kotirauhan suojaamisesta säädetään poliisilaissa, ei kotietsintälupaa tarvita. Poliisilla on myös oikeus poistaa asunnossa luvallisesti oleskeleva henkilö, jos hän häiritsee siellä muiden talossa asuvien kotirauhaa ja on syytä epäillä, että häirintä toistuu.

Helsingin sanomien verkkosivuilla voit testata, kuinka paljon tiedät poliisin valtuuksista: http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000002911413.html.

Sakkojen määrääminen uudistui 1.12.2016

Poliisi voi joulukuun 2016 alusta alkaen suoraan määrätä liikennerikkomuksista tai näpistyksistä enintään 20 päiväsakon rangaistuksen. Näitä rangaistuksia ei enää vahvistuteta syyttäjillä, vaan poliisin antama määräys on lopullinen päätös. Muutoin rangaistukset päätyvät edelleen syyttäjän vahvistettavaksi.

Uuden sakkomenettelyn käyttö edellyttää, että rikkomuksesta epäilty suostuu siihen. Suostumus tarkoittaa käytännössä sitä, että epäilty tunnustaa teon ja hyväksyy siitä määrättävän seuraamuksen. Jos epäilty ei anna suostumustaan, hänelle annetaan joka tapauksessa tiedoksi rikkomusta koskeva rangaistusvaatimus. Suostumus voidaan antaa myös suorittamalla vaadittu sakko määräajasssa. Jos suostumusta ei anneta, asia käsitellään kuten muutkin rikosasiat.

Rikesakkoja voidaan jatkossa määrätä vain erikseen säädetyistä rikkomuksista. Vanhassa järjestelmässä rikesakot olivat päiväsakkojen vaihtoehto. Automaattisen liikennevalvonnan osalta menettely ei muuttunut, vaan rikesakko on edelleen maksettava, ellei henkilö sitä erikseen vastusta.