Tekijänoikeusviikko osa 2: Markkinaoikeus ja yhteystietojen luovuttaminen

Miksi markkinaoikeus velvoittaa operaattorit luovuttamaan yksityishenkilöiden yhteystietoja? Onko tekijänoikeutta loukattu sillä tavoin, että tiedot tulee luovuttaa?

Tietojen luovuttamista koskevissa hakemuksissa luovutuspyyntöä on perusteltu sillä, että kyseisten käyttäjien internet-liittymien kautta on merkittävissä määrin saatettu tekijänoikeuden alaista materiaalia yleisön saataviin BitTorrent-vertaisverkossa. BitTorrent-jakelu tapahtuu suoraan kahden tai useamman käyttäjän välillä. BitTorrent-käyttäjät löytävät toisensa niin sanotun parven (swarm) kautta. Parven muodostavat samaa tiedostoa jakavat ja lataavat käyttäjät.

BitTorrent-parveen voi ainakin teoriassa liittyä kuka tahansa, jos liittymistä ei ole mitenkään rajoitettu. Markkinaoikeuden mukaan (esim. MAO Dnro 2015/353, 2015/375, 2015/509) tällaisen avoimen jakelukanavan käyttö vastaa tekijänoikeuslain 2 §:ssä tarkoitettua teoksen saattamista yleisön saataviin. Näin on, vaikka parveen ei olisi liittynyt yhtäkään lataajaa. Jos teos saatetaan yleisön saataviin ilman tekijän lupaa, on kyseessä tekijänoikeuden loukkaus. Loukkauksen vakavuus ja merkittävyys riippuu muun muassa siitä, kuinka monen käyttäjän saataville teos on tosiasiassa saatettu.

Markkinaoikeus on edellä mainituissa yhteystietojen luovutusta koskevissa ratkaisuissaan katsonut, että tekijänoikeuden haltijan näkökulmasta asiassa on merkityksellistä myös se, paljonko teosta on kokonaisuutena jaettu. Tekijänoikeuslain tietojen luovutusta koskevassa 60 a §:ssä mainittu merkittävyyskynnys on lähtökohtaisesti asetettu koskemaan yksittäisen tekijänoikeuden loukkauksen merkittävyyttä. Merkittävyys on arvioitava tapauskohtaisesti asiaan vaikuttavat olosuhteet huomioiden. Markkinaoikeus onkin todennut, että yksittäistapauksen arvioinnissa ei voida jättää täysin ottamatta huomioon olosuhteena sitä, paljonko teosta on kokonaisuudessaan jaettu.

Merkittävyyskynnyksen ylittymistä ei ole arvioitu pelkästään yksittäisen tekijänoikeuden loukkauksen vakavuudella, vaan loukkauksen vakavuutta on verrattu yhteystietojen luovuttamisesta aiheutuviin haittoihin. Tässä arvioinnissa markkinaoikeus on päätynyt siihen, että tietojen luovutuksesta yksityishenkilölle aiheutuvat haitat eivät ole niin merkittäviä kuin tietojen luovuttamista puoltavat syyt. Tietojen luovuttaminen on käytännössä välttämätöntä mahdollisen tekijänoikeudellisen loukkauksen selvittämiseksi.

Ratkaisuissa ei ole tarkasteltu tietojen luovutuksesta aiheutuvia haittoja kollektiivisesti vaan yksittäistapauksina. Syynä on se, että vaikka yhdellä hakemuksella haettaisiin useiden henkilöiden yhteystietoja luovutettavaksi, myönteisestä luovutuspäätöksestä mahdollisesti aiheutuvat haitat kohdistuvat aina yksilöihin. Hakemuksen tehneet ovat ilmoittaneet hakemuksessaan sitoutuvansa siihen, ettei näin saatuja tietoja luovuteta Suomen ulkopuolelle. Markkinaoikeus on lisäksi todennut, että tietoja saa käyttää vain väitettyjen loukkausten selvittämiseen ja vaatimusten esittämiseen. Tiedot saanutta tahoa sitoo myös vaitiovelvollisuus ja hyväksikäyttökielto saamistaan tiedoista (tietoyhteiskuntakaari 136 §, aiemmin sähköinen tietosuojalaki 5 §).

Tietojenluovutuspäätöksiin voi hakea muutosta, mikäli Korkein oikeus myöntää valitusluvan. Muutosta voivat hakea vain asianosaiset. Asianosaisia eivät ole ne, joiden tietoja on luovutettu.

Kun tekijänoikeuksien haltija on markkinaoikeuden päätökseen nojaten saanut yhteystiedot teleoperaattorilta, seuraavaksi otetaan yhteyttä liittymän haltijaan. Mitä sitten tapahtuu, se selviää huomenna.

Käräjäoikeusverkostoon tulossa muutoksia

Oikeusministeriö on ilmoittanut käräjäoikeusverkostoon tehtävistä muutoksista. Nykyisistä varsinaisista käräjäoikeuksista Järvenpäässä sijaitseva Tuusulan käräjäoikeus suljetaan kokonaan. Kanslia sen sijaan lakkaa 9 paikkakunnalla ja esimerkiksi Iisalmeen, Kotkaan ja Raaheen ei jäisi myöskään enää istuntopaikkaa. Erillinen istuntopaikka suljetaan 14 paikkakunnalla, kuten Alajärvellä, Pieksämäellä ja Torniossa.

Vähentämisen syynä on säästötarve, mutta mitä siitä seuraa?

Matkat pitenevät

Käräjäoikeuden toimipaikan menettävien alueiden asiakkaat joutuvat jatkossa asioimaan pidemmän matkan päässä sellaisissa jutuissa, joita ei ratkaista kirjallisessa menettelyssä. Tämä näkyy varsinkin haja-asutusalueilla, joilla pääosa suljettavista toimipaikoista sijaitsee.

Voitaisiinko käräjäoikeusverkostosta nyt poistettuja istuntopaikkoja korvata tai uusia istuntopaikkoja tarvittaessa jopa lisätä ilman suuria kustannuksia niin, että istuntoja järjestettäisiin esimerkiksi poliisilaitosten toimipaikoissa? Näin olemassa olevia tiloja voitaisiin hyödyntää ja käyttää tehokkaammin, kuin varaamalla erillisiä istuntopaikkoja pelkästään käräjäoikeuksien istuinnoille.

Heikkeneekö asiakkaan oikeusturva?

Henkilökunnan irtisanomisista ja vapautuvista toimitiloista aiheutuvat säästöt tulisi suunnata oikeuslaitoksen kehittämiseen asiakkaiden oikeusturvan varmistamiseksi. Oikeusturva voi toteutua vain, jos oikeudelliset palvelut ovat riittävissä määrin asiakkaiden saatavilla. Toimipaikkojen kadotessa asiakkaiden lähettyviltä on olemassa vaara, että asiointi käy liian hankalaksi tai kalliiksi. Henkilökohtaisen asioinnin tarpeen on arvioitu vähenevän ja sähköistä asiointia tullaan lisäämään asiointipankki(AIPA)-hankkeen myötä.

Henkilökohtaista asiointia edellyttävien palvelujen hankkiminen aiempaa kauempaa nostaa palvelun käyttäjän kustannuksia.  Köyhän ja varakkaan oikeusturvan tason välissä oleva kuilu on vaarassa kasvaa aiempaa suuremmaksi, kun otetaan huomioon lisäksi tuomioistuinmaksuihin tehdyt korotukset 1.1.2016 alkaen. Köyhän oikeusturvan heikkenemisen näkökulmasta kokonaiskuviosta puuttuu enää se, että oikeusavun määrää leikkattaisiin tai sen käyttöalaa muuten rajoitettaisiin. Nämä molemmat asiat ovat tällä hetkellä selvityksen alla.

Lähteet

Oikeusministeriön tiedote 11.2.2016 linkki
Oikeusministeriö: Oikeusavun kokonaissuunnitelma (Selvityksiä ja ohjeita 41/2015)
http://yle.fi/uutiset/7_karajaoikeutta_katoaa__mita_tapahtuu_rosvolle_ja_tuomarille/8666025

Oikeudenkäyntikulut osapuolten riskinä

Riita-asian ratkaisu käräjäoikeudessa voi osoittautua kannattamattomaksi, varsinkin, jos riidan arvo on vähäinen. Korkeimman oikeuden presidentti Timo Esko on ilmaissut huolensa erityisesti köyhien ihmisten oikeusturvasta Ylen haastattelussa 20.11.2015. ”Jos riidan arvo on alle 20.000 euroa, kannattaa miettiä monta kertaa, kannattaako sen kanssa lähteä käräjöimään”.

Riita-asiassa hävinneen osapuolen kustannukset voivat nousta useisiin tuhansiin euroihin omien ja vastapuolen asianajokulujen takia.

Pekka Salo kirjoittaa Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessa 16.1.2016, ettei rahallisesti pieniä riitoja uskalleta viedä käräjille vastapuolen oikeudenkäyntikulujen pelossa. Ratkaisuksi hän ehdottaa pienille riita-asioille perustettavaa tuomioistuinta.

Riidat, joissa sovinto on sallittu, voidaan ratkaista välimiesmenettelyn avulla.

Pieni riita-asia voidaan ratkaista yhden välimiehen välimiesmenettelyssä kustannustehokkaasti, jos menettely on järjestetty järkevästi. Välimiesmenettelyssä osapuolet voivat sopia, että vastapuolen kuluja ei tuomita hävinneen osapuolen maksettavaksi. Tällöin vastapuolen asianajokuluista ei tarvitse huolehtia menettelyn aloittamista harkittaessa. Ratkaisemalla pienemmät riita-asiat välimiesmenettelyssä voidaan samalla vapauttaa oikeuslaitoksen resursseja laajempiin riita- ja rikosjuttuihin.

Lähteet

Timo Esko, Yle 20.11.2015, linkki uutiseen
Pekka Salo, HS 16.1.2016, linkki kirjoitukseen

Tuomioistuinmaksut nousivat 1.1.2016 lukien

Käräjäoikeuksissa riita-asian käsittelymaksu on 500,00 euroa. Hakemusasioissa käsittelymaksu on 250,00 euroa.

Hovioikeuksissa hakemusasian käsittelynmaksu on 250,00 euroa. Rikosasian, lähestymiskieltoasian ja ulosottokaaren mukaisen muutoksenhakuasian sekä asian, jossa sovinto ei ole sallittu, käsittelymaksu on myös 250,00 euroa. Muissa asioissa hovioikeuden käsittelymaksu on 500,00 euroa. Tällaisia muita asioita ovat esimerkiksi riita-asiat, joissa sovinto on sallittu.

Korkeimman oikeuden ja Korkeimman hallinto-oikeuden oikeudenkäyntimaksut ovat 500,00 euroa.

Katso lisää oikeuslaitoksen internet-sivuilta: täältä.