Teemaviikko 10/16, osa 5: Edunvalvontavaltuutus

Edunvalvontavaltuutuksen avulla henkilö voi etukäteen valtuuttaa toisen hoitamaan asioitaan, mikäli henkilö itse ei siihen jostakin syystä enää kykenisi. Kyvyttömyys hoitaa omia asioitaan voi olla tilapäistä tai pitkäaikaista esimerkiksi onnettomuuden tai sairauden seurauksena.

Valtuutus tehdään kirjallisesti ja kahden henkilön on todistettava se allekirjoituksin. Lisäksi valtuutetun henkilön tulee suostua tehtävän hoitamiseen. Valtuutuksen laajuus määritellään valtuutusasiakirjassa.

Edunvalvontavaltuutus on vahvistettava maistraatissa. Vahvistamista voi pyytää sitten, kun valtuuttaja on itse tullut kykenemättömäksi hoitamaan asioitaan. Valtuutus tulee voimaan vahvistamisen jälkeen. Valtuutuksen mahdollinen peruutus on myös vahvistettava maistraatissa.

Teemaviikko 10/16, osa 4: Kuka tai mikä on edunvalvoja?

Edunvalvoja yleensä huolehtii päämiehensa omaisuudesta ja muista taloudellisista asioista. Edunvalvonta voi koskea myös tarkasti määriteltyä, yksittäistä toimenpidettä. Tällaisia voivat olla esimerkiksi asunnon tai kiinteistön myynti.

Edunvalvoja toimii päämiehensä apuna ja hyvässä yhteistyössä hänen kanssaan sikäli, kun se on mahdollista. Tärkeistä toimenpiteistä on lähtökohtasesti keskusteltava ja kuultava päämiestä ennen toimiin ryhtymistä. Omaisuutta hoitavan edunvalvojan on pidettävä kirjaa päämiehensä tilikauden tapahtumista.

Edunvalvojana voi toimia tehtävään sopiva henkilö, joka on antanut suostumuksensa tehtävään. Esimerkiksi vajaavaltainen henkilö ei voi toimia edunvalvojana. Henkilö voi valtuuttaa toisen toimimaan edunvalvojanaan tekemällä edunvalvontavaltuutuksen, tästä lisää huomenna.