Alkoholilainsäädännön muutoksesta on puhuttu Suomessa jo muutamia vuosia, sillä nykyinen alkoholilainsäädäntö koostuu vuoden 1994 alkoholilaista ja sen nojalla annetuista 13 asetuksesta. Nykyistä lakia halutaan uudistaa, jotta alkoholihaittoja saataisiin vähennettyä ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä parannettua. Uudistus liittyy myös hallituksen norminpurkuhankkeeseen; nykyisessä alkoholilaissa on vanhentuneita ja kankeita säännöksiä vuoden 1969 alkoholilaista ja jopa vuoden 1932 väkiviinalaista.
Toukokuussa 2016 hallituspuolueet kertoivat päässeensä yhteisymmärrykseen alkoholilain muutoksista. Muutoksen ensimmäinen luonnos käsiteltiin eduskunnassa marraskuussa 2016, jonka jälkeen se lähetettiin laajalle lausuntokierrokselle. Lausuntokierroksen tarkoituksena oli kysyä asiantuntijoiden ja sidosryhmien näkemyksiä laista.
Lausuntokierros päättyi tämän vuoden tammikuussa ja Yle uutisten tekemän lausuntoarvion mukaan jopa 70 prosenttia lausunnoista suhtautui lakiuudistukseen vastahakoisesti. Lausunnoissa pelättiin erityisesti alkoholin kokonaiskulutuksen nousevan uudistuksen myötä, jolloin myös alkoholin terveyshaitat lisääntyisivät. Asiantuntijoiden negatiivisen suhtautumisen seurauksena ryhmä kansanedustajia alkoi vaatia näiden kriittisten lausuntojen huomioon ottamista lakia uudistettaessa.
Sosiaali- ja terveysministeriö kokoaa lausunnot nyt yhteen ja korjaa esitystä tarpeen mukaan. Tämän jälkeen esitys lähetetään lainsäädännön arviointineuvostolle, josta se siirtyy eduskunnalle kevätistuntokauden 2017 aikana. Uudistetun alkoholilain oli alun perin tarkoitus tulla voimaan 1.1.2017, mutta sitä ovat myöhästyttäneet muun muassa sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus sekä hallituspuolueiden käymä keskustelu pienpanimoiden määritelmästä.