Alkoholilainsäädäntö ja sen uudistus – Mitä ollaan muuttamassa?

Toukokuussa 2016 hallituspuolueet kertoivat päässeensä sopuun alkoholilain muutoksista ja uudistukset kirjattiin uuteen lakiluonnokseen. Muutoksillaan hallituspuolueet kertoivat pyrkivänsä vähentämään alkoholin haittoja ja parantamaan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä.

Uudistuksen seurauksena Alkot saisivat olla pidempään auki, kotona saisi valmistaa alkoholia käymisteitse ilman erityisehtoja ja lupaa, pienpanimot saisivat myydä vahvoja oluita suoraan valmistuspaikalta, anniskeluluvan saanut ravintola voisi pelkällä ilmoituksella anniskella myös erilaisissa tapahtumissa ja 16-vuotias saisi valvottuna myydä alkoholia. Nykyisen lain mukaan alkoholia saa myydä vain 18 vuotta täyttänyt, ellei hän ole alan opiskelija.

Suurin muutos lakiehdotuksessa on kuitenkin 5,5-prosenttisten nelosoluiden, vahvojen siiderien ja lonkeroiden sekä niin sanottujen ”limuviinojen” pääsy vähittäiskauppojen hyllyille. Nykyisen alkoholilain mukaan kaupoissa saa myydä vain käymisteitse valmistettuja, korkeintaan 4,7-prosenttisia alkoholijuomia. Kauppojen myyntiaikoihin ei ehdotettu muutoksia, joten alkoholijuomia saisi jatkossakin myydä vain klo 9-21 välillä.

Uudella lakiehdotuksella halutaan keventää myös anniskelupaikkoja koskevaa lainsäädäntöä sen ollessa nykyisellään erityisen tiukkaa. Voimassa olevan alkoholilain mukaan ravintolat saavat anniskella ainoastaan klo 9-1.30 välillä. Pidemmälle aukioloajalle on haettava lupaa Aluehallintovirastolta ja lupa myönnetään vain kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Anniskelupaikassa alkoholia saa anniskella vain lupaviranomaisen hyväksymällä anniskelualueella, joka on rajattu selvästi. Anniskeltu alkoholijuoma on nautittava rajatulla anniskelualueella ja juoman kuljettaminen anniskelualueen ulkopuolelle on kielletty.

Mikäli lakiehdotus menee läpi, ravintoloilla olisi jatkossa vain yksi nykyistä A-lupaa vastaava anniskeluoikeus, alkoholia saisi myydä asiakkaille myös mukaan (prosenttiraja sama kuin kaupoissa), aidat anniskelualueiden rajoilta poistuisivat, ravintolan vuorovastaavan pätevyydestä ei esitettäisi enää erityisiä vaatimuksia, happy houria saisi taas mainostaa ja valomerkki voisi siirtyä jopa neljään pelkällä ravintolan tekemällä ilmoituksella. Lisäksi asiakkaille saisi myydä alkoholia myös velaksi, eikä myytävien annosten kokoa enää säädeltäisi.

Alkoholilainsäädäntö ja uudistuksen tausta

img_1388Alkoholilainsäädännön muutoksesta on puhuttu Suomessa jo muutamia vuosia, sillä nykyinen alkoholilainsäädäntö koostuu vuoden 1994 alkoholilaista ja sen nojalla annetuista 13 asetuksesta. Nykyistä lakia halutaan uudistaa, jotta alkoholihaittoja saataisiin vähennettyä ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä parannettua. Uudistus liittyy myös hallituksen norminpurkuhankkeeseen; nykyisessä alkoholilaissa on vanhentuneita ja kankeita säännöksiä vuoden 1969 alkoholilaista ja jopa vuoden 1932 väkiviinalaista.

Toukokuussa 2016 hallituspuolueet kertoivat päässeensä yhteisymmärrykseen alkoholilain muutoksista. Muutoksen ensimmäinen luonnos käsiteltiin eduskunnassa marraskuussa 2016, jonka jälkeen se lähetettiin laajalle lausuntokierrokselle. Lausuntokierroksen tarkoituksena oli kysyä asiantuntijoiden ja sidosryhmien näkemyksiä laista.

Lausuntokierros päättyi tämän vuoden tammikuussa ja Yle uutisten tekemän lausuntoarvion mukaan jopa 70 prosenttia lausunnoista suhtautui lakiuudistukseen vastahakoisesti. Lausunnoissa pelättiin erityisesti alkoholin kokonaiskulutuksen nousevan uudistuksen myötä, jolloin myös alkoholin terveyshaitat lisääntyisivät. Asiantuntijoiden negatiivisen suhtautumisen seurauksena ryhmä kansanedustajia alkoi vaatia näiden kriittisten lausuntojen huomioon ottamista lakia uudistettaessa.

Sosiaali- ja terveysministeriö kokoaa lausunnot nyt yhteen ja korjaa esitystä tarpeen mukaan. Tämän jälkeen esitys lähetetään lainsäädännön arviointineuvostolle, josta se siirtyy eduskunnalle kevätistuntokauden 2017 aikana. Uudistetun alkoholilain oli alun perin tarkoitus tulla voimaan 1.1.2017, mutta sitä ovat myöhästyttäneet muun muassa sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus sekä hallituspuolueiden käymä keskustelu pienpanimoiden määritelmästä.