Heinäkuussa vietämme tekoäly-kuukautta ja julkaisemme joka viikko Erika Heikkisen artikkelin tekoälyyn sekä sen tulevaisuuteen liittyen.
Tekoäly (artificial intelligence) eli keinotekoinen äly koostuu joukosta teknologioita, joiden avulla tietokone tai tietokoneohjelma voi havainnoida ympäristöään, oppia, päätellä loogisesti ja ennakoida. Tekoälyä on kuitenkin vaikea määritellä tarkasti, sillä älykkyyttä itsessään on ongelmallista määritellä. Tekoälyn spesifioinnissa voisi kuitenkin korostaa sen toiminnallisia ominaisuuksia eli kykyä toimia älykkäältä vaikuttavalta tavalla. Olennaisinta tietokoneen tai tietokoneohjelman toiminnan kannalta on algoritmi. J. G. Brookshearin mukaan algoritmi on äärellinen joukko täsmällisiä, suoritettavissa olevia ohjeita, jotka ohjaavat päättyvää tehtävän suoritusta. Algoritmeja voisikin kuvailla suoritusohjeiksi, jotka vastaavat kysymykseen ”miten”.
Koneoppiminen (machine learning) on tekoälyn osa-alue, jossa algoritmit parantavat ja kehittävät toimintaansa tietyssä annetussa tehtävässä sitä mukaan, kun lisää dataa vapautuu niiden käyttöön. Tekoälyn nykyinen menestys perustuukin suureen datamäärään, laskentatehoon sekä algoritmien yhdistämiseen. Koneet, laitteet, ohjelmat, järjestelmät ja palvelut voivat siis toimia tehtävän ja tilanteen mukaisesti järkevällä tavalla tekoälyn avulla. Nykypäivänä tekoäly tunnistaa puhetta, erottaa kasvot valokuvista, ohjaa autoa sekä paljon muuta. Kaiken tämän taustalla on tieteellinen ja tekninen läpi murto eli syväoppiminen (deep learning). Kyseessä on tekoälyn oppimismenetelmä, jossa hyödynnetään useaan kerrokseen yhteen laitettuja neuroverkkoja.
Syväoppimista ja neuroverkkoja voi kuvailla ohjelmalliseksi tavaksi matkia ihmisen aivojen toimintaa. Neuroverkko koostuu valtavasta määrästä neuroneita, joiden tarkoituksena on ratkaista yksinkertaisia tehtäviä. Nämä neuronit välittävät tietoa ylöspäin seuraaville neuronikerroksille, jotka voivat ratkaista entistä monimutkaisempia tehtäviä. Kun neuroverkkoon laitetaan riittävästi kerroksia eli syvyyttä, verkon voi opettaa tekemään hyvinkin monimutkaisia asioita – kuten tunnistamaan tiettyjä eläimiä valokuvista. Mullistavaa syväoppimisessa on se, että tietokone tai tietokoneohjelma voi nyt oppia asioita itsenäisesti, kunhan sillä on käytössään tarpeeksi paljon dataa. Mitä enemmän ja mitä parempaa dataa sille annetaan, sitä taitavammaksi se kehittyy.
Tekoälyn hyödyntäminen eri elämän osa-alueilla tulee muuttamaan huomattavasti yhteiskuntamme toimintaa ja taloutta tulevaisuudessa. Sen mahdollisuudet on myös oivallettu työmarkkinoilla – monenlaisia työtehtäviä voidaan tehdä jo automaattisesti tekoälyn avulla. Kyseessä on valtavaa potentiaalia kasvattaa tuottavuutta sekä lisätä arvoa yrityksille. Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy vertaa tekoälyn ja automaation aiheuttamaa muutosta maatalouden murrokseen 1950-luvulta alkaen. Murros ei tapahtunut hetkessä, mutta se muutti yhteiskuntaa ja ihmisten arkielämää perusteellisesti. Vaikka muutos aiheutti ajoittain mittavaa työttömyyttä, uudet ammatit ja työnkuvat tarjosivat lopulta ihmisille paremman elintason.
Tekoäly saattaa tulevaisuudessa myös osittain korvata lakimiesten ja tuomareiden työtehtäviä. Marraskuussa 2017 BBC ja MTV uutisoivat siitä, kuinka brittiläinen start-up yritys CaseCrunch oli haastanut yli 100 asianajajaa kisaaman heidän kehittämän tekoälyohjelman kanssa. Asianajajille ja tekoäly CaseCrunch Alphalle annettiin perustiedot sadoista oikeustapauksista liittyen luoton takaisinmaksuturvaan ja heitä pyydettiin arvioimaan kunkin tapauksen kohdalla, että hyväksyisikö oikeusasiamies kanteen. Tekoäly otti murskavoiton, sillä se osui oikeaan 86,6 prosentin tarkkuudella, kun taas asianajajien tarkkuus oli 66,3 prosenttia. On siis hyvin mahdollista, että tekoälystä tulee asianajajien työkalu, joka nopeuttaa ja helpottaa työn tekemistä.
Teknologian ja tekoälyn läpimurroista saa usein negatiivisen kuvan erityisesti median kautta. Uutisartikkelien ”tekoäly vie työpaikkasi” otsikot ja kuvat Terminator -elokuvan uhkaavasta tappajarobotista saavat lukijan kananlihalle. Sen lisäksi merkittävät tiedemiehet ovat jo pitkään varoittaneet tekoälyn mahdollisista kyvyistä ja voimista. Ajatus tulevaisuuden maailmasta, jossa tekoäly kehittyy ja nousee ihmisen yläpuolelle puistattaa. Täytyy kuitenkin muistaa, että nykyiset tekoälyn saavutukset ovat kapean tekoälyn tuloksia. Kapea tekoäly toimii rajatussa tehtävässä eikä sillä ole omaa tietoisuutta, tahtoa tai ymmärrystä ulkopuolisista asioista. Laajan ymmärryksen ja ihmisen kaltaisen tietoisuuden omaavaa vahvaa tekoälyä ei ole saavutettu, ainakaan vielä.
Tekoäly herättää monenlaisia kysymyksiä, kun päätöksenteko siirtyy osittain ihmiseltä koneelle. Erityistä huolta herättää kansalaisen asema tulevaisuudessa, jos merkitys työntekijänä vähenee. Tekoälyn myötä herää myös merkittäviä oikeudellisia kysymyksiä: Miten säätelemme tekoälyä mahdollisesti tulevaisuudessa? Voiko tekoälyä verrata ihmiseen ja voidaanko sille esimerkiksi myöntää henkilöllisyys? Voidaanko tekoälyn tuottamille teoksille myöntää tekijänoikeus? Näitä pulmia pohditaan tarkemmin tekoäly-kuukauden tulevissa artikkeleissa.
Teksti ja kuva: Erika Heikkinen
Lähteet:
https://www.vtt.fi/inf/pdf/policybrief/2017/PB1-2017.pdf
http://computarium.lcd.lu/library/PDF/BROOKSHEAR_COMPUTER_SCIENCE_9th_edition_2007.pdf