Tekoäly-kuukausi, osa 4: Tekijänoikeudet

Tekoäly on luonut taidetta jo 1970-luvulta asti, kun brittiläinen taiteilija Harold Cohen (1928-2016) kehitti tekoälyllä toimivan AARON-tietokoneohjelman. AARON on maalannut useita erilaisia abstrakteja ja värikylläisiä tauluja, joita on ollut esillä lukuisissa taidenäyttelyissä ja museoissa. Vuonna 2015, hieman ennen Cohenin kuolemaa, hänen suhtautumisensa tekoälytaiteen ihmelapseen tuntui muuttuvan. Vuosien kuluessa AARON oli kehittynyt entistä itsenäisemmäksi ja omatoimiseksi eikä se ollut enää täysin riippuvainen luojastaan. Samaan aikaan tekoälytaide herätti huomiota myös muualla maailmalla, kun vuonna 2015 Googlen kehittämä tekoäly onnistui tuottamaan outoa ja expressiivistä taidetta. Tekoälyn neuroverkkoon oli syötetty runsaasti kuvia eläimistä, jonka perusteella kone loi psykedeelisesti vääntyneitä ja vääristyneitä eläimiä muistuttavia muotoja.

Toukokuussa 2017 Yle uutisoi, kuinka myös yhä useampi suomalaistaiteilija on ryhtynyt hyödyntämään teoksissaan tekoälyä. Esimerkiksi Tuomas A. Laitinen on käyttänyt teoksissaan kehittämäänsä tekoälyä, joka luo runoja siihen syötetyn kirjallisuuden perusteella. Vaikka tekoälyn tarjoamiin mahdollisuuksiin suhtaudutaan innostuneesti taidealalla, sen käyttäminen on kuitenkin vielä alkutekijöissä. Tähän mennessä tekoälyä on pidetty enemmänkin työvälineenä luomisprosessissa kuin itsenäisenä toimijana tai teoksen luojana. Mutta tekoälyn kehittyessä erilaisten teosten tuottaminen pelkästään tekoälyn toimesta tulee olemaan mahdollista. Tällöin nousee esille tekoälyyn liittyviä tekijänoikeudellisia kysymyksiä: Voidaanko tekoälyn luoma teos suojata tekijänoikeudella? Ja jos voidaan, miten tekijäasema ratkaistaan eli kenelle tämä oikeus kuuluu?

Tekijänoikeuslain 1961/404 mukaan sillä, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen, on tekijänoikeus teokseen, jos kyseessä on uusi ja itsenäinen teos. Jos tekoäly siis luo taideteoksen tai runon siihen syötetyn datan perusteella, voiko teoksen tulkita olevan luovan työn tulos? Ensinäkemältä voisi vastata kyllä, mutta teoskynnyksen ylittyminen on silti hyvin epätodennäköistä. Tätä voisi perustella sillä, että tekoäly toimii rajatussa tehtävässä, joten ei voida varsinaisesti puhua luomisen vapaudesta. Laki ei kuitenkaan suoranaisesti sulje pois tätä mahdollisuutta. Tärkeämpi kysymys kuuluukin, jos teoskynnys todellisuudessa ylittyisi, niin kuka on tekijänoikeuden haltija. Voiko se olla tekoäly itse?

Tekijänoikeuslaissa ei suoraan määritellä tekijää, mutta tekstistä on pääteltävissä, että tekijänoikeus on tarkoitettu ainoastaan ihmisille. Tämän lisäksi Tekijänoikeuskomitean IV osamietinnön 1987:8 mukaan tietokone tai tietokoneohjelma ei kykene ylittämään teoskynnyksen luovaa ja omaperäistä panosta. Siksi tietokonetta tai tietokoneohjelmaa on pidettävä vain teknisenä työvälineenä, jota tekijä voi käyttää apunaan luomistyössä. Samaa linjaa jatkaa myös EU:n lainsäädäntö. Tekijänoikeuksiin liittyvät direktiivit eivät suoraan määrittele teoksen tekijää, mutta oikeuskäytäntö on osoittanut, että ainoastaan ihmisten luomille teoksille myönnetään tekijänoikeussuoja. Myös Bernin yleissopimuksesta kirjallisten ja taiteellisten teosten suojaamisesta on pääteltävissä, että teoksen tekijän tulee olla ihminen.

Tekoäly kehittyy jatkuvasti, mutta sen taustalla on kuitenkin aina viime kädessä ihminen. Ihmisellä on siis merkittävä rooli tekoälyn tekemien teoksien luomisprosessissa. Kuuluisiko siinä tapauksessa tekijänoikeus ihmiselle, joka on tekoälyn kehittänyt? Jos tilannetta tulkitaan Tekijänoikeuskomitean näkemyksen mukaisesti, niin tekoäly on toiminut vain ihmisen työvälineenä teoksen luomisessa ja tekijänoikeus kuuluu tekoälyn kehittäjälle. Toisaalta voidaan myös tulkita, että tekoälyn luoma teos ei ole kenenkään luoma ja näin ollen kukaan ei ole myöskään oikeutettu tekijänoikeussuojaan. Tämä tulkinta on helppo selittää: tekijänoikeuslaki suojaa ainoastaan luotua teosta. Tekijänoikeudella ei siis suojata ideoita. Jos tekoälylle syötetään ainoastaan dataa eli ideoita ja se tuottaa teoksen itsenäisesti näiden ideoiden perusteella, luodulla teoksella ei ole tekijää.

Tekijänoikeudelliset kysymykset liittyen tekoälyn luomiin teoksiin eivät ole siis yksinkertaisia. Todennäköisesti asiat tulevat monimutkaistumaan vielä entisestään, kun tekoälyn hyödyntäminen luovalla alalla leviää laajemmalle ja tulee suositummaksi. Tekoälyn kehittyessä se kykenee luomaan vielä omaperäisempiä teoksia ilman ihmisen apua, jolloin raja ihmisen ja tietokoneen tekemän taiteen välillä tulee häilyväksi. Vaikka emme ole siellä vielä, kyseisten ongelmien etukäteen pohtimisella on tärkeä merkitys. Jonain päivänä meidän tulee tehdä päätös siitä, myönnetäänkö algoritmien tuottamille teoksille suojaa ja jos, niin millaista suojaa. On tärkeää pitää mielessä, että tekoälyn luomien teoksien suojaaminen takaisi sen, että yritykset ja yhteisöt uskaltavat jatkossakin sijoittaa teknologian kehitykseen ja edistämiseen.

Teksti: Erika Heikkinen

Lähteet:

https://www.nytimes.com/2016/05/07/arts/design/harold-cohen-a-pioneer-of-computer-generated-art-dies-at-87.html

https://yle.fi/uutiset/3-9603353

https://iprinfo.fi/artikkeli/tekoaly_tekijanoikeuslain_haastajana/

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404#L1P4

https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1963/19630003/19630003_2

http://www.wipo.int/wipo_magazine/en/2017/05/article_0003.html