Kryptovaluuttojen verotus

Kryptovaluutta on digitaalisessa muodossa olevaa rahaa, joka tuotetaan tietokoneilla monimutkaisia matemaattisia algoritmeja käyttäen. Esimerkiksi BitCoin-nimistä valuuttaa syntyy tietokoneiden ratkoessa matemaattisia tehtäviä – kun tehtävä on ratkaistu, kryptovaluuttaa syntyy lisää. Valuutan arvo määräytyy kysynnän ja tarjonnan perusteella, eikä sitä ole sidottu pankkien valuutanvaihtokursseihin. BitCoineja ei voida kuitenkaan tuottaa rajattomasti, vaan niiden määrä on rajallinen. Valuutan luominen hidastuu koko ajan, koska se vaatii jatkuvasti enemmän laskentatehoa.

BitCoin on tunnetuin kryptovaluutta, mutta vain yksi lukuisista maailmassa. BitCoinin kaltaista kryptovaluuttaa voi omistaa sijoitusmielessä tai sillä voi maksaa kaupoissa, jotka hyväksyvät sen maksuvälineenä. Moni onkin rikastunut kryptovaluuttojen nopealla arvonnousulla parin viime vuoden aikana. Kryptovaluuttoja pidetään kuitenkin yleisesti arvaamattomina sijoituskohteina, sillä mitään takeita arvonnoususta tulevaisuudessa ei ole. Kryptovaluuttojen hajautettu järjestelmä, anonyymius, välikäsien ja auktoriteetin kuten valtioin tai pankin puuttuminen sekä arvonnousun mahdollisuus houkuttelevatkin monenlaisia käyttäjiä.

Kryptovaluutat eivät ole rahaa mutta eivät myöskään arvopapereita tuloverolaissa tarkoitetulla tavalla. Kryptovaluuttaa pidetään tuloverolain soveltamistilanteissa valuutan käyttäjien välisenä sopimuksena. Tällaiseen sopimussuhteeseen liittyvät menetykset eivät ole tuloverolain mukaisessa verotuksessa vähennyskelpoisia. Tuloverolain mukaan veronalaista tuloa ovat verovelvollisen rahana tai rahanarvoisena etuutena saamat tulot, ellei niitä ole erikseen säädetty verovapaiksi.

Tuloverolain mukaan veronalaista pääomatuloa on omaisuuden tuotto, omaisuuden luovutuksesta saatu voitto ja muu sellainen tulo, jota varallisuuden voidaan katsoa kerryttäneen. Kryptovaluutan kauppatilanteissa ei sovelleta kryptovaluutan sopimusluonteen vuoksi tuloverolain omaisuuden luovutusvoittojen verottamista koskevia säännöksiä. Positiivista arvonnousua voidaan pitää varallisuuden kerryttämänä tulona, jolloin arvonnousu verotetaan pääomatulona. Kiteytettynä: kryptovaluuttojen realisoitunut arvonnousu on siis veronalaista pääomatuloa.

Kryptovaluuttojen arvonnousu realisoituu verotettavaksi vasta silloin, kun kryptovaluuttaa vaihdetaan takaisin oikeaan valuuttaan. Kryptovaluutan arvonnousu realisoituu tuloksi myös silloin, kun kryptovaluutalla hankitaan hyödykkeitä. Kryptovaluutan vaihto toiseen kryptovaluuttaan ei kuitenkaan aiheuta verotuksen realisoitumista. Tulot kuuluvat sen verovuoden verotukseen, jonka aikana ne ovat realisoituneet. Tulot tulee ilmoittaa verottajalle viimeistään siinä vaiheessa, kun palautetaan edellisen verovuoden esitäytetty veroilmoitus. Silloin verot tulevat maksuun jäännösveroina vuoden lopussa.

Jokaisen kryptovaaluttoja omistavan olisi syytä tutustua Verohallinnon verkkosivuilta löytyvään virtuaalivaluutan tuloverotusohjeeseen (linkki löytyy lähteistä). Ohjeessa on pääpiirteittäin avattu kryptovaluuttojen verotuskohtelua.

Lähteet:

https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/48411/virtuaalivaluuttojen_tuloverotu/

https://www.yrittajat.fi/uutiset/569520-nama-asiat-hyva-tietaa-kryptovaluutasta-rikollista-vai-ei

https://yle.fi/uutiset/3-9933923

 

Osakassopimus-kuukausi, osa 5: Tuomioistuimen ratkaisuja liittyen osakassopimuksiin

Osakassopimuksen irtisanominen (KKO:1994:95):

Osakeyhtiön osakkaat A ja B olivat vuonna 1978 sopineet osakassopimuksessa, että he molemmat saavat samat palkkaedut työstään yhtiössä. A toimi yhtiön toimitusjohtajana ja B talousjohtajana. Yhtiö oli A:n päätöksellä vuonna 1990 taloudellisten ja tuotannollisten syiden perusteella irtisanonut B:n työsuhteen. Irtisanominen merkitsi myös osakassopimuksen irtisanomista, mihin A:lla ei ollut oikeutta ottaen huomioon sopimuksen tarkoituksen ja sisällön. Tämän sopimusrikkomuksen johdosta A velvoitetiin suorittamaan B:lle vahingonkorvausta osakassopimukseen liittyneiden etujen menetyksestä.

Korkein oikeus perusteli päätöstään sillä, että osakassopimus, jonka mukaan osapuolilla on ollut tasavertaiset asemat yhtiön johdossa ja samat taloudelliset edut yhtiössä, on tarkoittanut myös sitä, että osapuolet kantavat samalla tavalla riskin yhtiön taloudesta ja tuloksesta. Irtisanoessaan osakassopimuksen taloudellisiin ja tuotannollisiin syihin vedoten A oli siirtänyt vastuun yhtiön tappiosta pääasiallisesti B vastattavaksi ja näin A oli käyttänyt hyväksi toimitusjohtajan asemaa. Osakassopimuksen tarkoitus ja sisältö huomioon ottaen hänellä ei ollut tähän oikeutta. Siksi A oli menetellyt osakassopimuksen vastaisesti ja hänet velvoitettiin korvaamaan osakassopimukseen liittyvien etujen menetyksestä aiheutuneet vahingot B:lle.

Yleinen tuomioistuin vai välimiesmenettely (KKO:2013:84):

J Oy ja M Oy olivat vuonna 2004 sopineet osakassopimuksessa, että A:lla oli sopimuksessa määrätyin edellytyksin oikeus ostaa J Oy:n omistamat M Oy:n osakkeet. A ei ollut sopimusosapuoli eikä hän allekirjoittanut osakassopimusta. Sopimuksessa oli lisäksi sovittu, että sopimuksesta aiheutuvat riidat ratkaistaan välimiesmenettelyssä. A nosti kanteen käräjäoikeuteen ja vaati vahingonkorvausta J Oy:ltä sillä perusteella, että J Oy oli rikkonut osakassopimusta myymällä omistamansa M Oy:n osakkeet kolmannelle. Korkeimman oikeuden tuli ratkaista kysymys siitä, sitoiko osakassopimuksen välityslauseke A:ta.

Korkein oikeus totesi, ettei A ollut välityslausekkeen sisältävän osakassopimuksen osapuoli ja ettei hän myöskään ollut tehnyt kirjallista välityssopimusta. Korkein oikeus katsoi kuitenkin, että A:n vahingonkorvauskanne perustui siihen, että hänellä oli ollut oikeus ostaa J Oy:n omistamat yhtiön osakkeet osakassopimuksen perusteella ja siksi J Oy oli rikkonut kyseistä sopimusta. A:n kanne perustui siten sopimuksessa olevan ehdon väitettyyn rikkomiseen. Kysymys on näin ollen osakassopimuksesta aiheutuvasta riidasta, joka välityslausekkeen mukaan ratkaistaan välimiesmenettelyssä. Siksi A:n kannetta ei voitu ottaa tutkittavaksi yleisessä tuomioistuimessa.

Lähteet:

https://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/1994/19940095

https://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/2013/20130084

Osakassopimus-kuukausi, osa 4: Osakassopimuksesta johtuvien riitojen ratkaiseminen

Ensisijaisesti osakassopimuksesta johtuvat riidat pyritään yleensä ratkaisemaan neuvotteluteitse. Jos riitaa ei kuitenkaan saada ratkaistua neuvottelemalla, se voidaan saattaa oikeuden ratkaistavaksi. Tällöin riidat ratkaistaan yleisessä tuomioistuimessa, jos asiasta ei ole toisin sovittu osakassopimuksessa. Osakassopimuksesta johtuvia riitoja ei kuitenkaan yleensä haluta saattaa yleisen tuomioistuimen ratkaistavaksi käsittelyn julkisuuden ja hitauden vuoksi. Siksi asian käsittely ei tuomioistuimessa yleensä vastaa liike-elämän vaatimuksia.

Välimiesmenettely on luottamuksellinen vaihtoehto tuomioistuinmenettelylle, ja sitä käytetään toistuvasti liike-elämässä syntyvien riitojen ratkaisemiseksi. Välimiesmenettelyn etuihin kuuluvat sen nopeus, joustavuus, asiantuntevuus, kustannustehokkuus, luottamuksellisuus sekä välitystuomion lopullisuus ja täytäntöönpanokelpoisuus. Välimiesoikeuden päätös on siis lopullinen eikä siitä siten voi valittaa ylempään tuomioistuimeen kuten yleisen tuomioistuimen ratkaisusta. Myöskään riidan osapuolia koskevat tiedot ja asiassa annettava välitystuomio eivät ole julkisia, toisin kuin tuomioistuinmenettelyssä.

Osakassopimuksesta johtuvan riidan käsitteleminen välimiesmenettelyssä edellyttää kirjallista välityssopimusta. Välityslauseke voidaan sisällyttää kirjalliseen osakassopimukseen, jolloin sopimuksen osapuolet sitoutuvat ratkaisemaan sopimuksesta aiheutuvat riidat välimiesmenettelyssä. Jos välityslauseke puuttuu kirjallisesta osakassopimuksesta tai jos osakassopimus on suullinen, riidan ratkaisemisesta välimiesoikeudessa voidaan tehdä erillinen sopimus, kun osakassopimuksesta aiheutuva riita on tullut ajankohtaiseksi. Välimiesmenettely on mahdollinen vaihtoehto ainoastaan niissä riita-asioissa, joissa sovinto on sallittu.

Lähteet:

https://tilisanomat.fi/koulut/yhtiooikeuskoulu-koulut/osakassopimus-osakeyhtiossa

https://arbitration.fi/fi/valimiesmenettely/

https://arbitration.fi/fi/valimiesmenettely/mallivalityslausekkeet/valityslauseke/

Osakassopimus-kuukausi, osa 3: Osakassopimuksen voimassaolo ja päättyminen

Osakassopimuksen sopijapuolet voivat sopia vapaasti sopimuksen voimassaolosta, mutta osakassopimus on voimassa pääsääntöisesti niin kauan kuin osakas on sopijapuolena. Sopimus voi olla joko määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva eli irtisanomisenvarainen – niin kuin mikä tahansa muukin sopimus. Yleisimmin sopimuksessa ei määritellä sen tarkkaa voimassaoloaikaa, jolloin kyseessä on toistaiseksi voimassa oleva sopimus. Tällöin irtisanomisoikeus voi riippua tiettyjen seikkojen tapahtumisesta tai tapahtumatta jäämisestä tai olla sellaisista täysin riippumaton. Määräaikaisen sopimuksen päättyminen voi olla taas sidottu kalenteriin tai johonkin muuhun seikkaan.

Osakassopimusta voidaan lähtökohtaisesti pitää toistaiseksi voimassa olevana, jos sopimuksen voimassaolosta ei ole erikseen sovittu. Niin kauan kuin sopimuksessa sovitut ehdot siis täyttyvät, sopimus on voimassa. Osakassopimus tulee voimaan sen solmimishetkellä, esimerkiksi kun osakassopimus allekirjoitetaan, ellei osakassopimuksen voimaantulosta ole muuta sovittu tai muuta seikkoja ilmene. Joissain tilanteissa osakkeenomistaja saattaa haluta irtaantua osakassopimuksesta. Tällöin sopimuksen tulee päättyä sopimusoikeudellisten periaatteiden nojalla, ellei kyseisessä sopimuksessa ole erikseen määritelty muuta sopimuksen päättymisestä. Sopimus voi siis päättyä useilla eri tavoilla, esimerkiksi osakeyhtiön toiminnan lakkaamiseen.

Osakassopimuksessa voidaan myös sopia siitä, että tietyt sopimuksen määräykset ovat voimassa vielä osakassopimuksen päättymisenkin jälkeen. Tällaisia ovat esimerkiksi kilpailukieltoa, salassapitoa, sopimussakkoa ja vahingonkorvausta koskevat määräykset. Se, miten ja kuinka kauan kyseiset määräykset ovat voimassa osakassopimuksen päättymisen jälkeen, on ratkaistava ja pääteltävä tapauskohtaisesti.

Lähteet:

https://tilisanomat.fi/koulut/yhtiooikeuskoulu-koulut/osakassopimus-osakeyhtiossa

https://jasentiedote.fi/fi/jasentiedote/helsingin-seudun-kauppakamari/2013/1/osakassopimus/

https://www.ekonomilehti.fi/miksi-kannattaa-tehda-osakassopimus/

Osakassopimus-kuukausi, osa 2: Sopimussakko

Osakassopimuksen noudattamista voidaan tehostaa sopimussakolla. Kyseessä on nimenomainen vakiomääräinen sopimussakkolauseke, jolla pyritään ennaltaehkäisemään sopimusrikkomuksia. Etukäteen määritelty sopimussakko on usein parempi vaihtoehto kaikille osakassopimuksen osapuolille, kuin yrittää määritellä sopimusrikkomuksesta syntyneen vahingon määrä. Kun osakassopimukseen sitoutunut henkilö rikkoo sopimuksen ehtoja tai toimii vastoin sopimuksen määräyksiä, sopimussakko pannaan täytäntöön. Sopimussakko voi siis tulla maksettavaksi periaatteessa myös pienestäkin osakassopimusehtojen rikkomisesta.

Yksinkertaistettuna: jos osakassopimuksen osapuoli rikkoo sopimusta, hän on velvollinen maksamaan sopimussakon toiselle osapuolelle riippumatta siitä, onko hän aiheuttanut vahinkoa vai ei. Sopimussakon tulee olla riittävän suuruinen, ettei osakassopimusta rikkovalle osapuolelle ole liian helppoa ostaa itseään ulos rikkomistilanteessa. Sopimussakko määritellään siis yleensä kiinteäksi summaksi, mutta myös erisuuruinen sopimussakko eri osakkaille on mahdollinen. Tällöin sopimussakon summa määräytyy yleensä osakkaiden keskinäisten voimasuhteiden perusteella. Sopimussakon ei kuitenkaan tule olla kohtuuton suhteessa osakeyhtiön kokoon ja liiketoimintaan.

Sopimussakko on tehokas ja läpinäkyvä keino varmistaa osakassopimuksen vakaus ja tasapaino. Toiminta sopimusrikkomuksissa on suoraviivaisempaa ja ennakoitavampaa, kuin esimerkiksi vahingonkorvausmenettelyissä. Tällaisissa tilanteissa osakas on velvollinen korvaamaan aiheuttamansa vahingon, jonka summa voi olla merkittävästi suurempi kuin mahdollinen sopimussakko. Kohtuullisen sopimussakkolausekkeen sisällyttäminen osakassopimukseen ei siis välttämättä ole huono asia osakkeenomistajille. Sopimussakko yleensä vakauttaa osakeyhtiön toimintaa ja hallinnointia sekä tehostaa osakassopimuksen noudattamista ja ennaltaehkäisee sopimusrikkomuksia.

Lähteet:

https://uutishuone.pwc.fi/enemman-irti-osakassopimuksesta/

https://www.mma.fi/jasenyys/yrittaja/osakkaan-kilpailukieltosopimus

https://jasentiedote.fi/fi/jasentiedote/helsingin-seudun-kauppakamari/2013/1/osakassopimus/

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20060624

Osakassopimus-kuukausi, osa 1: Osakassopimukset

Toukokuussa vietämme osakassopimus-kuukautta ja julkaisemme joka viikko osakassopimuksiin liittyvän artikkelin.

Osakeyhtiölaki ja yhtiöjärjestys toimivat perustana osakeyhtiöiden yritystoiminnalle. Osakeyhtiölain säännökset eivät kuitenkaan määrittele kaikkia tilanteita eikä yhtiöjärjestyksessä ole aina mahdollista tai tarkoituksenmukaista sopia kaikista yksityiskohdista, jotka liittyvät yhtiön osakkaisiin. Tällöin osakkeenomistajat voivat tehdä välilleen osakassopimuksen, jossa sovitaan omistajien oikeuksista ja velvollisuuksista sekä omistajien keskinäisistä suhteista ja suhteestaan yhtiöön. Sopimuksella saadaan siis varmuus siitä, että kaikki noudattavat yhteisiä pelisääntöjä.

Joskus osakkaiden kesken saattaa syntyä ennakoimattomia tilanteita, intressiriitoja tai mielipide-eroja. Tilanne voi muuttua myös osakkaista riippumattomista syistä, kuten kuolemantapauksissa. Siksi osakassopimuksen laatiminen on kannattavaa aina, jos osakkaita on enemmän kuin yksi. Osakassopimuksella voidaan esimerkiksi rajoittaa ulkopuolisen osto-oikeutta, jolloin osakkeet eivät päädy ulkopuolisen käsiin ilman osakkaiden suostumusta. Sopimuksessa voidaan sopia myös kilpailukiellosta, salassapitovelvollisuudesta sekä sopimussakoista.

Osakassopimus laaditaan tavallisesti osakeyhtiötä perustettaessa, mutta sen voi laatia myös myöhemmin. Sopimuksen tekeminen kannattaa kuitenkin tehdä hyvissä ajoin, sillä se sitoo osakkeenomistajat yhteisiin sääntöihin ja tavoitteisiin. Osakassopimus siis sitoo sen tehneitä osapuolia, ja sen rikkomisesta voi seurata sopijapuolen vahingonkorvausvastuu. Sopimus on vapaamuotoinen ja yksityinen, mutta sen laatimisessa on suositeltavaa käyttää apuna juridiikan ammattilaisia. Osakassopimuksessa sovitaan usein esimerkiksi yhtiön toiminnan tarkoituksesta ja tavoitteesta, yhtiön hallinnasta, osakkaiden rahoitusvastuusta ja voitonjaosta, osakkaiden myymisestä, investointipäätöksestä, kilpailukiellosta sekä osakassopimuksen rikkomisesta.

Lähteet:

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20060624

https://www.ekonomilehti.fi/miksi-kannattaa-tehda-osakassopimus/

https://jasentiedote.fi/fi/jasentiedote/helsingin-seudun-kauppakamari/2013/1/osakassopimus/

https://tilisanomat.fi/koulut/yhtiooikeuskoulu-koulut/osakassopimus-osakeyhtiossa

GDPR-kuukausi, osa 4: Miten tietosuoja-asetus (GDPR) vaikuttaa taloyhtiöihin?

Tietosuoja-asetus lisää velvollisuuksia taloyhtiöille ja isännöitsijöille. Taloyhtiöt pitävät yllä lakisääteistä osakeluetteloa sekä mahdollisesti myös asukasluetteloa, eli henkilötietojen käsittely on osa päivittäistä toimintaa. Taloyhtiössä voi olla myös kameravalvonta, josta muodostuu henkilörekisteri. Tällaisesta henkilörekisteristä tulee laatia rekisteriseloste, josta ilmenevät mm. henkilötietojen käsittelyn tarkoitukset, rekisterinpitäjän yhteystiedot, ja mihin henkilötietoja on luovutettu tai luovutetaan.

Taloyhtiön hallitus ja isännöitsijät vastaavat siitä, että asukkaiden ja osakkaiden henkilötietojen käsittely on tietosuoja-asetuksen mukaista. Rekisterinpitäjän on siis pystyttävä osoittamaan, että se noudattaa tietosuoja-asetusta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että henkilötietojen käsittelyn suunnittelun ja dokumentoinnin merkitys korostuu. Asetuksen mukaan henkilötietojen on myös oltava asianmukaisia, olennaisia ja rajoitettuja siihen, mikä on tarpeellista suhteessa tietojenkäsittelyn tarkoituksiin. Taloyhtiön tulisi siis harkita, mitä henkilötietoja se kerää ja tallentaa. Esimerkiksi asukkailta ei tule vaatia henkilötunnuksia tarpeettomasti.

Taloyhtiön ja isännöitsijän on syytä perehtyä tietosuoja-asetuksen asettamiin uusiin velvoitteisiin. Asukkailla on pääsääntöisesti oikeus saada, oikaista tai poistaa rekisterissä olevia henkilötietoja maksutta ja ilman aiheetonta viivästystä. Rekisterinpitäjän on myös tehtävä perusteellinen arvio henkilötietojen käsittelyyn liittyvistä riskeistä sekä tehdä tarvittavat toimenpiteet riskien minimoimiseksi. Asetuksen mukaan rekisterinpitäjän on huolehdittavat tietoturvasta ja varauduttava tietoturvaloukkauksiin. Talonyhtiöllä on ilmoitusvelvollisuus tietoturvaloukkauksesta 72 tunnin sisällä toimivaltaiselle valvontaviranomaiselle.

Lähteet:

http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=celex:32016R0679

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20091599

http://www.tietosuoja.fi/material/attachments/tietosuojavaltuutettu/tietosuojavaltuutetuntoimisto/oppaat/1Em8rT7IF/Miten_valmistautua_EUn_tietosuoja-asetukseen.pdf

 

GDPR-kuukausi, osa 3: Miten tietosuoja-asetus (GDPR) vaikuttaa sähköpostimarkkinointiin?

Asetuksen myötä myös sähköpostimarkkinointiin tulee muutamia muutoksia. Tietosuoja-asetuksen mukaan uutiskirjeiden lähettäjä luokitellaan rekisterinpitäjäksi. Asetuksen 6 artiklan mukaan henkilötietojen käsittelylle on aina oltava laissa säädetty oikeusperuste. Uutiskirjeen lähettäjällä tulee siis olla laillinen oikeusperuste henkilötietojen käsittelylle. Tämä tarkoittaa sitä, että henkilörekisteriä (esim. postituslistoja) ylläpitävien yrityksien tulee täyttää jokin kyseisessä artiklassa mainittu peruste.

Käytännön esimerkkinä voisi toimia useiden verkkokauppojen sivuilta löytyvä ponnahdusikkuna: ”Tilaa uutiskirjeemme sähköpostiisi ja saa 10% alennus yksittäisestä ostoksesta”. Tässä tapauksessa tilanne on selkeä, sillä rekisteröitynyt tilaa itse omasta tahdostaan yrityksen uutiskirjeen. Hän siis antaa suostumuksensa henkilötietojen käsittelyyn ja sähköpostimarkkinointiin. Tietosuoja-asetuksen 6 artiklan (a) -kohdan mukaan käsittely on lainmukaista, jos rekisteröity on antanut suostumuksensa henkilötietojensa käsittelyyn.

Tähän asti enemmissä määrin sähköpostitse tapahtuva markkinointi on perustunut opt-out periaatteeseen eli kielto-oikeuteen. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että jokaisella on ollut oikeus poistua sähköpostilistalta. Tietosuoja-asetuksen myötä sähköinen suoramarkkinointi tuleekin perustua opt-in periaatteeseen eli suostumukseen, kuten edellä mainitussa esimerkissä huomattiin. Asetuksen mukaan suostumusta henkilötietojen käsittelyyn ei enää jatkossa voi antaa vaikenemalla, valmiiksi rastitetuilla ruuduilla tai jättämällä jokin toimi toteuttamatta. Suostumuksena voisi toimia esimerkiksi se, että rekisteröity rastittaa ruudun itse vieraillessaan verkkosivuilla.

Sähköpostimarkkinoijan vastuu siis kasvaa tietosuoja-asetuksen astuessa voimaan. Sen on jatkossa myös pystyttävä osoittamaan, että rekisteröity on antanut suostumuksen tietojen käsittelyyn. Rekisteröidyllä on myös oikeus peruuttaa suostumuksensa missä tahansa vaiheessa. Uutiskirjeen lähettäjän tulee myös selkeästi informoida rekisteröidylle peruutusoikeudesta.

Lähteet:

https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=CELEX:32016R0679&from=EN

http://www.tietosuoja.fi/material/attachments/tietosuojavaltuutettu/tietosuojavaltuutetuntoimisto/oppaat/1Em8rT7IF/Miten_valmistautua_EUn_tietosuoja-asetukseen.pdf

http://www.tietosuoja.fi/fi/index/useinkysyttya/kielto-oikeussuoramarkkinoinnissa.html

 

GDPR-kuukausi, osa 2: Miten tietosuoja-asetus (GDPR) vaikuttaa verkkokauppoihin?

Tietosuoja-asetuksen mukaan verkkokauppias luokitellaan rekisterinpitäjäksi. Asetuksen 6 artiklan mukaan henkilötietojen käsittelylle on aina oltava laissa säädetty oikeusperuste. Verkkokauppiaalla tulee siis olla laillinen oikeusperuste henkilötietojen käsittelylle. Tietosuoja-asetuksen 6 artiklan (a) -kohdan mukaan käsittely on lainmukaista, jos rekisteröity on antanut suostumuksensa henkilötietojensa käsittelyyn. Lähtökohtaisesti henkilötietojen käsittely on siis lainmukaista, jos asiakas antaa siihen luvan.

Verkkokauppiaan ei kuitenkaan aina tarvitse pyytää suostumusta henkilötietojen käsittelylle, sillä verkkokauppias saa käsitellä henkilötietoja tilauksen perusteella. Henkilötietojen käsittely on lainmukaista 6 artiklan (b)-kohdan mukaan, jos käsittely on tarpeen sellaisen sopimuksen täytäntöön panemiseksi, jossa rekisteröity on osapuolena. Verkkokauppatilaus luokitellaan tällaiseksi sopimukseksi, jossa asiakas on osapuolena. Jos asiakas tekee verkkokaupassa ostoksen tai tilauksen, täyttyy tietosuoja-asetuksen vaatima oikeusperuste henkilötietojen käsittelylle, vaikka erikseen ei suostumusta asiakkaalta pyydetty.

Tietosuoja-asetuksen astuessa voimaan verkkokauppiaaseen kohdistuvat vaatimukset ja velvollisuudet lisääntyvät ja rekisteröityjen oikeudet laajentuvat. Myös rekisterinpitäjien ja henkilötietojen käsittelijöiden valvonta tehostuu. Verkkokauppiaan on jatkossa pystyttävä osoittamaan, että henkilötietojen käsittelylle on laissa säädetty oikeusperuste. Siksi henkilötietojen käsittely on suunniteltava ja dokumentoitava.

Lähteet:

https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=CELEX:32016R0679&from=EN

http://www.tietosuoja.fi/material/attachments/tietosuojavaltuutettu/tietosuojavaltuutetuntoimisto/oppaat/1Em8rT7IF/Miten_valmistautua_EUn_tietosuoja-asetukseen.pdf

 

GDPR-kuukausi, osa 1: Tietosuoja-asetus (GDPR) tulee – oletko valmis?

Huhtikuussa vietämme GDPR-kuukautta ja julkaisemme joka viikko tietosuoja-asetukseen liittyvän artikkelin.

Euroopan unionin tietosuojalainsäädäntö uudistui, kun yleinen tietosuoja-asetus (General Data Protection Regulation, GDPR) tuli voimaan 24. toukokuuta 2016. Tietosuoja-asetusta sovelletaan kaikissa EU:n jäsenmaissa kahden vuoden siirtymäajan jälkeen 25. toukokuuta 2018 alkaen, jolloin henkilötietojen käsittelyn on oltava tietosuoja-asetuksen mukaista. Asetus lisää henkilötietojen käsittelyn avoimuutta ja läpinäkyvyyttä sekä vahvistaa rekisteröityjen oikeuksia valvoa henkilötietojensa käsittelyä. Tarkoituksena on siis rakentaa luottamusta.

Koskeeko tietosuoja-asetus sinun yritystäsi? Tietosuoja-asetus koskee yrityksiä, jotka käyttävät tai käsittelevät henkilötietoja. Jos yritykselläsi on asiakkaita tai työntekijöitä, asetus koskee yritystäsi. Käytännössä tietosuoja-asetus koskee siis kaikkia yrityksiä.

Mitä henkilötietoja tietosuoja-asetus koskee? Lähtökohtaisesti tietosuoja-asetusta sovelletaan kaikkeen henkilötietojen käsittelyyn. Henkilötiedoilla tarkoitetaan kaikkia tunnistettuun ja tunnistettavissa olevaan henkilöön liittyviä tietoja. Henkilö on tunnistettavissa, jos hänet voi tunnistaa suoraan tai epäsuorasti tunnistetietojen perusteella. Tunnistetietoja ovat esimerkiksi nimi, henkilötunnus, sijaintitieto ja verkkotunnistetieto.

Onko yritykselläsi riittävät valmiudet? Tietosuoja-asetuksen tavoitteena on suojella niiden ihmisten oikeuksia, jotka luovuttavat henkilötietojaan rekisterinpitäjille. Siksi tietoturva tulisi ottaa huomioon mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Esimerkiksi, yrityksesi tulee valmistautua luovuttamaan, oikaisemaan tai poistamaan henkilötietoja ilman aiheetonta viivästystä. Yrityksesi tulee myös pystyä ilmoittamaan tietoturvaloukkauksista 72 tunnin sisällä toimivaltaiselle valvontaviranomaiselle.

Mikä on noudattamatta jättämisen hinta? Paikalliset tietosuojaviranomaiset valvovat lain noudattamista, ja heidän työtään koordinoidaan EU:n tasolla. Tietosuoja-asetuksen sääntöjen rikkominen voi tulla yritykselle hyvinkin kalliiksi. Sakko voi olla jopa 20 miljoonaa euroa tai 4% vuosittaisesta kokonaisliikevaihdosta. Todellisuudessa varoitus, huomautus tai mahdollinen tietojenkäsittelyn keskeyttäminen voivat olla kuitenkin riittäviä toimenpiteitä.

Tietosuoja-asetus tuo siis uusia tietosuojaa ja henkilötietojen käsittelyä koskevia velvoitteita, joihin rekisterinpitäjien ja henkilötietojen käsittelijöiden on valmistauduttava. Asetuksen myötä rekisterinpitäjän tulee tietää, miten ja mihin tarkoitukseen henkilötietoja käsitellään ja säilytetään. Yrityksen näkökulmasta asiakastietojen ylläpito ajantasaisina on erityisen tärkeää.

Lähteet:

http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=celex:32016R0679

http://www.tietosuoja.fi/material/attachments/tietosuojavaltuutettu/tietosuojavaltuutetuntoimisto/oppaat/1Em8rT7IF/Miten_valmistautua_EUn_tietosuoja-asetukseen.pdf

http://www.tietosuoja.fi/material/attachments/tietosuojavaltuutettu/tietosuojavaltuutetuntoimisto/tiedotteet/z0PdCBWW7/Data_protection_infographic_FI-LR.pdf