Jos mökkirannasta löytyy vesijättömaata, se tulisi lunastaa ennen kuin aloittaa rakentamisen. Todelliset rajat kannattaa selvittää varsinkin ennen uuden tontin tai jo rakennetun rantakiinteistön ostamista.
Vesijättöjä syntyy, kun maa kohoaa, vesialue liettyy ja kasvaa umpeen tai vedenpinnan laskemisen seurauksena. Kiinteistön rajat eivät muutu, vaikka vesi pakeneekin. Rajat muuttuvat vain, kun niitä maanmittaustoimituksessa muutetaan. Yleisesti vesijätöt ovat muiden kuin niihin rajoittuvien maa-alueiden haltijoiden omistuksessa, enemmänkin kiinteistöjen yhteistä aluetta.
Normaalisti veden alta paljastuvamaa on kyseisen vesialueen omistavan osakaskunnan omaisuutta. Kuitenkin kiinteistön kohdalla oleva vesijättö voidaan lunastaa sille kuuluvaksi, jos vesijättö vaikeuttaa siihen rajoittuvan kiinteistön käyttämistä tai vesijättöä voidaan tarkoituksenmukaisesti käyttää vain lunastavan kiinteistön yhteydessä. Vesijättöön rajoittuvan kiinteistön omistaja voi hakea toimitusta. Lunastajan ei tarvitse olla yhteisen vesijättöalueen osakas, ja lunastusta voi vaatia myös vesijätön omistaja. Vesijätön lunastusta haetaan Maanmittauslaitoksesta.
Vesijätön lunastamisen tekee Maanmittauslaitoksen toimitusinsinööri tarvittaessa kahden uskotun miehen kanssa. Toimitusmiehet päättävät toimituksessa, onko lunastamiselle kiinteistönmuodostamislain 60 §:ssä säädetyt perusteet.
Vesilaki säätelee Suomessa siten, että rantaviivan muotoa ei tule muuttaa. Rannan omistajalla on kuitenkin vesilain nojalla oikeus pienempiin muutoksiin, mutta suuremmat muutokset vaativat ympäristönmuuttamislupaa.