eläinsuojelu

Eläinsuojeluviranomaiset Suomessa

Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran mukaan Suomessa eläinsuojeluviranomaisina toimivat Maa- ja metsätalousministeriö, Evira, Aluehallintovirasto, tarkastus-, raja- ja kunnaneläinlääkärit, kuntien terveystarkastajat sekä poliisi. Ylin eläinsuojeluviranomainen näistä on Maa- ja metsätalousministeriö, joka valvoo muun muassa eläinsuojelulain säännösten noudattamista ja täytäntöönpanoa.

Evira kertoo omilla sivuillaan valvovansa eläinsuojelulain, eläinkuljetuslain ja eläinkuljetusasetuksen sekä niiden nojalla annettujen säännösten täytäntöönpanoa ja noudattamista. Evira myös johtaa, kehittää ja ohjaa eläinsuojelu- ja eläinkuljetuslainsäädännön valvonnan toimeenpanotehtäviä.

Aluehallintovirasto puolestaan kertoo ohjaavansa kuntien eläinsuojeluvalvontaa ja valvovansa eläinsuojelulain ja –määräysten noudattamista. Lisäksi Aluehallintovirastolla on omia läänineläinlääkäreitä, jotka tekevät sekä omia että EU:n edellyttämiä eläinsuojelutarkastuksia. Aluehallintovirasto voi myös myöntää tämän tarkastusoikeuden eläinsuojeluvalvojalle, mikäli hän on osoittanut perehtyneensä tarkastuksen kohteena olevaan eläinlajiin ja on suorittanut hyväksytysti Eviran järjestämän eläinsuojeluvalvojakurssin. Eläinsuojeluvalvojalla ei kuitenkaan ole oikeutta suorittaa tarkastuksia kotirauhan piiriin kuuluvissa eläintenpitopaikoissa.

Eläinsuojelulain mukaan paikalliset viranomaiset, kuten kunnaneläinlääkärit ja poliisi, valvovat kuntien alueilla eläinsuojelulain noudattamista. Aluehallintoviraston mukaan epäilyilmoitus eläinsuojelulain vastaisesta eläimen kohtelusta tulee tehdä ensisijaisesti kunnaneläinlääkärille, mutta eläinsuojelulain mukaan kaltoinkohteluepäilyyn perustuva tarkastusoikeus on myös aluehallintovirastolla, kunnan terveystarkastajalla, poliisilla ja eläinsuojeluvalvojalla.

Eläinsuojelulakia ollaan uudistamassa

Nykyinen eläinsuojelulaki on tullut voimaan vuonna 1996, eikä se ole enää ajantasainen. Näin ollen Maa- ja metsätalousministeriö on käynnistänyt hankkeen lain uudistuksesta. Viimeisimmän tiedotteen mukaan uudistetun lain olisi tarkoitus tulla voimaan vuonna 2019.

Ministeriön mukaan lain uudistuksen tarkoituksena on modernisoida se vastaamaan niitä vaatimuksia, joita nykypäivänä asetetaan eläintenpidolle. Eläinsuojelulakia on tarkoitus selkeyttää ja samalla uudistaa niin, että se olisi perustuslain vaatimusten mukainen. Tavoitteina ovat ministeriön mukaan myös eläinten hyvinvoinnin parantaminen, eläinsuojeluvalvonnan tehostaminen sekä EU-lainsäädännön tehokkaan täytäntöönpanon varmistaminen kansallisessa lainsäädännössä.

Ennen lain valmistelun aloittamista ministeriö pyysi mm. eläinsuojeluviranomaisilta, eläintenpitäjiltä, etujärjestöiltä ja kansalaisilta mielipiteitä siitä, miten heidän mielestään lakia tulisi uudistaa. Nettikyselyyn vastanneiden kansalaisten mielestä tärkeintä olisi muuttaa lakia ensisijaisesti niin, että eläinsuojelurikoksista saisi nykyistä kovempia tuomioita. Lisäksi viidesosa toivoi Suomeen turkistarhauskieltoa ja yli kymmenen prosenttia vastaajista toivoi tuotantoeläimille parempia oloja. Myös jonkinlaista ”ajokorttia” toivottiin, jolla sen haltija voisi osoittaa olevansa pätevä hoitamaan eläimiä.

Viranomais- ym. tahoilta mielipiteitä kysyttiin tutkimuksella, jonka toteutti Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Tutkimukseen vastanneista kaksi kolmasosaa oli sitä mieltä, että laki on nykyisellään toimiva. Heidän näkemyksiensä mukaan lakia voitaisiin kuitenkin selkeyttää ja siihen voitaisiin lisätä soveltamisohjeita. Kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että harraste-, seura- ja tuotantoeläinten hyvinvoinnin huomiointi on tärkeää, eikä eläimille saisi aiheuttaa tarpeetonta kärsimystä.

Lain valmistelun avuksi Maa- ja metsätalousministeriö on perustanut ohjausryhmän, johon Suomen eläinsuojeluyhdistyksen SEY:n mukaan kuuluu jäseniä muun muassa ministeriöistä ja erilaisista etujärjestöistä.