kuluttajansuoja

Teemaviikko 5/17, osa 4: Markkinointi ja kuluttajansuoja sosiaalisessa mediassa

Kuluttajansuojalain mukaan markkinoinnista on käytävä ilmi sen kaupallinen tarkoitus ja se, kenen lukuun markkinoidaan. Kuluttajan on siis pystyttävä erottamaan mainos muusta sisällöstä ja pystyttävä tunnistamaan, kuka sen avulla markkinoi.

Sosiaalisessa mediassa markkinointiin pätevät Suomessa samat säännöt kuin muihinkin markkinoinnin muotoihin.  Lisäksi Euroopan unioni on laatinut kuluttajansuojasääntöjä turvatakseen kuluttajan oikeuksia, kun hän ostaa tavaroita tai palveluita toisesta EU-maasta.

Euroopan komissio ja jäsenmaiden kuluttajaviranomaiset tiedottivat tämän vuoden maaliskuussa kehottaneensa sosiaalisen median yrityksiä noudattamaan EU:n kuluttajansuojasääntöjä, sillä EU:n kuluttajaviranomaiset ja -järjestöt ovat saaneet yhä enemmän valituksia kuluttajilta. Valitusten mukaan kuluttajat ovat joutuneet petoksen tai huijauksen kohteeksi käyttäessään sosiaalisen median sivustoja tai joihin on sovellettu EU:n kuluttajalainsäädännön vastaisia palvelusopimusehtoja. Komissio antoi yrityksille luvan muokata toimintojaan itse EU:n sääntöjä vastaaviksi, mutta ilmoitti käyttävänsä tarvittaessa pakkokeinoja.

Komission tiedotteen mukaan yritykset ehdottivat muutoksia kahdella eri osa-alueella: kohtuuttomat sopimusehdot sekä sosiaalista mediaa käyttäviä kuluttajia harhaan johtaviin petoksiin ja huijauksiin puuttuminen. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että sosiaalisen median verkostot eivät voi jatkossa enää laatia sellaisia sopimusehtoja, joiden mukaan kuluttajalla ei esimerkiksi olisi oikeutta viedä asiaa oman asuinmaansa tuomioistuimen käsiteltäväksi tai joissa kuluttajaa vaaditaan luopumaan laillisista oikeuksistaan, kuten peruutusoikeudesta. Lisäksi esimerkiksi oikeudesta sopimuksen purkamiseen olisi oltava selkeät säännöt.

Myös Kansainvälinen kauppakamari ICC on julkaissut markkinointisäännöt, joiden 9 ja 10 artiklojen mukaan markkinoinnin ja markkinoijan on oltava tunnistettavissa.

Euroopan komission ja kuluttajaviranomaisten tiedote, 17.3.2017 (linkki)

Verkkokaupat ja kuluttajansuoja

Suomessa elinkeinonharjoittajalta kuluttajalle tapahtuva verkkokaupankäynti on etämyyntiä, johon sovelletaan kuluttajansuojalakia. Ostajan kannattaa etukäteen tutustua yrityksen tarjoamiin maksutapoihin, joista yleisimmät ovat maksu luottokortilla, postiennakko, pankkisiirto tai lasku. Et-lehden haastatteleman Kilpailu- ja kuluttajaviraston lakimiehen Katri Väänäsen mukaan turvallisin maksuvaihtoehto Suomessa on lasku, jolloin kuluttaja saa ostoksilleen 14 päivän maksuajan ja maksaa tuotteet vasta niiden saavuttua. Jos kuluttaja epäilee verkkokaupan luotettavuutta, kannattaa maksuvälineeksi valita luottokortti, sillä luotonantaja saattaa korvata tavaroiden arvon, jos ne eivät saavukaan kuluttajalle. Luottokortilla maksaessa tulee kuitenkin huolehtia siitä, että kortin tietoja annettaessa verkkoyhteys on salattu.

Ennen tilauksen vahvistamista on syytä lukea sopimusehdot huolella läpi. Sopimusehdoissa yrityksen tulee kertoa muun muassa mahdollisista toimitus- ja palautuskuluista, peruuttamisoikeudesta sekä maksua koskevista ehdoista. Jos kuluttaja hyväksyy ehdot ja lähettää tilauksen, on yrityksen toimitettava kuluttajalle tilausvahvistus. Tilausvahvistus kannattaa säilyttää, kuten kaikki muutkin verkko-ostoksiin liittyvät sähköpostit ja muut asiakirjat.

Kuluttajalla on lakisääteinen 14 päivän pituinen aika perua tekemänsä kauppa. Peruutusaika lasketaan siitä hetkestä, kun kuluttaja on vastaanottanut tilauksensa. Tilauksen noutamatta jättämistä ei kuluttajansuojalain mukaan katsota peruutusilmoitukseksi.

Jos kuluttaja haluaa palauttaa tilauksensa tai osan siitä, on tuotteet palautettava myyjälle Kilpailu- ja kuluttajaviraston mukaan siinä kunnossa kuin ne ovat ostajalle saapuneet. Tuotteisiin voi kuitenkin tutustua kotona samalla tavalla kuin myymälässäkin, eli vaatteita ja kenkiä voi sovittaa ja pakkaukset saa avata tai purkaa tuotteen ominaisuuksien tai toimivuuden tarkastamiseksi. Kuluttaja on vastuussa tuotteen palautuskuluista, mikäli myyjä ei ole sitoutunut vastaamaan niistä. Kuluttajan vastuulla on myös tarvittaessa esittää kuitti palautuksesta, jos palautus esimerkiksi katoaa postissa tai on epäselvyyttä siitä, tehtiinkö tuotteen palautus määräajassa.

Peruuttamisoikeutta on kuluttajansuojalaissa rajoitettu joidenkin tuotteiden ja palveluiden osalta, jotta myyjälle ei syntyisi kaupan peruuttamisesta selvää haittaa. Esimerkiksi avattuja hygienia- ja kosmetiikkatuotteita ei voi palauttaa myyjälle, sillä niitä ei voi myydä uudestaan.

Myyjän on palautettava ostajalle rahat 14 päivän kuluessa kaupan perumisesta samalla maksutavalla, jota kuluttaja on käyttänyt. Palautus voidaan tehdä Kilpailu- ja kuluttajaviraston mukaan myös muulla tavoin, kuten lahjakortilla, mutta vain kuluttajan suostumuksella. Maksun palauttamisesta ei saa aiheutua kuluttajalle kustannuksia ja jos maksun palautus viivästyy, on kuluttajalla oikeus korkolain mukaiseen viivästyskorkoon.