Henkilö A oli myynyt omistamansa asunto-osakeyhtiön osakkeesta kaksi murto-osaa, yhden pojalleen B:lle ja toisen pojan avopuolisolle C:lle. Samalla A oli säilyttänyt itsellään kolmannen murto-osan osakkeista. Saman yhtiön osakas D esitti lunastusvaatimuksen kyseisiin osakkeisiin. Lunastusvaatimus perustui asuntoyhtiön yhtiöjärjestyksen määräykseen, jonka mukaan yhtiön osakkaat olivat oikeutettuja lunastamaan yhtiön ulkopuoliselle siirtyvän osakkeen.
A, B ja C vaativat käräjäoikeutta julistamaan D:n lunastusvaatimuksen pätemättömäksi. Ratkaisussaan käräjäoikeus vahvisti D:n lunastusoikeuden koskevan 2/3:aa osakkeista, mutta ei A:lle jäänyttä 1/3:aa. B ja C valittivat ratkaisusta hovioikeuteen vaatien, että lunastusvaatimus julistetaan pätemättömäksi. Myös D valitti ratkaisusta vaatien, että lunastus vahvistetaan koskemaan kaikkia kyseessä olevia osakkeita. Hovioikeuden ratkaisun mukaan D:n lunastusoikeus koski vain pojan avopuolison C:n osuutta, mutta A:n ja B:n osuudet jäivät lunastusoikeuden ulkopuolelle. C ja D valittivat ratkaisusta korkeimpaan oikeuteen.
KKO:n ratkaistavana oli se, oliko D:llä oikeus lunastaa jokin osuus tai kaikki kyseessä olevista osakkeista. KKO:n mukaan lunastusoikeuden laajuutta arvioitaessa on muun muassa arvioitava, mitä siitä on yhtiöjärjestyksessä määrätty. Lunastuslausekkeen tulkinnan lähtökohtana on yhtiöjärjestyksen määräyksen sanamuoto. Tulkinnassa on huomioitava myös säädetty laki ja yleiset periaatteet.
Ratkaisussa KKO 2004:91 korkein oikeus on todennut, että huoneiston osakkeet muodostavat jakamattoman kokonaisuuden. Osakkeet voivat tästä huolimatta olla kuitenkin yhteisomistuksen kohteena esimerkiksi puolisoiden kesken. Kokonaisuuden hajottaminen osiin lunastuksen perusteella saattaisi kuitenkin johtaa epätarkoituksenmukaiseen lopputulokseen, kuten yhteisomistukseen vieraiden tahojen kesken. KKO on lisäksi aiemmin todennut, ettei osittainen lunastus ole asunto-osakeyhtiölain mukaan sallittua.
KKO:n mukaan lunastusoikeuden ulottaminen osakkeen murto-osaan edellyttää selkeää määräystä yhtiöjärjestykseen, sillä tällainen oikeus poikkeaa selvästi lain yleisistä periaatteista ja tavoitteista. Tässä tapauksessa yhtiöjärjestyksen määräystä ei voitu tulkita niin, että se oikeuttaisi murto-osan lunastukseen. KKO katsoi, ettei D:llä ollut lainkaan oikeutta osakkeiden lunastukseen ja lunastusvaatimus julistettiin kokonaan pätemättömäksi.