potilas

Potilasvahinkoilmoitus – minne se tehdään ja mitä voidaan korvata?

Potilasvahinkolain mukaan kaikilla Suomessa terveyden- tai sairaanhoitotoimintaa harjoittavilla on oltava potilasvahinkovakuutus potilasvahinkolain mukaisen vastuun varalta. Jos potilas epäilee, että häntä hoidettaessa on syntynyt potilasvahinko, voi hän oman harkintansa mukaan tehdä asiasta ilmoituksen Potilasvakuutuskeskukselle, joka ratkaisee, onko potilasta hoidettaessa syntynyt potilasvahinkolain mukainen korvattava potilasvahinko.

Potilasvahinkolain mukaan potilasvahinko on tapahtunut silloin, kun potilaalle on aiheutunut Suomessa henkilövahinko terveyden- tai sairaanhoidon yhteydessä potilasvahinkolain voimassaoloaikana. Vahinkoa kärsineen tulee tehdä ilmoitus sattuneesta potilasvahingosta kolmen vuoden kuluessa vahingon tiedoksisaannista Potilasvakuutuskeskukselle. Apua ilmoituksen tekemiseen saa hoitolaitosten potilasasiamiehiltä tai sosiaalityöntekijöiltä.

Potilasvahinkolaissa on seitsemän eri korvausperustetta. Lain mukaisesti korvataan hoito-, infektio-, tapaturma- ja laitevahingot, lääkkeen toimittamisvahinko, hoitohuoneiston tai -laitteiston vahinko sekä kohtuuton vahinko, joka Potilasvakuutuskeskuksen mukaan tarkoittaa vakavaa vahinkoa, joka on merkittävässä epäsuhdassa lähtötilanteeseen. Potilasvakuutuskeskuksen mukaan vahinkoa kärsineelle korvataan vain potilasvahingon aiheuttamat ylimääräiset tarpeelliset kustannukset ja muut menetykset, ei siis sellaisia kuluja, jotka olisivat aiheutuneet potilaalle ilman vahinkoakin.

Jos korvauksen hakija on tyytymätön Potilasvakuutuskeskukselta saamaansa päätökseen, voi hän nostaa asiassa kanteen kolmen vuoden kuluessa korvauspäätöksen saamisesta. Lisäksi hän voi pyytää Potilasvahinkolautakunnalta ratkaisusuositusta asiaan. Potilasvahinkolautakunta arvioi ratkaisusuosituksessaan, onko asiassa tapahtunut potilasvahinkolain mukainen korvattava henkilövahinko ja antaa ratkaisusuosituksen tiedoksi Potilasvakuutuskeskukselle, joka voi halutessaan muuttaa antamaansa päätöstä. Ratkaisusuositus annetaan tarvittaessa tiedoksi myös tuomioistuimelle.

Potilasvahinkolautakunnan on toiminnassaan pyrittävä potilasvahinkoja koskevan korvauskäytännön yhtenäistämiseen. Lautakunnan mukaan Potilasvakuutuskeskus noudattaa Potilasvahinkolautakunnan antamia ratkaisusuosituksia käytännössä poikkeuksetta.

Potilaan itsemääräämisoikeus

Potilaan itsemääräämisoikeudesta säädetään potilaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa (potilaslaki). Lain mukaan itsemääräämisoikeus tarkoittaa, että potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Potilaalle ei siis saa suorittaa sellaisia toimenpiteitä, joihin hän ei ole antanut lupaa.

Suomessa terveydenhuolto perustuu Valviran mukaan vapaaehtoisuuteen – ketään ei siis voi pakottaa menemään lääkäriin tai vastaanottamaan hoitoa. Terveyteen perustuvia toimenpiteitä voidaan suorittaa ihmiselle vain silloin, kun hän on antanut siihen suostumuksen vapaasta tahdostaan ja tietoisena kaikista asiaan vaikuttavista seikoista. Valviran mukaan potilaalla on oikeus kieltäytyä hoidosta silloinkin, kun hänen henkensä tai terveytensä vaarantuu hänen päätöksensä perusteella.

Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan suostumus potilaan hoitamiseen on hankittava aina, kun se on mahdollista. Jos suostumusta ei voida saada itse potilaalta, on se pyydettävä hänen lailliselta edustajaltaan, lähiomaiseltaan tai muulta hänen läheiseltään. Potilaan edustajan tai hänen läheistensä on kuitenkin huomioitava päätöksessään potilaan mahdollisesti aikaisemmin ilmaisema tahto tai henkilökohtainen etu.

Potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain mukaan myös sellaisten henkilöiden tahtoa on kunnioitettava, jotka eivät itse kykene päättämään hoidostaan. Jos potilaan omasta tahdosta ei ole saatu selvitystä, toimitaan silloin hänen arvioidun etunsa mukaisesti. Jos kyseessä on alaikäinen potilas, on hänellä itsemääräämisoikeus silloin, kun terveydenhuollon ammattilainen arvioi hänet ikänsä ja kehitystasonsa perusteella kykeneväksi päättämään omasta hoidostaan.

Potilaslain mukaan potilaan tahdosta riippumattomasta hoidosta on voimassa, mitä mielenterveyslaissa, päihdehuoltolaissa, tartuntatautilaissa ja kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa säädetään.

Potilasturvallisuus

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan potilasturvallisuus tarkoittaa sitä, että potilas saa tarvitsemansa ja oikean hoidon oikeaan aikaan ja hänelle aiheutuu siitä mahdollisimman vähän haittaa. Potilasturvallisuus voidaan jakaa kolmeen osaan: hoidon turvallisuuteen, lääkehoidon turvallisuuteen ja lääkinnällisten laitteiden laiteturvallisuuteen.

Potilasturvallisuudesta ja laadunhallinnasta säädetään sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan suomalaista sosiaali- ja terveydenhuoltoa ohjaa lisäksi potilasturvallisuusstrategia, jonka tarkoituksena on yhtenäistää potilasturvallisuuskulttuuria ja edistää sen toteutumista. Potilasturvallisuusstrategiasta vastaa THL.

Terveydenhuoltolain mukaan jokaisen suomalaisen terveydenhuollon toimintayksikön on laadittava suunnitelma laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta. Lain mukaista terveyspalveluiden laatua, potilasturvallisuuden suunnittelua, toteuttamista ja seuraamista valvoo Aluehallintovirasto. Jos hoidon aikana tapahtuu vahinko tai potilas on tyytymätön saamaansa kohteluun tai hoitoon, voi hän tehdä siitä kantelun joko Aluehallintovirastolle tai Valviraan. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin mukaan hoidon aikana sattuneista vahingoista voi myös antaa hoitohenkilökunnalle potilaspalautetta, kirjoittaa kirjallisen muistutuksen hoitoyksikön vastaavalle johtajalle tai tehdä potilas- tai lääkevahinkoilmoituksen.

Potilasturvallisuuden parantamiseksi THL on tuottanut Potilasturvallisuusoppaan, jonka tarkoitus on laitoksen mukaan rohkaista potilasta vaikuttamaan omaan hoitoonsa ja auttaa potilasta ja hänen läheisiään potilasturvallisuuden parantamiseen. Opas on kattava, mutta se antaa potilaille ohjeet potilasturvallisuuden parantamiseksi myös tiivistettynä:

  • Anna hoitohenkilökunnalle riittävät ja ajantasaiset tiedot oireistasi ja sairauksistasi. Hoitohenkilökunta tarvitsee myös ajantasaiset yhteystietosi
  • Muistuta henkilökuntaa tarvittaessa varmistamaan henkilöllisyytesi
  • Pyydä kirjallista tietoa hoidostasi ja kirjoita itse muistiin, mitä haluat kertoa tai kysyä
  • Kysy rohkeasti hoitovaiheista ja hoidon etenemisestä ja varmista, että ymmärsit kaikki tiedot oikein
  • Noudata lääkemääräyksiä ja huolehdi, että lääkityslistasi on ajan tasalla
  • Noudata saamiasi hoito-ohjeita
  • Osallistu oman hoitosi suunnitteluun ja päätöksentekoon
  • Kerro, jos sinulla on kipuja
  • Jos haluat, voi läheinen tai omainen osallistua hoitoosi
  • Ota sellaiset asiat puheeksi, jotka mietityttävät

Lisäksi hoitohenkilökunnalle on hyvä kertoa mahdollisista lääkeaineallergioista sekä raskaudesta ja imetyksestä.