Maaliskuussa käydään läpi Korkeimman oikeuden tapauksia, joissa on käsitelty testamenttia. Kannattaa muistaa, että tapaukset ovat yksittäistapauksia, eivätkä ne välttämättä sellaisenaan sovi toiseen tilanteeseen.
Korkein oikeus on tapauksessa KKO 2017:49 ottanut kantaa muun muassa keskinäisen testamentin sanamuodon tulkintaan. Tapauksessa puolisot A ja B olivat tehneet keskinäisen testamentin, jonka mukaan toisen heistä kuoltua, ensiksi kuolleen omaisuus menee täysin omistusoikeuksin eloonjääneelle puolisolle. Toissijaismääräystä ei ollut. Lesken kuoleman jälkeen ensiksi kuolleen rintaperilliset vaativat kanteella vahvistettavaksi, että A:n ja B:n kuoltua, omaisuus jaetaan kummankin puolison perintökaaren mukaisten perillisten kesken.
Korkeimman oikeuden tulkinnan mukaan sanamuoto oli hyvin selvä eikä oltu osoitettu, että testamentin tekijät olisivat sanamuodosta poiketen halunneet, että omaisuus menisi molempien kuoltua perintökaaren mukaisesti.
Testamenttia tehdessä kannattaakin miettiä hyvin tarkkaan, miten oman omaisuutensa haluaa jaettavan. Lisäksi testamentin sanamuodot kannattaa harkita tarkkaan, jotta oma viimeinen tahto tulee varmasti kirjattua oikein.