ajankohtaista

Osakassopimus-kuukausi, osa 2: Sopimussakko

Osakassopimuksen noudattamista voidaan tehostaa sopimussakolla. Kyseessä on nimenomainen vakiomääräinen sopimussakkolauseke, jolla pyritään ennaltaehkäisemään sopimusrikkomuksia. Etukäteen määritelty sopimussakko on usein parempi vaihtoehto kaikille osakassopimuksen osapuolille, kuin yrittää määritellä sopimusrikkomuksesta syntyneen vahingon määrä. Kun osakassopimukseen sitoutunut henkilö rikkoo sopimuksen ehtoja tai toimii vastoin sopimuksen määräyksiä, sopimussakko pannaan täytäntöön. Sopimussakko voi siis tulla maksettavaksi periaatteessa myös pienestäkin osakassopimusehtojen rikkomisesta.

Yksinkertaistettuna: jos osakassopimuksen osapuoli rikkoo sopimusta, hän on velvollinen maksamaan sopimussakon toiselle osapuolelle riippumatta siitä, onko hän aiheuttanut vahinkoa vai ei. Sopimussakon tulee olla riittävän suuruinen, ettei osakassopimusta rikkovalle osapuolelle ole liian helppoa ostaa itseään ulos rikkomistilanteessa. Sopimussakko määritellään siis yleensä kiinteäksi summaksi, mutta myös erisuuruinen sopimussakko eri osakkaille on mahdollinen. Tällöin sopimussakon summa määräytyy yleensä osakkaiden keskinäisten voimasuhteiden perusteella. Sopimussakon ei kuitenkaan tule olla kohtuuton suhteessa osakeyhtiön kokoon ja liiketoimintaan.

Sopimussakko on tehokas ja läpinäkyvä keino varmistaa osakassopimuksen vakaus ja tasapaino. Toiminta sopimusrikkomuksissa on suoraviivaisempaa ja ennakoitavampaa, kuin esimerkiksi vahingonkorvausmenettelyissä. Tällaisissa tilanteissa osakas on velvollinen korvaamaan aiheuttamansa vahingon, jonka summa voi olla merkittävästi suurempi kuin mahdollinen sopimussakko. Kohtuullisen sopimussakkolausekkeen sisällyttäminen osakassopimukseen ei siis välttämättä ole huono asia osakkeenomistajille. Sopimussakko yleensä vakauttaa osakeyhtiön toimintaa ja hallinnointia sekä tehostaa osakassopimuksen noudattamista ja ennaltaehkäisee sopimusrikkomuksia.

Lähteet:

https://uutishuone.pwc.fi/enemman-irti-osakassopimuksesta/

https://www.mma.fi/jasenyys/yrittaja/osakkaan-kilpailukieltosopimus

https://jasentiedote.fi/fi/jasentiedote/helsingin-seudun-kauppakamari/2013/1/osakassopimus/

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20060624

Osakassopimus-kuukausi, osa 1: Osakassopimukset

Toukokuussa vietämme osakassopimus-kuukautta ja julkaisemme joka viikko osakassopimuksiin liittyvän artikkelin.

Osakeyhtiölaki ja yhtiöjärjestys toimivat perustana osakeyhtiöiden yritystoiminnalle. Osakeyhtiölain säännökset eivät kuitenkaan määrittele kaikkia tilanteita eikä yhtiöjärjestyksessä ole aina mahdollista tai tarkoituksenmukaista sopia kaikista yksityiskohdista, jotka liittyvät yhtiön osakkaisiin. Tällöin osakkeenomistajat voivat tehdä välilleen osakassopimuksen, jossa sovitaan omistajien oikeuksista ja velvollisuuksista sekä omistajien keskinäisistä suhteista ja suhteestaan yhtiöön. Sopimuksella saadaan siis varmuus siitä, että kaikki noudattavat yhteisiä pelisääntöjä.

Joskus osakkaiden kesken saattaa syntyä ennakoimattomia tilanteita, intressiriitoja tai mielipide-eroja. Tilanne voi muuttua myös osakkaista riippumattomista syistä, kuten kuolemantapauksissa. Siksi osakassopimuksen laatiminen on kannattavaa aina, jos osakkaita on enemmän kuin yksi. Osakassopimuksella voidaan esimerkiksi rajoittaa ulkopuolisen osto-oikeutta, jolloin osakkeet eivät päädy ulkopuolisen käsiin ilman osakkaiden suostumusta. Sopimuksessa voidaan sopia myös kilpailukiellosta, salassapitovelvollisuudesta sekä sopimussakoista.

Osakassopimus laaditaan tavallisesti osakeyhtiötä perustettaessa, mutta sen voi laatia myös myöhemmin. Sopimuksen tekeminen kannattaa kuitenkin tehdä hyvissä ajoin, sillä se sitoo osakkeenomistajat yhteisiin sääntöihin ja tavoitteisiin. Osakassopimus siis sitoo sen tehneitä osapuolia, ja sen rikkomisesta voi seurata sopijapuolen vahingonkorvausvastuu. Sopimus on vapaamuotoinen ja yksityinen, mutta sen laatimisessa on suositeltavaa käyttää apuna juridiikan ammattilaisia. Osakassopimuksessa sovitaan usein esimerkiksi yhtiön toiminnan tarkoituksesta ja tavoitteesta, yhtiön hallinnasta, osakkaiden rahoitusvastuusta ja voitonjaosta, osakkaiden myymisestä, investointipäätöksestä, kilpailukiellosta sekä osakassopimuksen rikkomisesta.

Lähteet:

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20060624

https://www.ekonomilehti.fi/miksi-kannattaa-tehda-osakassopimus/

https://jasentiedote.fi/fi/jasentiedote/helsingin-seudun-kauppakamari/2013/1/osakassopimus/

https://tilisanomat.fi/koulut/yhtiooikeuskoulu-koulut/osakassopimus-osakeyhtiossa

GDPR-kuukausi, osa 4: Miten tietosuoja-asetus (GDPR) vaikuttaa taloyhtiöihin?

Tietosuoja-asetus lisää velvollisuuksia taloyhtiöille ja isännöitsijöille. Taloyhtiöt pitävät yllä lakisääteistä osakeluetteloa sekä mahdollisesti myös asukasluetteloa, eli henkilötietojen käsittely on osa päivittäistä toimintaa. Taloyhtiössä voi olla myös kameravalvonta, josta muodostuu henkilörekisteri. Tällaisesta henkilörekisteristä tulee laatia rekisteriseloste, josta ilmenevät mm. henkilötietojen käsittelyn tarkoitukset, rekisterinpitäjän yhteystiedot, ja mihin henkilötietoja on luovutettu tai luovutetaan.

Taloyhtiön hallitus ja isännöitsijät vastaavat siitä, että asukkaiden ja osakkaiden henkilötietojen käsittely on tietosuoja-asetuksen mukaista. Rekisterinpitäjän on siis pystyttävä osoittamaan, että se noudattaa tietosuoja-asetusta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että henkilötietojen käsittelyn suunnittelun ja dokumentoinnin merkitys korostuu. Asetuksen mukaan henkilötietojen on myös oltava asianmukaisia, olennaisia ja rajoitettuja siihen, mikä on tarpeellista suhteessa tietojenkäsittelyn tarkoituksiin. Taloyhtiön tulisi siis harkita, mitä henkilötietoja se kerää ja tallentaa. Esimerkiksi asukkailta ei tule vaatia henkilötunnuksia tarpeettomasti.

Taloyhtiön ja isännöitsijän on syytä perehtyä tietosuoja-asetuksen asettamiin uusiin velvoitteisiin. Asukkailla on pääsääntöisesti oikeus saada, oikaista tai poistaa rekisterissä olevia henkilötietoja maksutta ja ilman aiheetonta viivästystä. Rekisterinpitäjän on myös tehtävä perusteellinen arvio henkilötietojen käsittelyyn liittyvistä riskeistä sekä tehdä tarvittavat toimenpiteet riskien minimoimiseksi. Asetuksen mukaan rekisterinpitäjän on huolehdittavat tietoturvasta ja varauduttava tietoturvaloukkauksiin. Talonyhtiöllä on ilmoitusvelvollisuus tietoturvaloukkauksesta 72 tunnin sisällä toimivaltaiselle valvontaviranomaiselle.

Lähteet:

http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=celex:32016R0679

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20091599

http://www.tietosuoja.fi/material/attachments/tietosuojavaltuutettu/tietosuojavaltuutetuntoimisto/oppaat/1Em8rT7IF/Miten_valmistautua_EUn_tietosuoja-asetukseen.pdf

 

GDPR-kuukausi, osa 3: Miten tietosuoja-asetus (GDPR) vaikuttaa sähköpostimarkkinointiin?

Asetuksen myötä myös sähköpostimarkkinointiin tulee muutamia muutoksia. Tietosuoja-asetuksen mukaan uutiskirjeiden lähettäjä luokitellaan rekisterinpitäjäksi. Asetuksen 6 artiklan mukaan henkilötietojen käsittelylle on aina oltava laissa säädetty oikeusperuste. Uutiskirjeen lähettäjällä tulee siis olla laillinen oikeusperuste henkilötietojen käsittelylle. Tämä tarkoittaa sitä, että henkilörekisteriä (esim. postituslistoja) ylläpitävien yrityksien tulee täyttää jokin kyseisessä artiklassa mainittu peruste.

Käytännön esimerkkinä voisi toimia useiden verkkokauppojen sivuilta löytyvä ponnahdusikkuna: ”Tilaa uutiskirjeemme sähköpostiisi ja saa 10% alennus yksittäisestä ostoksesta”. Tässä tapauksessa tilanne on selkeä, sillä rekisteröitynyt tilaa itse omasta tahdostaan yrityksen uutiskirjeen. Hän siis antaa suostumuksensa henkilötietojen käsittelyyn ja sähköpostimarkkinointiin. Tietosuoja-asetuksen 6 artiklan (a) -kohdan mukaan käsittely on lainmukaista, jos rekisteröity on antanut suostumuksensa henkilötietojensa käsittelyyn.

Tähän asti enemmissä määrin sähköpostitse tapahtuva markkinointi on perustunut opt-out periaatteeseen eli kielto-oikeuteen. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että jokaisella on ollut oikeus poistua sähköpostilistalta. Tietosuoja-asetuksen myötä sähköinen suoramarkkinointi tuleekin perustua opt-in periaatteeseen eli suostumukseen, kuten edellä mainitussa esimerkissä huomattiin. Asetuksen mukaan suostumusta henkilötietojen käsittelyyn ei enää jatkossa voi antaa vaikenemalla, valmiiksi rastitetuilla ruuduilla tai jättämällä jokin toimi toteuttamatta. Suostumuksena voisi toimia esimerkiksi se, että rekisteröity rastittaa ruudun itse vieraillessaan verkkosivuilla.

Sähköpostimarkkinoijan vastuu siis kasvaa tietosuoja-asetuksen astuessa voimaan. Sen on jatkossa myös pystyttävä osoittamaan, että rekisteröity on antanut suostumuksen tietojen käsittelyyn. Rekisteröidyllä on myös oikeus peruuttaa suostumuksensa missä tahansa vaiheessa. Uutiskirjeen lähettäjän tulee myös selkeästi informoida rekisteröidylle peruutusoikeudesta.

Lähteet:

https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=CELEX:32016R0679&from=EN

http://www.tietosuoja.fi/material/attachments/tietosuojavaltuutettu/tietosuojavaltuutetuntoimisto/oppaat/1Em8rT7IF/Miten_valmistautua_EUn_tietosuoja-asetukseen.pdf

http://www.tietosuoja.fi/fi/index/useinkysyttya/kielto-oikeussuoramarkkinoinnissa.html

 

GDPR-kuukausi, osa 2: Miten tietosuoja-asetus (GDPR) vaikuttaa verkkokauppoihin?

Tietosuoja-asetuksen mukaan verkkokauppias luokitellaan rekisterinpitäjäksi. Asetuksen 6 artiklan mukaan henkilötietojen käsittelylle on aina oltava laissa säädetty oikeusperuste. Verkkokauppiaalla tulee siis olla laillinen oikeusperuste henkilötietojen käsittelylle. Tietosuoja-asetuksen 6 artiklan (a) -kohdan mukaan käsittely on lainmukaista, jos rekisteröity on antanut suostumuksensa henkilötietojensa käsittelyyn. Lähtökohtaisesti henkilötietojen käsittely on siis lainmukaista, jos asiakas antaa siihen luvan.

Verkkokauppiaan ei kuitenkaan aina tarvitse pyytää suostumusta henkilötietojen käsittelylle, sillä verkkokauppias saa käsitellä henkilötietoja tilauksen perusteella. Henkilötietojen käsittely on lainmukaista 6 artiklan (b)-kohdan mukaan, jos käsittely on tarpeen sellaisen sopimuksen täytäntöön panemiseksi, jossa rekisteröity on osapuolena. Verkkokauppatilaus luokitellaan tällaiseksi sopimukseksi, jossa asiakas on osapuolena. Jos asiakas tekee verkkokaupassa ostoksen tai tilauksen, täyttyy tietosuoja-asetuksen vaatima oikeusperuste henkilötietojen käsittelylle, vaikka erikseen ei suostumusta asiakkaalta pyydetty.

Tietosuoja-asetuksen astuessa voimaan verkkokauppiaaseen kohdistuvat vaatimukset ja velvollisuudet lisääntyvät ja rekisteröityjen oikeudet laajentuvat. Myös rekisterinpitäjien ja henkilötietojen käsittelijöiden valvonta tehostuu. Verkkokauppiaan on jatkossa pystyttävä osoittamaan, että henkilötietojen käsittelylle on laissa säädetty oikeusperuste. Siksi henkilötietojen käsittely on suunniteltava ja dokumentoitava.

Lähteet:

https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=CELEX:32016R0679&from=EN

http://www.tietosuoja.fi/material/attachments/tietosuojavaltuutettu/tietosuojavaltuutetuntoimisto/oppaat/1Em8rT7IF/Miten_valmistautua_EUn_tietosuoja-asetukseen.pdf

 

GDPR-kuukausi, osa 1: Tietosuoja-asetus (GDPR) tulee – oletko valmis?

Huhtikuussa vietämme GDPR-kuukautta ja julkaisemme joka viikko tietosuoja-asetukseen liittyvän artikkelin.

Euroopan unionin tietosuojalainsäädäntö uudistui, kun yleinen tietosuoja-asetus (General Data Protection Regulation, GDPR) tuli voimaan 24. toukokuuta 2016. Tietosuoja-asetusta sovelletaan kaikissa EU:n jäsenmaissa kahden vuoden siirtymäajan jälkeen 25. toukokuuta 2018 alkaen, jolloin henkilötietojen käsittelyn on oltava tietosuoja-asetuksen mukaista. Asetus lisää henkilötietojen käsittelyn avoimuutta ja läpinäkyvyyttä sekä vahvistaa rekisteröityjen oikeuksia valvoa henkilötietojensa käsittelyä. Tarkoituksena on siis rakentaa luottamusta.

Koskeeko tietosuoja-asetus sinun yritystäsi? Tietosuoja-asetus koskee yrityksiä, jotka käyttävät tai käsittelevät henkilötietoja. Jos yritykselläsi on asiakkaita tai työntekijöitä, asetus koskee yritystäsi. Käytännössä tietosuoja-asetus koskee siis kaikkia yrityksiä.

Mitä henkilötietoja tietosuoja-asetus koskee? Lähtökohtaisesti tietosuoja-asetusta sovelletaan kaikkeen henkilötietojen käsittelyyn. Henkilötiedoilla tarkoitetaan kaikkia tunnistettuun ja tunnistettavissa olevaan henkilöön liittyviä tietoja. Henkilö on tunnistettavissa, jos hänet voi tunnistaa suoraan tai epäsuorasti tunnistetietojen perusteella. Tunnistetietoja ovat esimerkiksi nimi, henkilötunnus, sijaintitieto ja verkkotunnistetieto.

Onko yritykselläsi riittävät valmiudet? Tietosuoja-asetuksen tavoitteena on suojella niiden ihmisten oikeuksia, jotka luovuttavat henkilötietojaan rekisterinpitäjille. Siksi tietoturva tulisi ottaa huomioon mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Esimerkiksi, yrityksesi tulee valmistautua luovuttamaan, oikaisemaan tai poistamaan henkilötietoja ilman aiheetonta viivästystä. Yrityksesi tulee myös pystyä ilmoittamaan tietoturvaloukkauksista 72 tunnin sisällä toimivaltaiselle valvontaviranomaiselle.

Mikä on noudattamatta jättämisen hinta? Paikalliset tietosuojaviranomaiset valvovat lain noudattamista, ja heidän työtään koordinoidaan EU:n tasolla. Tietosuoja-asetuksen sääntöjen rikkominen voi tulla yritykselle hyvinkin kalliiksi. Sakko voi olla jopa 20 miljoonaa euroa tai 4% vuosittaisesta kokonaisliikevaihdosta. Todellisuudessa varoitus, huomautus tai mahdollinen tietojenkäsittelyn keskeyttäminen voivat olla kuitenkin riittäviä toimenpiteitä.

Tietosuoja-asetus tuo siis uusia tietosuojaa ja henkilötietojen käsittelyä koskevia velvoitteita, joihin rekisterinpitäjien ja henkilötietojen käsittelijöiden on valmistauduttava. Asetuksen myötä rekisterinpitäjän tulee tietää, miten ja mihin tarkoitukseen henkilötietoja käsitellään ja säilytetään. Yrityksen näkökulmasta asiakastietojen ylläpito ajantasaisina on erityisen tärkeää.

Lähteet:

http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=celex:32016R0679

http://www.tietosuoja.fi/material/attachments/tietosuojavaltuutettu/tietosuojavaltuutetuntoimisto/oppaat/1Em8rT7IF/Miten_valmistautua_EUn_tietosuoja-asetukseen.pdf

http://www.tietosuoja.fi/material/attachments/tietosuojavaltuutettu/tietosuojavaltuutetuntoimisto/tiedotteet/z0PdCBWW7/Data_protection_infographic_FI-LR.pdf

Lahjavero

Lahjaveroa on Verohallinnon mukaan maksettava, jos saadun lahjan käypä arvo on 5.000 euroa tai enemmän, tai jos kolmen vuoden aikana saatujen useiden lahjojen arvostettu yhteisarvo ylittää edellä mainitun 5.000 euron rajan.

Veroilmoitus tulee tehdä kolmen kuukauden kuluessa lahjoituspäivästä. Ilmoitusta tehdessä lahja tulee arvostaa käypään arvoon, mikä Verohallinnon mukaan tarkoittaa omaisuuden todennäköistä luovutushintaa eli hintaa, jolla omaisuus suostuttaisiin myymään tai ostamaan toisilleen vieraiden henkilöiden välisessä kaupassa. Käypä arvo voidaan verottajan mukaan määrittää usealla eri tavalla.

Lahjaverotuksessa lahjansaajat jaetaan lahjanantajan ja lahjansaajan välisen sukulaisuussuhteen perusteella kahteen eri veroluokkaan. I veroluokkaan kuuluvat Verohallinnon mukaan lahjanantajan aviopuoliso tai rekisteröidyn parisuhteen osapuoli, lahjanantajan avopuoliso, jolla on tai on ollut yhteinen lapsi lahjanantajan kanssa tai joka aikaisemmin on ollut avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa lahjanantajan kanssa, lahjanantajan perillinen suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa (lapsi, lapsenlapsi, vanhempi, isovanhempi jne.) sekä lahjanantajan aviopuolison tai rekisteröidyn parisuhteen osapuolen perillinen suoraan alenevassa polvessa. II veroluokkaan kuuluvat muut kuin I veroluokkaan kuuluvat sukulaiset sekä suvun ja perheen ulkopuoliset henkilöt. Ottolapset ja -vanhemmat ovat verottajan mukaan verotuksellisesti samassa asemassa biologisten sukulaisten kanssa.

Verohallinnon mukaan lahjaveroa on maksettava kaikenlaisesta varallisuudesta, jos lahjanantaja ja lahjansaaja tai toinen heistä on asunut Suomessa lahjoitushetkellä. Lahjaveroa on maksettava myös ennakkoperinnöstä sekä vakuutuskorvauksesta, mikäli se on saatu edunsaajamääräyksen perusteella.

Perintövero

Verohallinnon mukaan perintönä tai testamentilla saadusta omaisuudesta on aina maksettava perintöveroa, jos perinnön arvo on 20.000 euroa tai enemmän ja jos perinnönjättäjä tai perinnön- tai testamentinsaaja asui kuolinhetkellä Suomessa.

Kuolemantapauksesta ei tarvitse ilmoittaa erikseen Verohallinnolle, sillä se saa siitä tiedon väestötietojärjestelmästä. Perintökaaren mukaan kuolinpesän osakkaiden on toimitettava perunkirjoitus kolmen kuukauden kuluessa kuolemantapauksesta. Perukirjan kopio tulee toimittaa verottajalle kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta ja sen käsittely kestää Verohallinnon mukaan noin 6 kuukautta. Kun verottaja on tehnyt perintöverotuksen, lähettää se perintöverovelvollisille verotuspäätöksen, josta he näkevät maksettavan veron määrän.

Veron määrä riippuu perilliselle tulevan perintöosan suuruudesta, joten se määrätään kaikille perillisille erikseen. Veron määrään vaikuttaa Verohallinnon mukaan myös perinnön- tai testamentinsaajan ja vainajan välinen sukulaisuussuhde, jonka vuoksi perintöverotuksessa on käytössä kaksi eri veroluokkaa. I veroluokkaan kuuluvat perinnönjättäjän aviopuoliso, suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa oleva perillinen (lapsi, lapsenlapsi, vanhempi, isovanhempi jne.), aviopuolison suoraan alenevassa polvessa oleva perillinen sekä perinnönjättäjän kihlakumppani, jolle annetaan perintökaaren mukainen avustus. II veroluokkaan puolestaan kuuluvat muut sukulaiset sekä suvun ja perheen ulkopuoliset henkilöt, joille perintöveron määrä on suurempi kuin I veroluokkaan kuuluvilla.

Perinnönjättäjän tavanomainen koti-irtaimisto on Verohallinnon mukaan verovapaata 4.000 euroon asti.

Verohallinnon perintöverolaskuri on käytettävissä osoitteessa https://prosentti.vero.fi/Pelalaskuri/EtusivuPerintovero.aspx.

Teemaviikko 6/17, osa 5: Matkustamiseen liittyviin ongelmiin varautuminen etukäteen

Matkalle lähtiessä on hyvä miettiä, miten mahdolliset ongelmatilanteet voitaisiin välttää tai miten sellaiset olisivat mahdollisimman helposti hoidettavissa. Matkustaja voi välttyä matkan aikana monilta ikäviltä yllätyksiltä, kun matkustusturvallisuuteen liittyvät asiat on osattu ottaa huomioon jo matkalle lähtiessä.

Yksi tärkeimmistä asioista matkalle lähtiessä on voimassa oleva ja kattava matkavakuutus. Matkavakuutus korvaa esimerkiksi kadonneet matkatavarat sekä terveydenhuoltokustannukset, jotka ovat ulkomailla usein erittäin kalliita ja saattavat pahimmassa tapauksessa viedä ilman matkavakuutusta matkustavan henkilön vararikkoon. Suomen ulkoasiainministeriö suosittelee yksityisen matkavakuutuksen ottamista, sillä EU:n alueella käytettävä eurooppalainen sairaanhoitokortti ei ulkoasiainministeriön mukaan kata erityishoidon tai kotiutusta vaativien sairas- ja kuolemantapauksen kuluja.

Tärkeintä on huolehtia siitä, että tarvittavat matkustusasiakirjat ovat kunnossa. EU-maissa Suomen passi on voimassa sen voimassaolon päättymiseen asti, mutta ulkoasiainministeriön mukaan muut maat usein vaativat passin olevan voimassa vielä 3 tai 6 kuukautta matkan päättymisen jälkeen. Voimassaolosäännökset voi tarkistaa kohdemaan viranomaisilta. Passista on hyvä ottaa kopio tai valokuva puhelimeen siltä varalta, että passi katoaa tai se varastetaan, sillä näin uuden passin hankkiminen on matkalla helpompaa.

Kun vanhempiensa yhteishuollossa oleva lapsi matkustaa toisen vanhempansa kanssa ulkomaille, on ulkoasiainministeriön mukaan hyvä huomata, että toisen valtion viranomaiset voivat vaatia rajalla toisen vanhemman kirjallista suostumusta matkaan. Vanhempien kirjallinen lupa tarvitaan myös silloin, kun alaikäinen lapsi matkustaa ulkomaille ilman huoltajia. Alaikäisiä koskevat matkustusvaatimukset tulee ulkoasiainministeriön mukaan aina tarkistaa kohdemaan viranomaisilta ongelmien välttämiseksi. Myös lentoyhtiöillä voi olla samantapaisia vaatimuksia.

Ennen matkalle lähtöä matkustajan kannattaa selvittää oma terveydentilansa ja ottaa tarvittavat rokotukset ajoissa. Kohdemaata koskevia matkustustiedotteita on hyvä seurata ja tehdä tarvittaessa matkustusilmoitus. Lisäksi on suositeltavaa kiinnittää matkatavaroihin omat yhteystiedot niiden katoamisen varalta sekä selvittää sekä kohdemaan että kotimaan maahantuontisäännökset etukäteen.

Teemaviikko 6/17, osa 4: Laivamatkustajan oikeudet

Kun matkustaja saapuu EU-maahan rekisteröidyn laivayhtiön laivalla EU-alueelle tai lähtee minkä tahansa laivayhtiön laivalla EU-alueella olevasta satamasta, voidaan häneen soveltaa Euroopan parlamentin ja neuvoston antaman asetuksen (1177/2010) turvaamia laivamatkustajan oikeuksia. Näitä oikeuksia ei EU:n komission mukaan kuitenkaan sovelleta, jos alukseen mahtuu enintään 12 matkustajaa, aluksessa on enintään 3 hengen miehistö, alus ajaa yhteen suuntaan alle 500 metrin matkan tai kun retkillä tai risteilyillä käytettävässä aluksessa ei ole majoitustiloja tai siinä yövytään enintään 2 yötä. Laivamatkustajan oikeuksia ei sovelleta myöskään useimpiin historiallisiin aluksiin.

Jos laivavuoro peruuntuu tai viivästyy, on matkustajalla Euroopan komission mukaan oikeus saada riittävästi ajantasaista tietoa siitä, mitä tapahtuu. Mikäli matka peruuntuu tai viivästyy yli 90 minuuttia, on matkustajalla Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin mukaan oikeus laivayhtiön tarjoamaan maksuttomaan huolenpitoon. Huolenpidolla tarkoitetaan matkustajan oikeutta saada laivayhtiöltä välipaloja, aterioita ja virvokkeita kohtuullisessa suhteessa odotusaikaan nähden sekä tarvittaessa myös asianmukainen majoitus. Lisäksi matkustajalla on oikeus vaatia joko lipun hinnan palautusta tai matkan uudelleenreititystä.

Laivan saapuessa määränpääsatamaansa yli tunnin myöhässä, matkustajalla on Trafin mukaan oikeus saada korvausta laivayhtiöltä. Korvausta maksetaan myöhästymisen pituudesta riippuen joko 25 % tai 50 % lipun hinnasta. Korvausta ei ole mahdollista saada silloin, kun myöhästyminen johtui vaikeista sääolosuhteista tai poikkeusolosuhteista, kuten esimerkiksi luonnonkatastrofista tai lakosta. Trafin mukaan korvaus on matkustajan vaatiessa maksettava rahana, mutta se voidaan maksaa myös esimerkiksi matkakuponkeina.

Mikäli laivayhtiö ei kunnioita matkustajan oikeuksia, matkustaja voi Euroopan komission mukaan tehdä yhtiölle valituksen 2 kuukauden kuluessa tapahtuneesta.