avoliittolaki

Teemaviikko 3/17: Avopuolison kuolema

Avoliitossa elävillä ei ole samanlaista turvaa toisen puolison kuollessa kuin avioliitossa, sillä avoliitto ei tuo esimerkiksi oikeutta leskeneläkkeeseen. Avoleskellä ei myöskään ole aviolesken hallintaoikeuksia eli hänellä ei ole oikeutta pitää kuolleen puolison jakamatonta jäämistöä hallinnassaan eikä hänellä ole oikeutta jäädä asumaan yhteisenä kotina käytettyyn asuntoon, jos asunto on kuolleen avopuolison nimissä.

Avoliiton päättyessä kuolemaan suoritetaan omaisuuden erottelu nimiperiaatteen mukaan, eli kumpikin avopuoliso pitää omissa nimissään olleen omaisuuden ja mahdolliset yhteisomistussuhteet puretaan. Jos avoleski ei pääse kuolleen avopuolisonsa perillisten kanssa sopimukseen omaisuuden jaosta, voivat he pyytää tuomioistuinta määräämään heille pesänjakajan.

Jos avoliittoon sovelletaan avoliittolakia, voi avoleskellä olla oikeus hyvitykseen, jos vainajan perilliset saavat omaisuuden jaottelussa perusteetonta etua hänen yhteisen talouden hyväksi antamastaan panoksesta. Tällainen tilanne voi tulla kysymykseen esimerkiksi silloin, kun avopuoliso on remontoinut yhteistä kotia niin, että sen arvo on remontin seurauksena huomattavasti noussut ja asunto joudutaan myymään avopuolison kuoleman jälkeen, jolloin avopuolison perilliset hyötyvät remontista.

Avoleskellä voi olla myös mahdollisuus saada perintökaaressa mainittua avustusta jäämistöstä, jos kuolemaan päättyneeseen avoliittoon sovelletaan avoliittolakia. Jäämistöstä saatava avustus on harkinnanvaraista ja se myönnetään yleensä silloin, kun avustus on tarpeen avolesken toimeentulon turvaamiseksi. Avustus voi olla rahallista tai esimerkiksi oikeus jäädä määräajaksi asumaan avopuolisoiden yhteisenä kotina käyttämään asuntoon. Avoleskellä on oikeus saada avustusta, vaikka kuolleen avopuolison testamentti määräisi kaikesta testamenttaajan omaisuudesta.

Koska avopuolisot eivät peri toisiaan, kannattaa heidän huomioida toisensa testamenteissaan. Testamenttaamalla omaisuuttaan avopuolisolle voi testamentin tekijä esimerkiksi varmistaa, että pidempään elävä puoliso saa jäädä asumaan heidän yhteiseen kotiinsa.

Teemaviikko 3/17: Avoero

Avoliiton päättyessä eroon toimitetaan avopuolisoiden omaisuuden erottelu, jos toinen osapuoli sitä vaatii. Omaisuuden erotteluun sovelletaan lakia avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta (myöh. avoliittolaki), jos pari on ollut avoliitossa vähintään viisi vuotta tai heillä on tai on ollut yhteinen tai yhteisessä huollossa oleva lapsi. Avoerossa kumpikin osapuoli pitää lähtökohtaisesti oman omaisuutensa, mutta toisella osapuolella voi olla oikeus hyvitykseen yhteisen talouden hyväksi antamastaan panoksesta, jos siitä syntyy omaisuuden erottelussa toiselle perusteetonta etua.

Omaisuuden erottelussa käytetään niin kutsuttua nimiperiaatetta, jonka mukaan omaisuus kuuluu sille, kenen nimissä se on.  Jos avopuolisoilla on yhteistä omaisuutta, on yhteisomistussuhde vaadittaessa purettava. Omaisuuden erottelu voidaan tehdä avopuolisoiden keskinäisen sopimuksen perusteella, mutta jos omaisuuden jaottelusta ei päästä sopimukseen, on heillä mahdollisuus hakea tuomioistuimelta pesänjakajan määräämistä.

Avoliittolain mukaan avopuolisolla on oikeus saada hyvitystä, jos hänen yhteisen talouden hyväksi antamastaan panoksesta syntyy omaisuuden erottelussa toiselle perusteetonta etua. Hyvitystä voi vaatia esimerkiksi silloin, kun avopuoliso on jäänyt pitkäksi aikaa kotiin hoitamaan lasta antaen toiselle mahdollisuuden käydä töissä omaisuutensa kartuttamiseksi.  Avopuolisolla ei kuitenkaan ole oikeutta hyvitykseen silloin, kun syntynyt etu on olosuhteet huomioon ottaen vähäinen.

Hyvityksestä voidaan joko sopia tai hyvitysvaatimus voidaan esittää omaisuuden erottelua varten määrätylle pesänjakajalle. Hyvitysvaatimus voidaan myös saattaa kanteella tuomioistuimen ratkaistavaksi, jos pesänjakajaa ei ole määrätty. Oikeus hyvitykseen raukeaa, jos hyvitystä ei vaadita omaisuuden erottelussa eikä sitä koskevaa kannetta ole nostettu kuuden kuukauden kuluessa omaisuuden erottelusta.