Ovatko vertaislainat pikavippien ja pankkilainan korvikkeita?

Vertaislainalla tarkoitetaan elinkeinonharjoittajan kuluttajalle välittämää luottoa, jossa luotto saadaan muulta kuin ammattimaiselta, elinkeinoa harjoittavalta luotonantajalta. Yleensä kyse on kahden yksityishenkilön välisestä luottosuhteesta. Vaikka vertaislainojen nimi viittaakin kahden toisiinsa verrattavan tahon välisiin lainaan, lainanantajana on lähes aina yksityinen ammattisijoittaja ja lainanottajana tavallinen yksityishenkilö.

Vertaislainan ja pikavippien saaminen ja nostaminen on helppoa. Lainanottajalta ei vaadita käyntiä lainanantajan tiloissa tai muutakaan henkilökohtaista asiointia. Lainaa koskevat asiat hoituvat suoraan verkossa, josta lainan saa nopeasti. Lainan saaminen pankista kestää tavallisesti useamman päivän. Vertaislainojen korot sijoittuvat pankista saatavien luottojen ja pikavippien korkotason väliin. Lainaamisen helppous ja alhaisilta vaikuttavat korot saattavat alentaa kynnystä harkitsemattomaan lainanottoon. Vuoden 2015 lopussa noin 370 000 suomalaisella oli maksuhäiriömerkintöjä.

Vertaislainat ovat Suomessa vielä suhteellisin tuore ilmiö. Vertaislainoja koskeva lakiehdotus on tällä hetkellä vireillä. Lakiehdotuksessa esitetään vertaislainoja välittävien yhtiöiden rekisteröintivelvollisuutta ja kuluttajille myönnettävien vertaislainojen rinnastamista kuluttajaluottoihin. Lue lisää täältä.

Perintäviikko 2 osa 1: Mistä perinnässä on kysymys?

Laajennamme palvelutarjontaamme elokuun alusta lukien. Jatkossa myös perintäpalvelut ovat osa palveluvalikoimaamme. Siihen liittyen vietämme jälleen perintäviikkoa.

Perintä jaetaan vapaaehtoiseen ja oikeudelliseen perintään. Vapaaehtoisessa perinnässä velalliselle lähetetään maksuvaatimus ja velallista tarvittaessa tavoitellaan puhelimitse. Jos vapaaehtoiset perintätoimet eivät johda maksusuorituksen saamiseen, saatava voidaan siirtää oikeudelliseen perintään. Tällöin asiassa laaditaan summaarinen haastehakemus. Yksipuolisella tuomiolla vahvistettu saatava on ulosottokelpoinen.

Yrityssaatavien perinnässä käytämme tarvittaessa myös konkurssiuhkaista maksukehotusta, joka on tehokas keino saatavien perinnässä.

Huomenna käsittelemme perintäkulujen muodostumista ja niiden määrää. Jos yritykselläsi on avoinna olevia saatavia, ota perinnässä varaslähtö syksyyn ja ota meihin yhteyttä jo nyt!

Perintäviikko osa 4: Ulosotto ja konkurssi

Kuluttaja-asioissa yksipuolisen tuomion jälkeen saatava voidaan siirtää ulosottoon täytäntöönpantavaksi. Yksipuolinen tuomio on täytäntöönpanokelpoinen 15-20 vuotta yksipuolisen tuomion antamisesta. Tämän ajan jälkeen saatava vanhenee.

Ulosotosta aiheutuu kustannuksia, joista voi lukea lisää täältä:

http://www.oikeus.fi/ulosotto/fi/index/ulosotto/ulosottomaksut.html

Yritysperinnässä velallisen kanssa on voitu laatia maksusopimus tai saatavasta haettu yksipuolinen tuomio. Jos maksusopimusta ei ole noudatettu tai saatavaa maksettu ennen yksipuolista tuomiota, velalliselle voidaan lähettää konkurssiuhkainen maksukehotus. Jos saatavaa ei makseta maksukehotuksessa annettuun määräaikaan mennessä, yritys voidaan hakea konkurssiin.

Yhteenvetona velallisille voidaan sanoa, että maksut kannattaa hoitaa ajallaan, sillä perinnästä aiheutuu huomattavia lisäkustannuksia, jotka vaikeuttavat maksamista entisestään. Jos saatavaa ei pysty eräpäivään mennessä maksamaan, kannattaa olla mahdollisimman pian yhteydessä velkojaan ja pyrkiä neuvottelemaan uudesta maksuajasta perinnän välttämiseksi.

Perinnästä aiheutuu tarpeetonta haittaa ja mahdollisesti myös kustannuksia velkojalle. Velkojat voivat jo sopimusta tai kauppaa tehdessään pyytää velalliselta luvan luottotietojen tarkastamiseen. Jos velallisen luottotiedot eivät ole kunnossa, on syytä miettiä, kannattaako yhteistyöhön ryhtyä.

(Teknisistä päivityksistä johtuen perjantain teksti julkaistiin vasta nyt.)

Perintäviikko osa 3: Oikeudellinen perintä

Oikeudelliseen perintään siirrytään, jos velallinen ei ole maksanut saatavaa maksuvaatimuksesta huolimatta. Tällöin asiassa laaditaan summaarinen haastehakemus, joka toimitetaan käräjäoikeudelle.

Oikeudellisessa perinnässä oikeudenkäyntikuluja voidaan vaatia enintään 50 euroa, kun velan pääoman määrä on enintään 300 euroa. Jos pääoman määrä on 300-1.000 euroa, oikeudenkäyntikulut ovat tällöin enintään 80 euroa. Jos pääoma on yli 1.000 euroa tai kyse häädöstä, oikeudenkäyntikulut ovat enintään 110 euroa. Jos kyse on tavanomaista vaativammasta asiasta, oikeudenkäyntikulut voidaan tuomita korkeamman taksan mukaan, jolloin enimmäismäärät ovat 80 euroa, 120 euroa ja 160 euroa edellä mainituissa tilanteissa.

Oikeudenkäyntikuluihin lisätään käräjäoikeudelle maksettava oikeudenkäyntimaksu, joka on 65 euroa, kun summaarinen haastehakemus tehdään sähköisesti suoraan oikeuslaitoksen järjestelmään. Muussa tapauksessa oikeudenkäyntimaksu on 86 euroa. Jos velallinen riitauttaa summaarisen haastehakemuksen, oikeudenkäyntimaksu nousee 250 euroon.

Käsittelyajat vaihtelevat huomattavasti eri käräjäoikeuksissa. Summaarisen haastehakemuksen käsittely voi kestää muutamista viikoista jopa useisiin kuukausiin. Jos velallinen riitauttaa saatavan, asian käsittelyä jatketaan käräjäoikeudessa riita-asiana. Tällöin oikeudenkäyntikulut kohoavat usein huomattavasti korkeammaksi.

Asia ratkaistaan yksipuolisella tuomiolla, jos velallinen ei riitauta asiaa. Kun käräjäoikeus antaa asiassa yksipuolisen tuomion, velalliselle tulee tällöin maksuhäiriömerkintä luottotietoihin.

Huomenna käsitellään ulosottoa ja sitä, mitä tapahtuu yksipuolisen tuomion jälkeen.