rekisteröity parisuhde

Rekisteröity parisuhde

Uuden avioliittolain tultua voimaan 1.3.2017 uusien parisuhteiden rekisteröinti ei enää ole mahdollista, mutta laki parisuhteen rekisteröinnistä jäi osittain voimaan säilyttäen rekisteröidyn parisuhteen samaa sukupuolta olevia henkilöitä koskevana oikeudellisena instituutiona.

Rekisteröidyllä parisuhteella on pääosin samat oikeusvaikutukset kuin avioliitolla, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta: rekisteröidyssä parisuhteessa elävillä ei ole samanlaista oikeutta toistensa sukunimeen eivätkä he saa adoptoida perheensä ulkopuolelta.

Rekisteröidyssä parisuhteessa elävällä on avio-oikeus toisen omaisuuteen, jollei avioehtosopimuksella ole sovittu toisin. Osapuolten omaisuus jaetaan siis eron sattuessa samojen sääntöjen mukaan kuin avioerossa. Rekisteröidyn parisuhteen osapuolella on myös elatusvelvollisuus parisuhteen toista osapuolta kohtaan ja toisaalta myös oikeus saada elatusta häneltä.

Jos rekisteröity parisuhde halutaan purkaa, sovelletaan siihen samoja säännöksiä kuin avioliiton purkamiseen. Näin ollen parisuhde purkautuu siis joko toisen osapuolen kuollessa tai tuomioistuimen päätöksellä. Erotilanteessa pätee sama kuuden kuukauden harkinta-aika kuin avioliitossakin, elleivät parisuhteen osapuolet ole asuneet erillään kahta vuotta, jolloin tuomioistuin voi vahvistaa eron välittömästi ilman harkinta-aikaa.

Rekisteröidyn parisuhteen toisen osapuolen kuoltua parisuhteen osapuoli perii hänet samojen sääntöjen mukaan kuin aviopuoliso ja hänelle syntyy oikeus perhe-eläkkeeseen. Myös perintöverotuksessa häneen sovelletaan samoja säännöksiä kuin aviopuolisoon.

Rekisteröidyn parisuhteen voi muuttaa avioliitoksi yhteisellä ilmoituksella maistraattiin. Kuitenkin vain Suomessa rekisteröity parisuhde voidaan muuttaa avioliitoksi, sillä rekisteröity parisuhde ei ole maailmanlaajuisesti yhtenäinen käsite.

Avioliittojen ja erojen määrä kasvoi vuonna 2015

Uusien avioliittojen määrä kääntyi lievään nousuun edelliseen vuoteen verratuna, kun avioliittoon vihittiin 246 paria aiempaa vuotta enemmän. Ensimmäistä kertaa naimisiin menneitä oli aiempaa vähemmän. Uudelleen naimisiin menneiden määrä sen sijaan ylitti edellisen vuoden parien määrän.

Myös avioerojen määrä nousi hieman edellisvuodesta. Erojen määrä on kuitenkin pysynyt samalla tasolla monta vuotta. Ensimmäisestä liitosta eroavien naisten keski-ikä oli 40,4 vuotta ja miesten 42,8 vuotta. Ensimmäinen avioliitto päättyi eroon 39 prosentilla aviopareista. Eroon päättyneen 1. avioliiton kesto oli keskimäärin 10 vuotta.

Rekisteröityjen parisuhteiden määrä laski ja erojen määrä kasvoi edellisvuodesta. 133 eronneesta parista valtaosa (93 kpl) oli naispareja.

Kts. lisätietoja tilastokeskuksen sivuilta: http://www.stat.fi/

Avioliittoviikko osa 1: Sukunimen muutokset

Puolisot voivat avioliittoon mennessään joko säilyttää oman sukunimensä tai ottaa yhteisen sukunimen. Yhteiseksi sukunimeksi voidaan valita sellainen sukunimi, joka jommalla kummalla puolisolla on ollut viimeksi naimattomana ollessaan. Yhteiseksi nimeksi ei voida siis ottaa sellaista sukunimeä, joka on saatu aiemman avioliiton kautta. Yhteinen sukunimi on ilmoitettava vihkijälle ennen vihkimistä. Jos puolisot eivät ilmoita ottavansa yhteistä sukunimeä käyttöönsä, kummankin sukunimi säilyy ennallaan.

Puolison on mahdollista ottaa yhteisen sukunimen edelle liitteeksi henkilökohtainen sukunimi. Henkilökohtainen sukunimi voidaan ottaa käyttöön liittoon vihkimisen jälkeenkin. Yhteisen sukunimen edelle lisätystä sukunimestä voidaan myös luopua avioliiton aikana. Nimeen tehtävän lisäyksen tai poiston voi tehdä pelkällä ilmoituksella vain kerran saman avioliiton aikana. Muunlaiset muutokset on tehtävä maistraattiin jätettävällä hakemuksella.

Mahdollisuus yhteiseen sukunimeen on rajattu avioliittoon vihittäville puolisoille. Rekisteröidyssä parisuhteessa ei voi virallisesti saada yhteistä sukunimeä. Puolisoiden voi olla mahdollista hakemuksesta saada käyttöönsä sama sukunimi, jos laissa säädetyt yleiset edellytykset sukunimen vaihtamiselle täyttyvät.