Äidille ja isälle oli syntynyt lapsi vuonna 2005. Lapsen vanhemmat muuttivat erilleen 2009, jonka jälkeen lapsi jäi äidilleen asumaan. Lapsi oli tavannut isäänsä viimeksi vuonna 2011, jolloin valvoja oli keskeyttänyt tapaamisen. Isä oli hakenut tapaamisoikeutta vahvistettavaksi oikeusteitse.
Hovioikeus oli vuonna 2013 vahvistanut lapsen oikeuden tavata isäänsä. Tapaamisoikeus jäi kuitenkin toteutumatta. Isä esitti käräjäoikeuteen vaatimuksen velvoittaa äiti noudattamaan tapaamisoikeutta koskevaa päätöstä sakon uhalla. Asia päätyi lopulta korkeimman oikeuden harkittavaksi.
Äiti katsoi, ettei annettua päätöstä voitu panna sellaisena täytäntöön olosuhteiden muututtua. Tapaamiset tulisi aloittaa valvottuina. Isän mukaan olosuhteet eivät olleet muuttuneet, mutta hän saattoi hyväksyä valvotut tapaamiset. Sovittelijan kertomuksen mukaan lapsi halusi tavata isäänsä julkisessa paikassa.
Korkeimman oikeuden mukaan tapaamispäätöksen täytäntöönpanossa on harkittava sitä, ovatko olosuhteet muuttuneet päätöksen tekemisen jälkeen. Jos olosuhteissa on vähäistä suurempia muutoksia, voidaan harkinnanvaraisesti joko täsmentää tai muuttaa tapaamisoikeuden ehtoja. Jos lapsen edun mukaista tulosta ei voida saavuttaa tälläisilla muutoksilla, voidaan täytäntöönpanohakemus tarvittaessa hylätä. Tapaamisoikeuden ehtoihin voidaan väliaikaisesti tehdä vähäistä suurempiakin muutoksia.
Aiemmin vahvistetussa tapaamispäätöksessä tapaamiset oli järjestetty portaittain laajenevaksi. Tarkoituksena oli, että lapsen ja isän suhde kehittyy vähitellen. Lapsen mielipide ja asiassa saadut selvitykset huomioiden KKO:n mukaan oli perusteltua, että päätöksen ehtoja muutetaan väliaikaisesti. Tapaamiset tuli aloittaa valvottuina. Lisäksi tapaamisoikeutta laajennetaan portaittain perustuen toteutuneisiin tapaamiskertoihin eikä kalenteriaikaan, toisin kuin aiemmassa päätöksessä oli tehty. KKO katsoi lisäksi uhkasakon asettamisen perustelluksi, kun lapsen äiti oli alusta alkaen laiminlyönyt aiemman päätöksen noudattamisen.