huoltaja

Lapsiviikko osa 5: Asuminen ja tapaamisoikeus

Jos lapsen vanhemmat eivät asu yhdessä, on valittava kumman luona lapsi asuu. Asuinpaikan valinnassa on lähtökohtana lapsen etu, johon vaikuttaa esimerkiksi se, miten lapsen asuminen ja arki järjestyy parhaiten. Vanhemmat voivat sopia esimerkiksi vuoroasumisesta, jolloin lapsi asuu noin puolet ajasta kummallakin vanhemmalla. Lapsi voi kuitenkin asua virallisesti vain yhdessä paikassa. Lapsen oikeudet muun muassa koulukuljetuksiin ja päivähoitopaikkaan määräytyvät asuinpaikan mukaan.

Lapsella on oikeus tavata ja pitää yhteyttä molempiin vanhempiinsa. Tapaamisoikeus on siitä huolimatta, että molemmat vanhemmat eivät olisikaan lapsen huoltajina. Tapaamisoikeus voidaan vahvistaa vain lapsen vanhemmalle eikä esimerkiksi muulle lapsen huoltajalle.

Vanhemmat voivat keskenään sopia lapsen asumisesta ja tapaamisesta. Sopimus voidaan tarvittaessa vahvistaa lastenvalvojan luona.

Lapsiviikko osa 4: Lapsilisä

Lapsilisää maksetaan jokaisesta Suomessa vakituisesti asuvasta lapsesta. Lapsilisää maksetaan siihen asti, kun lapsi täyttää 17 vuotta. Maksaminen loppuu, jos lapsi ja huoltaja muuttavat pysyvästi ulkomaille.

Lapsilisä maksetaan useimmiten äidille, isälle tai muulle huoltajalle. Lapsen vanhemmat voivat sopia kummalle lapsilisä maksetaan, jos vanhemmat asuvat erillään. 15-vuotta täyttänyt lapsi voi erityistilanteissa vaatia lapsilisän maksamista itselleen.

Lapsilisän määrä kasvaa lapsilisään oikeutettujen lapsien määrän mukaan. Korotusta myönnetään, jos lapsilisät maksetaan samalle henkilölle. Lapsilisän määrä esimerkiksi ensimmäisestä lapsesta on 95,75 euroa ja toisesta 105,80 euroa. Lapsilisä on verotonta tuloa. Yksin asuva huoltaja voi saada korotusta lapsilisään.

Lapsiviikko osa 3: Lapsen elatus ja elatusvelvollisuus

Lapsella on oikeus riittävään elatukseen. Elatus käsittää lapsen tarpeet, hoidon ja koulutuksen sekä niiden kustannukset. Lapsen oikeus elatukseen päättyy pääsääntöisesti silloin, kun lapsi täyttää 18 vuotta.

Alaikäisen lapsen elatuksesta ovat vastuussa molemmat vanhemmat. Vanhemmat vastaavat elatuksesta kykynsä mukaan. Elatuskykyyn vaikuttavat muun muassa vanhempien ikä, työkyky, varallisuus sekä muu lakiin perustuva elatusvastuu. Muut mahdolliset lapsen huoltajat eivät ole elatuslain mukaan elatusvelvollisia.

Lapsi voi saada elatusapua, jos vanhempi ei muutoin huolehdi elatuksesta tai lapsi ei pysyvästi asu vanhempansa luona. Elatusavun tarkoitus on kattaa lapsen elatuksesta aiheutuvia kustannuksia. Elatusavun määrästä voidaan sopia vanhempien kesken. Elatussopimus voidaan vahvistaa lastenvalvojan luona tai elatusapua koskeva asia voidaan tarvittaessa jättää tuomioistuimen ratkaistavaksi.

Myös lapsilisä on tarkoitettu lapsen elatukseen. Lapsilisästä kerromme lisää huomenna.

Lapsiviikko osa 2: Huoltajuus

Lapsen molemmat vanhemmat ovat yleensä lapsen huoltajina, jos vanhemmat asuvat yhdessä. Vanhemmat voivat myös sopia yksin- tai yhteishuoltajuudesta vanhempien asuessa erillään.

Lapsen huoltajina toimivat lain mukaan lapsen vanhemmat, jos he ovat avioliitossa lapsen syntyessä. Jos lapsen äiti ei ole avioliitossa, hän toimii yksin huoltajana. Lapsen vanhempien erotessa lapsen huoltajuudesta voidaan sopia ja huoltajuus voidaan tarvittaessa vahvistaa lastenvalvojan luona tai tuomioistuimen päätöksellä.

Huoltajat päättävät yhdessä lapsen asioista. Mikäli lapsella on vain yksi huoltaja, toisella vanhemmista ei ole oikeutta osallistua lasta koskevaan päätöksentekoon. Lisäksi vain huoltajalla on oikeus saada lapsen tietoja viranomaisilta. Vaikka vanhempi ei olisi lapsen huoltaja, hän on silti velvollinen osallistumaan lapsen elatukseen. Elatuksesta lisää huomenna.