lastenvalvoja

Lapsiviikko osa 5: Asuminen ja tapaamisoikeus

Jos lapsen vanhemmat eivät asu yhdessä, on valittava kumman luona lapsi asuu. Asuinpaikan valinnassa on lähtökohtana lapsen etu, johon vaikuttaa esimerkiksi se, miten lapsen asuminen ja arki järjestyy parhaiten. Vanhemmat voivat sopia esimerkiksi vuoroasumisesta, jolloin lapsi asuu noin puolet ajasta kummallakin vanhemmalla. Lapsi voi kuitenkin asua virallisesti vain yhdessä paikassa. Lapsen oikeudet muun muassa koulukuljetuksiin ja päivähoitopaikkaan määräytyvät asuinpaikan mukaan.

Lapsella on oikeus tavata ja pitää yhteyttä molempiin vanhempiinsa. Tapaamisoikeus on siitä huolimatta, että molemmat vanhemmat eivät olisikaan lapsen huoltajina. Tapaamisoikeus voidaan vahvistaa vain lapsen vanhemmalle eikä esimerkiksi muulle lapsen huoltajalle.

Vanhemmat voivat keskenään sopia lapsen asumisesta ja tapaamisesta. Sopimus voidaan tarvittaessa vahvistaa lastenvalvojan luona.

Lapsiviikko osa 2: Huoltajuus

Lapsen molemmat vanhemmat ovat yleensä lapsen huoltajina, jos vanhemmat asuvat yhdessä. Vanhemmat voivat myös sopia yksin- tai yhteishuoltajuudesta vanhempien asuessa erillään.

Lapsen huoltajina toimivat lain mukaan lapsen vanhemmat, jos he ovat avioliitossa lapsen syntyessä. Jos lapsen äiti ei ole avioliitossa, hän toimii yksin huoltajana. Lapsen vanhempien erotessa lapsen huoltajuudesta voidaan sopia ja huoltajuus voidaan tarvittaessa vahvistaa lastenvalvojan luona tai tuomioistuimen päätöksellä.

Huoltajat päättävät yhdessä lapsen asioista. Mikäli lapsella on vain yksi huoltaja, toisella vanhemmista ei ole oikeutta osallistua lasta koskevaan päätöksentekoon. Lisäksi vain huoltajalla on oikeus saada lapsen tietoja viranomaisilta. Vaikka vanhempi ei olisi lapsen huoltaja, hän on silti velvollinen osallistumaan lapsen elatukseen. Elatuksesta lisää huomenna.

Lapsiviikko osa 1: Lapsen isä ja isyys

Isyysolettaman mukaan lapsen isäksi katsotaan lapsen äidin aviopuoliso. Muissa tapauksissa isyys on erikseen vahvistettava.

Selvissä tapauksissa isyys on mahdollista tunnustaa neuvolassa. Jos isyydestä on epäselvyyttä, isyyden selvittäminen ja tunnustaminen tapahtuu lastenvalvojan luona. Isyys voidaan nykyään selvittää verikokeen sijaan suusta otettavalla solunäytteellä. Näytteet voidaan ottaa lastenvalvojan luona.

Lapsella on oikeus tietää molemmat vanhempansa. Vuoden 2016 alusta voimaan tulleen lain mukaan lapsen äiti ei voi enää vastustaa isyyden selvittämistä. Isyyden selvittäminen voidaan keskeyttää vain 15 vuotta täyttäneen lapsen vaatimuksesta tai lastenvalvojan päätöksellä tietyissä erityistilanteissa.

Isyyden vahvistaminen luo oikeudellisen sukulaisuussuhteen isän ja lapsen välille. Lapsi saa muun muassa oikeuden elatukseen sekä perintöoikeuden isänsä jälkeen. Isälle isyys taas antaa mahdollisuuden lapsen yhteis- tai yksinhuoltajuuteen. Huoltajuudesta lisää huomenna.