Sopimus-teemakuukausi, osa 4: Sopimusrikkomusten seuraukset

Sopimukset sitovat molempia osapuolia. Jos osapuoli jättää velvoitteensa täyttämättä, toinen osapuoli voi vaatia täyttämään ne. Jos velvoite jää edelleen täyttämättä, vastapuolella voi olla oikeus irtaantua sopimuksesta esim. purkamalla sopimus. Purkaminen yleensä edellyttää, että rikkomuksella on ollut olennainen merkitys osapuolen kannalta.

Rikkomuksista seuraa usein osapuolille myös vahinkoa, jonka vastapuoli voi olla velvollinen korvaamaan. Vaikka sopimus myöhemmin täytettäisiinkin sovitusti tai purettaisiin, on vahinko jo voinut aiheutua. Vahingonkorvaukseen voi siten olla oikeus myös muun seurauksen lisäksi, vaikka toisinaan pelkkä vahingonkorvaus voi riittää sopimusrikkomuksen hyvitykseksi.

Sopimus-teemakuukausi, osa 3: Sopimuksen kesto

Sopimus voi päättyä, kun osapuolten sopimusvelvoitteet on täytetty tai voimassaolon muuten päätyttyä. Sopimus voi olla voimassa tietyn määräajan tai toistaiseksi. Määräaikainen sopimus päättyy määräajan kuluttua, toistaiseksi voimassaoleva sopimus päättyy yleensä irtisanomiseen tai purkamiseen. Voimassaoleva sopimus voidaan tavallisesti myös korvata uudella sopimuksella osapuolten ollessa siitä yhtä mieltä.

Sopimuksen päättäminen irtisanomalla tai purkamalla vaihtelee tapauskohtaisesti. Irtisanomis- ja purkamisehdot on yleensä määritelty sopimuksessa, mutta myös laki voi asettaa niille ehtoja. Irtisanomisen jälkeen sopimus useimmiten päättyy kohtuullisen ajan kuluttua, purkamisen jälkeen heti. Vaikka sopimus muuten päättyisi, osapuoli voi silti olla edelleen sidottu johonkin sopimusehtoon, kuten tavaralle annettuun takuuseen.

Sopimus-teemakuukausi, osa 2: Tarjouksen voimassaoloaika

Riittävän yksilöity tarjous sitoo antajaansa. Tarjouksen voimassaoloaika ei kuitenkaan ole rajoittamaton. Tarjouksen tekijä voi ilmoittaa määräajan, jonka kuluessa hyväksyvä vastaus tulee antaa. Määräajan jälkeen tullut vastaus ei enää saa aikaan sopimusta.

Jos tarjous tehdään suullisesti ja ilman määräaikaa, hyväksyvä vastaus tulee antaa heti. Suullisesti ilman määräaikaa tehty tarjous on lähtökohtaisesti voimassa vain keskustelun ajan eikä siinä annettua tarjousta ei voi hyväksyä enää jälkikäteen myöhemmin.

Jos tarjous tehdään kirjallisesti ilman määräaikaa, tulee hyväksyvä vastaus antaa kohtuullisessa ajassa. Kohtuullinen aika vaihtelee tilanteesta riippuen, eikä sille ole mahdollista antaa mitään yleistä aikarajaa.

Sopimus-teemakuukausi, osa 1: Sopimuksen syntyminen tarjouksen perusteella

Onko sopimus syntynyt? Onko osapuoli velvollinen suoritukseen? Nämä ovat varsin tavallisia viestintään liittyviä ongelmakysymyksiä. Laissa on lähdetty siitä, että tarjoukseen annettu hyväksyvä vastaus perustaa sopimusvelvoitteet osapuolille. Tarjouksen pitää olla niin yksilöity, että se voidaan hyväksyä pelkällä myönteisellä vastauksella. Hyväksyvältä vastaukselta edellytetään, että se annetaan ilman uusia ehtoja. Ns.ehdollinen hyväksyntä tarkoittaa käytännössä tarjouksen hylkäämistä ja vastatarjouksen esittämistä, joka toisen puolen pitää hyväksyä. Esim.lehtimainokset eivät ole sopimusvelvoitteita synnyttäviä tarjouksia, vaan pikemminkin kehotuksia tulla tekemään sitovia sopimuksia, ts. ostoksille.

Sopimus voi jäädä syntymättä, jos tarjous ehditään perua ajoissa. Tarjous tulee antajaansa sitovaksi silloin, kun vastaanottaja on ehtinyt tutustua tarjoukseen. Tämän jälkeen tarjousta ei voi enää perua ilman oikeusvaikutuksia. Peruutuksen tulee siis tapahtua ennen tai viimeistään samalla hetkellä, kun vastaanottaja saa tarjouksen nähtäväkseen.

Perintä-teemakuukausi, osa 4: Oikeudellinen perintä

Mikäli vapaaehtoinen perintä ei tuota tulosta, saatava voidaan siirtää oikeudelliseen perintään. Tällöin päämiehen suostumuksella asiassa laaditaan haastehakemus ja asia siirretään tuomioistuimen ratkaistavaksi. Mikäli velallinen ei riitauta saatavaa, tuomioistuin antaa asiassa yksipuolisen tuomion. Tuomio voidaan sitten lähettää ulosottoon täytäntöönpantavaksi.

Jos velallinen on yritys, asiassa voidaan laatia myös konkurssiuhkainen maksukehotus. Tällöin velallisella on seitsemän päivää aikaa maksaa saatava korkoineen ja kuluineen. Määräaika lasketaan siitä, kun haastemies on antanut konkurssiuhkaisen maksukehotuksen velalliselle tiedoksi. Mikäli velallinen ei maksa vieläkään saatavaa, asiassa voidaan laatia konkurssihakemus.

Perintä-teemakuukausi osa 3: Vapaaehtoinen perintä

Ennen saatavan siirtämistä perintään kuluttajasaatavasta on muistutettava velallista, mikäli maksumuistutuksesta haluaa periä viisi euroa. Suosittelemme kaikkien saatavien kohdalla saatavan muistuttamista ennen saatavan siirtämistä perintään. Joskus lasku unohtuu maksaa tai lasku ei ole koskaan saapunutkaan. Tällöin velallinen saa mahdollisuuden maksaa laskun. Monesti lasku maksetaan heti muistutuksen jälkeen eikä saatavaa tarvitse siirtää perintään.

Perintä alkaa aina vapaaehtoisella perinnällä. Tämä tarkoittaa sitä, että saatavasta lähetetään velalliselle maksuvaatimus. Maksuvaatimukseen lisätään perintäkulut. Kuluttajasaatavissa perintäkulut on määritelty perintälaissa. Yritysperinnässä perintäkulujen tulee olla kohtuulliset. Kohtuullisuutta arvioitaessa otetaan huomioon saatavan suuruus, suoritettu työmäärä, perintätehtävän tarkoituksenmukainen suoritustapa ja muut seikat.

Perintä-teemakuukausi osa 2: Ennakointi ja luottotietojen tarkistus


Perintä on tehokas keino saada maksu omille saatavilleen, mutta tehokkaampaa on ennakoiminen. Esimerkiksi vuokra-asioissa ennen vuokrasopimuksen allekirjoittamista kannattaa tarkistaa mahdollisen tulevan vuokralaisen luottotiedot. Jo vuokrausilmoituksessa kannattaa ilmoittaa, että hakijan luottotiedot tarkastetaan. Pelkästään tämä karsii osan sellaisista hakijoista, joilla luottotiedot eivät ole kunnossa. On toki mahdollista, että luottotiedot ovat kunnossa ja juuri sinun saatavasi on ensimmäinen, joka jätetään maksamatta. Mutta mikäli luottotiedot eivät ole kunnossa, on hyvinkin todennäköistä, ettet myöskään sinä tule saamaan saatavaasi.

Jos olet tehnyt kauppaa asiakkaan kanssa ja asiakas jättää laskun maksamatta, kannattaa harkita kaksi kertaa, myykö kyseiselle asiakkaalle uudelleen. Joskus lasku unohtuu maksaa tai asiakkaalla voi olla tilapäinen maksuongelma, mutta jos laskun maksua selvästi vältellään ja saat useita lupauksia saamatta edes osasuoritusta, ei kyseiselle asiakkaalle kannata enää jatkossa myydä mitään laskulla.

Perintä-teemakuukausi, osa 1: Saatavan vanhentuminen

Yleisen vanhentumisajan mukaan saatava vanhenee kolmessa vuodessa. Useimmiten vanhentumisaika alkaa kulua laskun eräpäivästä. Vanhentuminen voidaan kuitenkin katkaista muistuttamalla velallista erääntyneestä saatavasta. Muistutukset kannattaa aina tehdä kirjallisesti, jotta siitä jää itselleen todiste. Näin myös itse muistaa, milloin vanhentumisen on katkaissut.

Lain mukaan luonnollisen henkilön sopimukseen perustuva rahavelka vanhentuu viimeistään, kun 20 vuotta on kulut velan erääntymisestä. Mikäli velkoja on luonnollinen henkilö, vanhentumisaika on 25 vuotta. Velka vanhenee tällöin lopullisesti eikä tätä vanhentumisaikaa voida katkaista.

Ei kuitenkaan kannata odotella velan vanhentumista, vaan periä sinulle kuuluvat saatavat. Jos sinulla on maksamattomia saatavia, ota meihin yhteyttä jo tänään!

Tekijänoikeuskirjeet -teemakuukausi, osa 3: EU-oikeuden mukaan tekijänoikeusloukkauksen vierittäminen muiden niskoille edellyttää tarkempia tietoja

Saksassa on riidelty tekijänoikeuskorvauksista, kun yksityishenkilö on väitetysti jakanut äänikirjaa verkossa. Hän kiistänyt teon ja korvausvelvollisuuden välttämiseksi vedonnut siihen, että hänen vanhemmillaan on myös pääsy samaan verkkoyhteyteen. Saksassa mainittu perustelu on aiemmin riittänyt vapauttamaan henkilön korvausvelvollisuudesta vastaavassa tapauksessa. Nyt paikallinen oikeus kuitenkin pyysi EU-tuomioistuimelta ratkaisua siihen, oliko paikallinen laki tässä suhteessa ristiriidassa EU-oikeuden kanssa ja näin oli: pelkästään tällaisen perusteen esittäminen ei riitä, vaan väitteentekijän on esitettävä myös näyttöä siitä, miten ja milloin verkkoyhteyttä olisi käytetty.

Ratkaisu vaikuttaa Suomessa tekijänoikeuskirjeitä saaneiden mahdollisten oikeudenkäyntien kannalta jokseenkin vaaralliselta. Oikeudessa selitykseksi ei todennäköisesti tule riittämään se, että väitetyn teon on voinut tehdä joku muu henkilö väitetyn loukkaajan verkkoyhteyttä käyttäen. Mikäli oikeudenhaltija pystyy osoittamaan, että juuri väitetyn loukkaajan yhteyttä on todella käytetty oikeudenloukkauksen tekemiseen, näytäisi todistustaakka tämän jälkeen kääntyvän väitetyn loukkaajan puolelle: hänen tulisi kyetä osoittamaan, ettei hän ole tekoa tehnyt tai vähintään, että joku muu on käyttänyt hänen verkkoyhteyttään todistetusti. Todistustaakkaratkaisu on siinä mielessä erikoinen, että tällainen ajattelu sisältää samalla olettaman siitä, että kaikki loukkaukset tapahtuisivat verkkoyhteyden haltijan toimesta vaikka tekijää ei olisikaan näytetty toteen. Verkkoyhteyden haltijan sitävastoin tuleekin pystyä osoittamaan loukkaukselle uskottava muu tekijä.

Linkki EU-tuomioistuimen ratkaisuun: http://curia.europa.eu/juris/document/document.jsf?text=&docid=206891&pageIndex=0&doclang=FI&mode=req&dir=&occ=first&part=1&cid=1460627