lahja

Lahjavero

Lahjaveroa on Verohallinnon mukaan maksettava, jos saadun lahjan käypä arvo on 5.000 euroa tai enemmän, tai jos kolmen vuoden aikana saatujen useiden lahjojen arvostettu yhteisarvo ylittää edellä mainitun 5.000 euron rajan.

Veroilmoitus tulee tehdä kolmen kuukauden kuluessa lahjoituspäivästä. Ilmoitusta tehdessä lahja tulee arvostaa käypään arvoon, mikä Verohallinnon mukaan tarkoittaa omaisuuden todennäköistä luovutushintaa eli hintaa, jolla omaisuus suostuttaisiin myymään tai ostamaan toisilleen vieraiden henkilöiden välisessä kaupassa. Käypä arvo voidaan verottajan mukaan määrittää usealla eri tavalla.

Lahjaverotuksessa lahjansaajat jaetaan lahjanantajan ja lahjansaajan välisen sukulaisuussuhteen perusteella kahteen eri veroluokkaan. I veroluokkaan kuuluvat Verohallinnon mukaan lahjanantajan aviopuoliso tai rekisteröidyn parisuhteen osapuoli, lahjanantajan avopuoliso, jolla on tai on ollut yhteinen lapsi lahjanantajan kanssa tai joka aikaisemmin on ollut avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa lahjanantajan kanssa, lahjanantajan perillinen suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa (lapsi, lapsenlapsi, vanhempi, isovanhempi jne.) sekä lahjanantajan aviopuolison tai rekisteröidyn parisuhteen osapuolen perillinen suoraan alenevassa polvessa. II veroluokkaan kuuluvat muut kuin I veroluokkaan kuuluvat sukulaiset sekä suvun ja perheen ulkopuoliset henkilöt. Ottolapset ja -vanhemmat ovat verottajan mukaan verotuksellisesti samassa asemassa biologisten sukulaisten kanssa.

Verohallinnon mukaan lahjaveroa on maksettava kaikenlaisesta varallisuudesta, jos lahjanantaja ja lahjansaaja tai toinen heistä on asunut Suomessa lahjoitushetkellä. Lahjaveroa on maksettava myös ennakkoperinnöstä sekä vakuutuskorvauksesta, mikäli se on saatu edunsaajamääräyksen perusteella.

Avioliittoviikko osa 4: Avio-oikeuden rajoittaminen

Lähtökohta on, että aviopuolisoilla on täysi avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Avio-oikeuden nojalla molemmat puolisot saavat osituksessa puolet heidän yhteenlasketun omaisuutensa säästöstä. Avio-oikeutta voidaan rajoittaa puolisoiden tekemällä avioehdolla ja lahjakirjassa tai testamentissa olevalla määräyksellä. Lahjoittaja voi esimerkiksi määrätä, että omaisuuden saajan aviopuolisolla ei ole avio-oikeutta näin saatuun omaisuuteen, sen sijaan tulleeseen omaisuuteen tai omaisuuden tuottoon.

Avioehdolla puolisot voivat keskenään määrätä avio-oikeutensa laajuudesta laista poikkeavasti. Avioehto voidaan tehdä avioeron, kuoleman tai kummankin varalta. Avioehdon määräyksellä voidaan esimerkiksi sulkea avio-oikeus kokonaan pois puolisoiden avioeron varalta. Avioehtosopimus voidaan tehdä ennen avioliittoa tai sen aikana ja se on rekisteröitävä maistraattiin.

Jos puolison omaisuus luovutetaan konkurssiin, toisella puolisolla on mahdollisuus poistaa avio-oikeus ilmoittamalla siitä maistraatille. Ilmoitus on tehtävä vuoden kuluessa konkurssin alkamisesta.

Lahjavero

Lahjasta on maksettava veroa, kun yksittäisen lahjan arvo on vähintään 4.000 euroa. Veroa on maksettava myös, jos samalta lahjanantajalta saatavien lahjojen arvo yhteensä on vähintään 4.000 euroa kolmen vuoden aikana.

Lahjavero koskee aina tietyn lahjanantajan ja lahjansaajan välisiä lahjoja. Jos lahjanantajia on useita, lahjavero määräytyy erikseen kultakin lahjanantajalta saaduista lahjoista.

Lahjavero koskee kaikenlaisia lahjoja niiden laadusta riippumatta. Lahjaveron alaisia ovat siten sekä kiinteistölahjat että irtaimet lahjat, kuten ajoneuvot, osakkeet tai raha. Vastaavasti kolmen vuoden aikana samalta lahjanantajalta saadut lahjat lasketaan yhteen niiden varallisuuslajista riippumatta.

Kolmen vuoden sääntö koskee kaikkia lahjoituksia, vaikka yksittäisen lahjan arvo olisikin alle 4.000 euroa. Lahjaveroilmoitus on tehtävä, kun lahjojen yhteisarvo kolmen vuoden aikana on vähintään 4.000 euroa. Ilmoituksessa ilmoitetaan samalla kaikki samalta lahjanantajalta kolmen vuoden aikana saadut lahjat ja niiden arvo. Lahjavero määräytyy lahjojen yhteisarvon perusteella.

Lahjavero määräytyy taulukkoverona veroluokittain lahjanantajan ja lahjansaajan sukulaisuussuhteen mukaan. I-luokkaan kuuluvat puoliso tai kihlattu, suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa oleva perillinen sekä aviopuolison suoraan alenevassa polvessa oleva perillinen. II-luokkaan kuuluvat muut sukulaiset ja vieraat. 1.1.2015 alkaen lahjaveroa maksetaan seuraavasti,

I-veroluokka:

Verotettavan osuuden arvo euroina Veron vakioerä osuuden alarajan kohdalla euroina Veroprosentti ylimenevästä osasta
4 000–17 000 100 8
17 000–50 000 1 140 11
50 000–200 000 4 770 14
200 000–1 000 000 25 770 17
1 000 000– 161 770 20

II-veroluokka:

Verotettavan osuuden arvo euroina Veron vakioerä osuuden alarajan kohdalla euroina Veroprosentti ylimenevästä osasta
4 000–17 000 100 21
17 000–50 000 2 830 27
50 000–1 000 000 11 740 33
1 000 000– 325 240 36

Lahja vai ennakkoperintö?

Ennakkoperinnöllä tarkoitetaan perintöä jaettaessa huomioon otettavaa omaisuutta, jonka perinnönjättäjä on eläessään antanut perillisille. Mikäli ennen perittävän kuolemaa annettu omaisuus katsotaan ennakkoperinnöksi, vähennetään sitä vastaava osuus kyseisen perillisen perintöosuudesta.

Rintaperillisille annetut lahjat katsotaan pääsääntöisesti ennakkoperinnöksi, ellei lahjan antaja ole muuta määrännyt tai olosuhteista ei voida muuta päätellä. Muille perillisille annettuja lahjoja ei sen sijaan katsota ennakkoperinnöksi, ellei niin ole nimenomaisesti määrätty tai olosuhteista muuta ilmene.

Jos lahjoituksesta laaditaan lahjakirja, lahjakirjaan on syytä kirjata lahjan antajan käsitys lahjan ennakkoperintöluonteesta. Näin voidaan tarvittaessa jälkikäteen osoittaa, mitä lahjan antaja on lahjoituksella tarkoittanut.

Ennakkoperinnöksi ei katsota tavanomaisia, vähäarvoisia lahjoja.