ulosotto

Velallisen ulosottoon tekemä tiedustelu ei katkaissut velan vanhentumista (KKO 2016:50)

Ratkaisussa KKO 2016:50 oli kyse velan vanhentumisesta ja vanhentumisen katkaisemisesta. Velallinen oli aiemmilla tuomioistuimien ratkaisulla velvoitettu suorittamaan velkoja yhteensä 550.000 euroa. Velat oli siirretty toiselle velkojalle vuonna 2003. Velan vanhentuminen olisi tullut katkaista viimeistään 1.1.2007.

Velkoja oli 19.10.2005 hakenut ulosottoa, joka oli päättynyt varattomuusesteeseen 18.11.2005. Velalliselle ei ulosoton yhteydessä oltu lähetetty ulosottolain mukaisia ilmoituksia. Velallinen asui tuolloin ulkomailla eikä hänen osoitteensa ollut velkojan eikä ulosottoviranomaisen tiedossa. Koska ilmoituksia ei oltu lähetetty, ulosotton vireilletulo ei tuolloin voimassa olleen lain mukaan ollut katkaissut velan vanhentumista. Asia oli ollut myös vuosina 2009 ja 2010 vireillä ulosotossa, joista velalliselle oli lähetetty ilmoitukset.

Asiassa nousi esille lisäksi kysymys, oliko vanhentuminen katkennut velallisen asiamiehen tiedusteltua velkoja ulosottoviranomaiselta. Ulosottoviranomainen antoi tiedot asiamiehelle 28.6.2006 päivätyllä kirjeellä. Korkeimman oikeuden harkinta koski sitä, oliko tapahtumissa kyse laissa säädetystä ”muusta velan tunnustamisesta”. Asiamies oli tiedustellut ulosottoviranomaiselta, mistä veloista viranomainen oli toimittanut tiedot luottotietoyhtiölle. Kyse oli ollut luottotietojen perusteiden selvittämistä. Lain mukaan velan vanhentumisen katkaisevan velan tunnustamisen edellytyksenä on, että toimi on kohdistettu velkojaan, mistä tästä tapauksessa ei ollut kyse. Näillä perustein vanhentumista ei oltu katkaistu ennen 1.1.2007. Kun vanhentumista ei oltu katkaistu ajoissa, oli velkojan saatava vanhentunut.

1.6.2016 voimaan tulleella lakimuutoksella vastaavia vanhentumisen katkaisemisen ongelmia on pyritty korjaamaan. Voimassa olevan lain mukaan velan vanhentuminen ei katkea, jos lain edellyttämä ilmoitus jätetään toimittamatta. Ulosotosta tulee lähtökohtaisesti toimittaa ilmoitus velalliselle, jotta ulosotto katkaisisi velan vanhentumisen. Aina laki ei kuitenkaan edellytä ulosottoilmoituksen tekemistä; ilmoitus voidaan jättää toimittamatta, jos esimerkiksi velallisen olinpaikka ei ole selvillä.

Ulosottoon muutoksia kesän aikana

1.6.2016 on tulossa voimaan ulosottoa koskevia lakimuutoksia.

Ulosoton asiakkaan kirjeet voidaan lähettää jatkossa sähköisenä Kansalaisen asiointitilille, jos tili on otettu käyttöön eikä asiakas ole erikseen kieltänyt tätä lähetystapaa. Ulosoton asianomaisille ei myöskään toimiteta enää vuosittaista määräaikaisilmoitusta vaan tiedot on tilattava itse sähköisesti.

Yksityishenkilöiden lisäksi myös yritykset voivat jatkossa tilata henkilön ulosottoasioista todistuksen. Todistuksen avulla voidaan paremmin selvittää henkilön luottokelpoisuutta ulosottotietojen perusteella. Sähköisesti tilattu todistus maksaa 6 euroa (hinta tarkastettu 19.5.2016, https://asiointi.oikeus.fi).

Tulevissa muutoksissa helpotetaan lisäksi ulosmitatun omaisuuden myyntiä. Omaisuutta voidaan yrittää myydä kolmannen kerran vain erityisestä syystä, muutoin ulosmittaus on peruutettava. Omaisuuden myyntiin liittyvien valvontojen vähimmäismääräaika lyhenee 4 viikosta 2 viikkoon. Kauppahinnan ei enää jatkossa edellytetä vastaavan käypää hintaa. Riittävää on, ettei käypä hinta selvästi alitu.

Ulosoton hakeminen helpottuu toimitettavien asiakirjojen osalta. Esimerkiksi ulosottoperusteena toimivaa tuomioistuimen ratkaisua ei tarvitse enää liittää hakemukseen alkuperäisenä.

Velka ja ulosotto

Velkoja voi tarvittaessa saada velalle suorituksen ulosoton kautta.

Ulosottoon tarvitaan ulosottoperuste. Mikäli kyse on esimerkiksi yksityisten välisestä rahavelasta, perusteeksi tarvitaan tuomioistuimen päätös tai tuomio. Verot ja julkiset maksut sen sijaan ovat suoraan ulosottokelpoisia ilman tuomioistuimen päätöstäkin.

Ulosottohakemus tehdään kirjallisesti tai sähköisesti velallisen asuin- tai kotipaikan ulosottomiehelle. Hakemuksesta tulee ilmetä muun muassa velkojan ja velallisen tiedot sekä tiedot velasta, jota vaaditaan suoritettavaksi. Hakemukseen tulee tarvittaessa liittää alkuperäinen tai oikeaksi todistettu tuomioistuimen päätös, jonka perusteella ulosottoa haetaan. Jos velka perustuu esimerkiksi juoksevaan velkakirjaan, myös velkakirja on liitettävä hakemukseen alkuperäisenä.

Ulosotto päättyy, kun velka on tullut maksetuksi tai jos ulosotossa todetaan este täytäntöönpanolle.

Perintäviikko osa 4: Ulosotto ja konkurssi

Kuluttaja-asioissa yksipuolisen tuomion jälkeen saatava voidaan siirtää ulosottoon täytäntöönpantavaksi. Yksipuolinen tuomio on täytäntöönpanokelpoinen 15-20 vuotta yksipuolisen tuomion antamisesta. Tämän ajan jälkeen saatava vanhenee.

Ulosotosta aiheutuu kustannuksia, joista voi lukea lisää täältä:

http://www.oikeus.fi/ulosotto/fi/index/ulosotto/ulosottomaksut.html

Yritysperinnässä velallisen kanssa on voitu laatia maksusopimus tai saatavasta haettu yksipuolinen tuomio. Jos maksusopimusta ei ole noudatettu tai saatavaa maksettu ennen yksipuolista tuomiota, velalliselle voidaan lähettää konkurssiuhkainen maksukehotus. Jos saatavaa ei makseta maksukehotuksessa annettuun määräaikaan mennessä, yritys voidaan hakea konkurssiin.

Yhteenvetona velallisille voidaan sanoa, että maksut kannattaa hoitaa ajallaan, sillä perinnästä aiheutuu huomattavia lisäkustannuksia, jotka vaikeuttavat maksamista entisestään. Jos saatavaa ei pysty eräpäivään mennessä maksamaan, kannattaa olla mahdollisimman pian yhteydessä velkojaan ja pyrkiä neuvottelemaan uudesta maksuajasta perinnän välttämiseksi.

Perinnästä aiheutuu tarpeetonta haittaa ja mahdollisesti myös kustannuksia velkojalle. Velkojat voivat jo sopimusta tai kauppaa tehdessään pyytää velalliselta luvan luottotietojen tarkastamiseen. Jos velallisen luottotiedot eivät ole kunnossa, on syytä miettiä, kannattaako yhteistyöhön ryhtyä.

(Teknisistä päivityksistä johtuen perjantain teksti julkaistiin vasta nyt.)