ajankohtaista

Tekijänoikeusloukkauksiin liittyvien ip-osoitteiden hakeminen markkinaoikeuden päätöksillä alkoi vuosien 2013-2014 aikana, jolloin markkinaoikeuden määräyksillä selvitettiin reilu tuhat väitettyihin loukkauksiin liittyvää ip-osoitetta. Seuraavina vuosina toiminta laajeni toden teolla ja osoitteita haettiin vuonna 2015 kymmeniä tuhansia, vuonna 2016 osoitemäärät lähenivät jo 100.000:a osoitetta. Ilmiö herätti myös median kiinnostuksen ja palstatilaa irtosikin useista lehti- ja verkkojulkaisuista.

Tilanteen laajuuteen ja osoitevirtaan herättiin viimeistään vuonna 2017. Markkinaoikeus laittoi päätöksiin jarrua saman vuoden kesällä, mutta osoitteita oli kuluvana vuonna ehditty kuitenkin luovuttaa jo kymmeniä tuhansia. Osoiteluovutukset näyttivät olevan hetkellisesti jäässä, kun markkinaoikeudessa mietittiin mahdollista linjamuutosta ja EU-oikeuden, yksityisyydensuojan sekä tekijänoikeuksien haltijan oikeuksien suhdetta ja merkitystä. Päätöksissä alusta saakka lähinnä mainintana pyörinyt ”merkittävissä määrin”-kynnys näytti hakevan tasoaan, kun markkinaoikeus antoi hylkäävän luovutuspäätöksen nro 333/17, kts. https://www.markkinaoikeus.fi/fi/index/paatokset/teollisjatekijanoikeudellisetasiat/teollisjatekijanoikeudellisetasiat/1497263623678.html.

Oikeudenhaltijat eivät kuitenkaan perääntyneet yrityksissään, vaan hakuprosessit jatkuivat muiden osoitteiden osalta ja 2018 alkuvuodesta yhteystietoja saatiin jälleen, joskin vain murto-osassa hakemuksessa eritellyistä ip-osoitteista.

Uusimpien ratkaisujen perusteella voidaan pyrkiä hahmottamaan, mille tasolle ”merkittävissä määrin” -kynnys tällä hetkellä asettuu. Ratkaisujen perusteluissa ip-osoitteet on jaoteltu saatujen koepalamäärien mukaan seuraavasti: yli 500kpl, 100-499kpl, alle 100kpl per ip-osoite. Luovutettavaksi määrättyjä ip-osoitteita on poikkeuksetta ollut vähemmän, kuin ip-osoitteita, joista on ilmoitettu tehdyn yli 500kpl koepalahavaintoa. Määrän lisäksi merkitystä on annettu sille, miten pitkältä ajalta havaintoja on tehty. Tästä ei liene kuitenkaan pääteltävissä, että koepaloja edellytetään olevan vähintään 500kpl osoiteluovutuksen saamiseksi. Nimittäin vielä jokin aika sitten annetussa ratkaisussa määrät oli jaoteltu ryhmiin yli 50, 10-49 ja alle 10kpl. Kyseessä on todennäköisemmin vain tiivistetty tapa antaa suuntaa sille, millaisia havaintomääriä väitetyistä loukkauksista on kulloinkin tehty. Kuten markkinaoikeus itsekin perusteluissaan mainitsee, merkittävyyttä ei voi sitoa suoraan koepalojen määrään. Tällainen linjaus olisikin jokseenkin vaarallinen, sillä koepalamäärä on todennäköisesti melko suoraan riippuvainen valvontaa tekevän tahon koepalojen latausyritysten määrästä, ts. siten valvojan kontrollin alla.

Uusimmissa ratkaisuissa ip-osoitteita on määrätty luovutettavaksi vain n.0-5% niistä osoitteista, jotka hakijat ovat yksilöineet hakemuksissaan. Aivan vähäiset väitetyt loukkaukset ovat karsiutuneet päätösten ulkopuolelle ja niitä näyttää olevan lähes 95% tai enemmän hakijan yksilöimistä havainnoista. Mikäli vastaavaa karsintaa ja merkittävissä määrin-kynnystä olisi sovellettu heti alusta lähtien, olisi n. 200.000 osoitteen sijaan osoitetietoja luovutettu enintään 10.000kpl.

Oikeudenkäynnit ovat aina raskaita ja kalliita. Oikeudenkäynteihin menee useimmiten kuukausia, mutta pahimmassa tapauksissa oikeudenkäynti voi kestää vuosia.

Oikeusturvavakuutus on tärkeä osa riskienhallintaa. Jos asiakkaan tai yrityksen sopimuskumppanin kanssa tulee riitaa, riski oikeudenkäyntikulujen maksamisesta ei ainakaan kokonaisuudessaan jää yrittäjän vastuulle. Oikeusturvavakuutus kannattaa valita tarkkaan ja vakuutusehdot kannattaa lukea huolellisesti. Jotkut vakuutukset kattavat sekä omat, että mahdolliset maksettavaksi tulevat vastapuolen kulut ja jotkut vakuutukset taas kattavat ainoastaan omat oikeudenkäyntikulut, mutta eivät vastapuolen kuluja. Ehdoista riippuen kulut saatetaan korvata myös silloin, kun asiassa päästään sovintoon.

Oikeusturvavakuutuksissa, kuten muissakin vakuutuksissa, on omavastuuosuus. Usein omavastuuosuus on 15-20 %, mutta tämäkin tulee selvittää vakuutusta otettaessa. Prosenttiosuudesta huolimatta omavastuuosuudella on usein alaraja. Vakuutuksesta riippuen korvauksella saattaa olla myös yläraja, jonka ylimenevän osuuden yrittäjä joutuu itse korvaamaan.

Aina välillä tulee vastaan ihmisiä, jotka itse haluavat hoitaa oikeudenkäyntinsä. Mikäli olet saanut haasteen, kannattaa haastetta edes näyttää juristille ja keskustella asiasta. Mitä aikaisemmin haasteen saatuaan ottaa yhteyttä juristiin, sitä paremmin hänellä aikaa on perehtyä haasteeseen ja vastata siihen.

Yksi yrittäjän suurimpia harmistuksen aiheita on, kun hän tehnyt useita tunteja töitä ja asiakas jättää laskunsa maksamatta. Maksuhuomautuksiin menee aikaa ja laskujen periminen itse on työlästä.

Paras ratkaisu tähän ongelmaan on asiakkaan maksuhäiriöiden selvittäminen jo ennen sopimuksen tekemistä. Ratkaisu ei toki ole aukoton, koska sinun yrityksesi voi sattumalta olla ensimmäinen, jonka lasku jätetään maksamatta.

Mikäli lasku on kuitenkin jäänyt maksamatta eikä suoritusta maksuhuomautuksesta huolimatta tule, asia kannattaa siirtää perintään. Perintään siirtämisellä tarkoitamme nimenomaan sitä, että perintä annetaan ulkopuoliselle tehtäväksi. Tämä säästää yrittäjän aikaa omaan työhön ja siihen, minkä hän osaa parhaiten. Omia saataviaan voi lähteä toki itsekin perimään.

Sopimukset ovat välttämätöntä osa yritystoimintaa, sillä jokainen yrittäjän tekemä myynti on sopimus. Yritysmuodosta riippuen voi jo perustamisvaiheessa olla tarvetta sopimuksille. Yleisimpiä tällaisia perustamisvaiheen sopimuksia ovat osakeyhtiön osakassopimuksen, jossa sovitaan osakkaiden oikeuksista ja velvollisuuksista.

Vaikka suullisetkin sopimukset ovat päteviä, sopimukset kannattaa aina tehdä kirjallisesti. Jälkikäteen voi olla vaikea osoittaa suullisen sopimuksen voimassaoloa tai sisältöä. Kuulostaa ehkä rikkoutuneelle levylle, mutta kirjallisten sopimusten tärkeyttä ei voi korostaa liikaa.

Sopimuksissa kannattaa aina miettiä, mistä sovitaan ja mitkä ovat osapuolten oikeudet ja velvollisuudet. On myös otettava huomioon se, miten toimitaan, jos sopimuksen täyttämisessä tapahtuu virhe tai muita ongelmia ilmenee sopimussuhteessa.

Vakioehtoja miettiessä kannattaa sanamuodot miettiä tarkkaan ja muistaa tuoda esille vakioehdot sopimuskumppanille.

Tänään vietetään jälleen yrittäjänpäivää ja teemakuukautemme kirjoitukset onkin suunnattu uusille yrittäjille.

Ensimmäisessä tekstissä käsittelemme tilitoimiston valintaa, sillä se on yksi aloittavan yrittäjän tärkeimpiä valintoja. Mistä tietää, mikä on hyvä tilitoimisto ja minkälainen on hyvä kirjanpitäjä? Osakeyhtiölain mukaan toimitusjohtaja vastaa siitä, että yhtiön kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Ammattitaito ja huolellisuus ovat kirjanpidossa seikkoja, joita ei voi ylikorostaa. Kirjanpidon hoitaminen uskotaan tilitoimistolle juuri siitä syystä, joku muu tekee kirjanpidon huolellisesti ilman, että sitä tarvitsee itse tehdä. Huolimattomuudesta yrittäjä maksaa kalliisti, sillä omaa työaikaa menee huolimattomuusvirheiden selvittämiseen ja oikaisemiseen, mikäli tilitoimisto ei huomaa omia virheitään tai pahimmassa tapauksessa laskuttaa omien virheidensä selvittämisestä.

Jos tilitoimiston laskutus perustuu tuntilaskutukseen, kannattaa laskutusta ja kirjanpidon tekemiseen käytettyjä tuntimääriä seurata. Kirjanpito saattaa olla yksi isoimpia yksittäisiä menoeriä kuukaudessa pienelle yrittäjälle.

Kuten muidenkin palveluntarjoajien kohdalla, tilitoimiston voi aina vaihtaa, mikäli heidän toiminta ei miellytä. Rohkeasti kannattaa kysyä vinkkejä tilitoimistoista muilta yrittäjiltä. Lähes kaikilla yrittäjillä on kokemusta hyvistä ja kenties huonoista tilitoimistoista. Varsinkin uudelle yrittäjälle olisi tärkeää, että kirjanpitäjä antaa oma-aloitteisesti neuvoja, sillä uusi yrittäjä ei välttämättä tiedä, mikä olisi paras ratkaisu missäkin tilanteessa.

Miten esimerkiksi BitCoinin käy tulevaisuudessa? Sitä ei kukaan tiedä, mutta ennusteita on kuitenkin heitelty eri suuntiin. Toisten arvioissa kryptovaluuttojen arvo tippuu nollaan ja ne katoavat pois, kun taas toiset povaavat joillekin valuutoille edelleen räjähdysmäistä arvonnousua. Esimerkiksi BitCoinin on ennustettu nousevan jopa 25.000-50.000 dollarin hintaan vielä vuonna 2018 (Tom Lee, Jeet Singh) ja kahden eri arvion mukaan edelleen jopa 250.000 dollariin vuosina 2020-2022 (Jameson Lopp ja Tim Draper).

Jo pelkästään arvohistorian valossa potentiaalia kyllä näyttää olevan. Lisäksi eri maiden hallitusten sääntelypaineista voidaan päätellä, että kryptovaluuttojen todella pelätään uhkaavan tavallisten käteisvaluuttojen asemaa maksu- ja talletusvälineenä. Yhtenä kärkenä kryptovaluuttojen kukoistuksella ovat ennenkaikkea yksityiset toimijat ja niiden toteuttamat uudet ideat. Jos joissakin palveluissa kryptovaluutta on jo tällä hetkellä ensisijainen maksuväline, niin miksi se yhtä hyvin ei voisi olla ainoa tapa maksaa jopa melko lähitulevaisuudessa?

Eri maiden keskuspankit ovat vuoron perään selvittäneet mahdollisuuksia ottaa käyttöön pankkiohjattua digitaalista rahaa. Erona kryptovaluuttoihin olisi se, että hajautetun järjestelmän sijaan hallinta olisikin keskitetty keskuspankin käsiin, kuten käteisrahassakin. Muutamissa maissa oma digivaluutta on käytössä, mutta esimerkiksi Euroopassa ei missään.

Viron suunnittelema estcoin:in tarkoitus oli edelleen laajentaa sähköisiä palveluja kansalaisten saataville. Projekti näytti syksyllä 2017 kaatuvan Euroopan keskuspankin johtajan Mario Draghin ilmoitukseen, ettei yksikään euromaa voi ottaa käyttöön omaa valuuttaa. Saksan tekemä selvitys taas ei löytänyt syitä digivaluutan perustamiseen mm. siihen liittyvien riskien takia. Lisäksi digivaluutan mahdolliset hyödyt, kuten nopeat maksut, ovat sen mukaan saavutettavissa toisillakin tavoin. Suomen pankin selvitys taas ei pitänyt kryptovaluuttojen käyttämää lohkoketjuteknologiaa soveltuvana maksuratkaisuna. Hidasteina vaikuttavat taustalla myös poliittiset syyt ja pelot, kuten pelko rahan katoamisesta pankkien käsistä.

Lyhyt vastaus on: kysyntä ja tarjonta markkinoilla. Kysyntään ja tarjontaan taas vaikuttavat monet tekijät, kuten valuutan saatavuus, kryptovaluuttojen suhteellisen pieni vaihdantavolyymi (vrt. esim osakekauppa), markkinoille päivittäin tulevien uusien käyttäjien määrä, mahdollinen hintamanipulaatio ja niin edelleen. Uuden kryptovaluutan tai -tokenin ilmaantuessa markkinoille sen hintavaihtelu voi etenkin alussa olla melko suurta, kunnes arvo sitten vähitellen alkaa asettua jollekin tasolle.

BitCoinia on tavallisesti pidetty suhteellisen varmana kryptovaluuttana, joka pitää arvonsa ja jonka arvolle voi jokseenkin turvallisesti odottaa tasaista kasvukehitystä. BitCoinin arvo oli huipussaan 2017 joulukuussa noin 20.000 dollarissa, mutta sen jälkeen arvo on käynyt jo alle 6.000 dollarissa. Huippuaikana BitCoinia oli liikkeellä yhteensä lähes 300 Mrd arvosta, mutta tällä hetkellä markkinoiden kokonaismäärä on reilu kolmannes siitä.

Kaikkien kryptovaluuttojen arvoon vaikuttaa markkinoille aika ajoin syntyvä epävarmuus kryptovaluuttojen tulevaisuudesta. Epävarmuutta ovat aiheuttaneet etenkin kryptovaluuttoihin kohdistuneet negatiiviset uutiset, esimerkiksi Facebookin ja Twitterin mainostamiskiellot sekä useiden valtioiden lainsäädännön mahdolliset muutokset, jotka pahimmillaan voisivat jopa sulkea markkinat tietyllä alueella.

Tekeekö tilaisuus varkaan? Siltä näyttäisi. Vaikka kryptovaluutat ovatkin anonyymejä ja ainakin teoriassa melko turvallisia kaupankäynnin välineitä, ovat esimerkiksi niiden käyttäjät ja käyttäjien laitteet samalla kuitenkin haavoittuvaisia ja avoimia erilaisille hyökkäyksille. Yksi tavallisten, kryptovaluuttoihin liittymättömienkin käyttäjien vaiva on ollut ns. ”Cryptojacking”, jossa käyttäjän kone valjastetaan louhimaan kryptovaluuttaa käyttäjän tietämättä. Louhinta alkaa, kun käyttäjä menee esimerkiksi haittaohjelman sisältävälle www-sivulle. Saastuneiden www-sivujen joukossa on ollut myös suuria palveluja, kuten Youtube.

Suurimmat taloudelliset vahingot lienevät aiheutuneen rikoksista, joissa valuuttakauppaa työstäviä palveluja (pörssi/exchange) on hakkeroitu. Esimerkiksi korealaisista pörsseistä on 2018 vuoden aikana arveltu varastetun yhteensä lähes 100 miljoonaa us-dollaria. Yksi hakkeroiduista pörsseistä oli Bithumb, joka hakkeroitiin myös edellisenä vuonna. Vaikka luvut vaikuttavatkin suurilta, kalpenevat ne kuitenkin suurimpien varkauksien rinnalta. Esimerkiksi vuonna 2014 tuli tietoon toistaiseksi suurin BitCoin-rikosepäily, jossa Mt.Gox nimisestä pörssistä oli havaittu hävinneen 850.000 BitCoinia, joiden arvo tuolloin oli yhteensä noin 470 miljoonaa us-dollaria.

Kryptovaluutat ovat jo vuosia kiinnostaneet aktiivisia sijoittajia. Sijoitusmahdollisuuksia on valtavasti ja uusia valuuttoja ilmestyy viikottain. Monille kryptovaluutoille on tavallista melko suuri arvon heilahtelu hyvin lyhyenkin ajan sisällä. Jatkuva kurssiheilahtelu antaa mahdollisuuden nopeiden voittojen saamiseen, kunhan osto- ja myyntitapahtuman välillä kurssi on ollut nouseva. Aktiivinen kaupankävijä voi ns. ”treidaamalla” tehdä hyvän tilin ostamalla ja myymällä valuuttaa oikeina hetkinä.

Treidaaminen tapahtuu tavallisesti niin, että sekä osto- että myynti tehdään kryptovaluutasta toiseen, esimerkiksi BitCoinilla ostetaan Ethereumia, joka sitten vaihdetaan sopivalla hetkellä takaisin BitCoiniksi. Tällaisen kaupankäynnin hyvä puoli on ollut, ettei arvonnousu johda veroseuraamuksiin ennen, kuin valuutta esim. aikanaan vaihdetaan takaisin reaalivaluuttaan, kuten euroiksi.

Kryptovaluutan kanssa aktiivisesti kauppaa käyvien henkilöiden tilanne verotuksessa on kuitenkin vuoden 2018 toukokuun lopulla tiukentunut. Aiemmin vero tuli siis maksettavaksi vasta, kun kryptovaluuttaa vaihtaa takaisin normaalivaluutaksi tai sitä käytetään esim. hyödykkeiden maksuvälineenä. Verohallinnon uuden linjauksen myötä myös tavallinen kryptovaluuttojen välinen valuuttakauppa realisoi mahdollisen arvonnousun. Sen sijaan arvonlaskua ei edelleenkään saa vähentää verotuksessa.

Verohallinnon uusi ohje annettiin jo 29.5.2018, mutta siitä tiedotettiin vasta heinäkuussa. Katso uusi ohje täältä.