Teemaviikko 10/16, osa 2: Hallinta- ja omistusoikeuden testamenttaaminen

Hallintaoikeudella tarkoitetaan omaisuuden käyttöoikeutta: siis oikeutta käyttää ja hyödyntää omaisuutta. Hallintaoikeuden haltija saa esimerkiksi omaisuuden mahdollisen tuoton itselleen, vaikka ei omistaisikaan omaisuutta. Hallintaoikeuden haltija vastaavasti joutuu maksamaan omaisuuteen liittyvät suorat kustannukset, kuten esimerkiksi kiinteistöön kohdistuvan kiinteistöveron.

Omistusoikeus taas viittaa siihen, kuka omistaa tietyn omaisuuden. Omistaja saa lähtökohtaisesti määrätä omaisuudestaan vapaasti.

Hallinta- ja omistusoikeus voidaan luovuttaa erikseen. Jos omistus- ja hallintaoikeus on luovutettu eri henkilöille, omistusoikeuden saaja ei välttämättä voi määrätä saamastaan omaisuudesta vapaasti. Hallintaoikeuden haltijan käyttöoikeus saattaa siten rajoittaa omistusoikeuden haltijan määräämisvaltaa kyseisestä omaisuudesta.

Testamentilla on mahdollista luovuttaa omaisuuden omistus- ja hallintaoikeus eri henkilöille. Omaisuuteen kohdistuva hallintaoikeus keventää perintönä saatavan omaisuuden verotusta: omaisuutta rasittavan hallintaoikeuden verotusarvo vähennetään perinnönsaajan perintöverotuksessa. Hallintaoikeus voidaan luovuttaa määräajaksi tai eliniäksi; saatavan veroedun suuruus riippuu hallintaoikeuden pituudesta.

Yhteisomistus ja omaisuudesta määrääminen

Omistuksen lähtökohtana on ns. nimiperiaate, jonka mukaan omaisuus kuuluu sille, jonka nimissä se on. Omaisuus voidaan kirjata yhden tai usean henkilön nimiin. Jotta kunkin omistajan omistusosuudet kyetään määrittämään, ne on syytä kirjata tarkasti omaisuutta koskeviin asiakirjoihin.

Yhteisomistus voi tulla kyseeseen esimerkiksi kiinteistön tai irtaimen esineen kohdalla. Lähtökohta on, että kaikki omistavat yhtä suuren osan esineestä, ellei asiakirjoista tai muista olosuhteista muuta ilmene. Omistajan oikeudet ja velvollisuudet määräytyvät omistusosuuksien mukaisessa suhteessa.

Yhteisomistus tarkoittaa käytännössä sitä, että esineen omistus on jaettu usean henkilön kesken, mutta varsinaista esinettä ei. Yhteisomistajalla on lähtökohtaisesti oikeus luovuttaa oma osuutensa vapaasti muista omistajista riippumatta. Muilla omistajilla ei ole esimerkiksi etuoiketta ostaa luovutettavaa osuutta, ellei niin ole erikseen sovittu. Osuuttaan saa myös hyödyntää muutoin haluamallaan tavalla, kunhan muiden omistajien edut ja oikeudet eivät vaarannu.

Jos omistajan toimi koskee koko yhteistä omaisuutta, siihen voidaan ryhtyä vain kaikkien omistajien suostumuksella. Yksi omistaja ei voi esimerkiksi vuokrata esinettä ilman muiden suostumusta. Osaomistaja voi toimia muiden omistajien puolesta heidän valtuuttamanaan. Valtuutuksen on yleensä hyvä olla kirjallinen. Pitkäaikainen toiminta kaikkien omistajien puolesta ilman kirjallista valtuutustakin saattaa synnyttää kolmanteen tahoon perustellusti luottamuksen, että osaomistajat ovat sallineet yhden omistajan toimia kaikkien puolesta.