oikeudenkäynti

Teemaviikko 4/17, osa 5: Oikeudenkäyntikulut

Tässä tekstissä käydään läpi oikeudenkäyntikulujen muodostumista. Emme ota kantaa yksittäisen tapauksen oikeudenkäyntikuluihin. Tällä tekstillä ei ole tarkoitus perustella korkeita oikeudenkäyntikululaskuja tekijänoikeutta koskevissa asioissa.

Oikeudenkäyntikulut muodostuvat asiamiehen tekemästä työstä ja asian hoitamisesta aiheutuneista kuluista, kuten esimerkiksi todistajanpalkkioista ja todisteiden hankkimisesta aiheutuneista kustannuksista. Asiantuntijatodistelu on useimmiten kalliimpaa johtuen asiantuntijalausunnon laatimiseen käytettävästä ajasta ja mahdollisesta asiantuntijan suullisesta kuulemisesta.

Usein vastaajan oikeudenkäyntikululasku peilautuu kantajan oikeudenkäyntikululaskuun, sillä monet vastaajan asiamiehen toimenpiteet johtuvat kantajan asiamiehen toimenpiteistä.

Ylimääräiseltä selvitystyöltä vältytään, jos kantaja esittää kaikki vaatimuksensa, väitteensä ja todisteensa jo kannekirjelmän yhteydessä, vaikka todisteita on mahdollista toimittaa vielä haastehakemuksen jälkeenkin. Tällöin vastaajalla on parhaat mahdollisuudet myös perehtyä kantajan vaatimuksiin ja väitteisiin ja vastata niihin. Asian hoitamiseen tarvittava työmäärä ja kustannukset voivat kasvaa yllättäen, mikäli osapuolet tuovat esille uusia seikkoja ja todisteita vielä valmistelun loppupuolella.

Teemaviikko 4/17, osa 4: Näyttö tuomioistuimessa

BitTorrent-vertaisverkkoa koskevissa tekijänoikeustapauksissa vastaajalle voi olla ongelmallista omaa kantaansa tukevan näytön hankkiminen. Näytön arviointi on tuomioistuimen tehtävä emmekä ota tässä kirjoituksessa kantaa siihen, mikä näyttö on riittävää tai miten näyttöä tulee arvioida. Jokainen tapaus on erilainen ja esitetty näyttö arvioidaan tuomioistuimessa aina tapauskohtaisesti.

Kantajat ovat esittäneet väitteidensä tueksi lähtökohtaisesti teknistä näyttöä. Vaikka teknisessä näytössä voi olla virheitä, tällaisen teknisen näytön luotettavuuden kiistäminen vaatii käytännössä asiantuntijanäyttöä vastaajalta. Asiantuntijan palkkio tällaisesta vaihtelee työmäärästä riippuen, mutta voidaan puhua tuhansista euroista. Yksittäisten epäkohtien havaitseminen ja esiin tuominen kantajan todisteissa ei lähtökohtaisesti ole välttämättä riittävää.

Vastaajan on esitettävä todisteet omien väitteiden ja vaatimusten tueksi. Vastaajan näkökulmasta näytön hankkiminen voi olla erityisen ongelmallista. Oikeudenkäynti alkaa mahdollisesti yli vuosi väitetyn loukkauksen jälkeen ja ensimmäinen asiaa koskeva kirjekin on saattanut tulla yli puoli vuotta väitetyn loukkauksen jälkeen. Vastaaja voi esimerkiksi toimittaa tietokoneensa asiantuntijan tutkittavaksi. Ongelma saattaa kuitenkin olla siinä, että tietokoneita päivitetään, ohjelmia ja laitteita uusitaan. Vastaaja ei välttämättä pysty tutkituttamaan sellaista tietokonetta, joka hänellä on ollut väitetyn loukkauksen aikaan.

Vastaaja on voinut olla kotona, mutta ei ole tehnyt loukkauksia. Tilanne on samankaltainen kuin henkilö pyrkisi osoittamaan, mitä hän on tai ei ole syönyt aamupalaksi 12.1.2016. On teoriassa mahdollista, että hän söi leipäviipaleen, mutta ei välttämättä pysty sitä osoittamaan.

Teemaviikko 4/17, Osa 2: Tekijänoikeuskirjeiden selvittely

Tämän päivän aiheena on tekijänoikeuskirjeet ja asian selvittäminen. Emme ota kirjoituksessa kantaa siihen, miten kirjeensaajan tulee yksittäistapauksessa toimia. Opetus- ja kulttuuriministeriö on antanut asiaan liittyen oman ohjeistuksensa. Kirjoituksessa ei myöskään oteta kantaa siihen, onko kirjeensaaja syyllistynyt loukkaukseen vai ei.

Jos oikeudenhaltija kokee oikeuksiensa tulleen loukatuksi, hän voi lähettää katsomalleen oikeudenloukkaajalle kirjeen. Jos kirjeessä esitetään hyvitysvaatimus tai sovintotarjous, tulisi kirjeessä eritellä hyvitysvaatimuksen määrä ja kulujen määrä. Jos kirjeessä esitetään sovintoa, tulisi kirjeestä ilmetä myös se alkuperäisen vaatimuksen määrä, jotta kirjeen vastaanottaja voi arvioida sovintoehdotusta suhteessa alkuperäiseen vaatimukseen.

Oikeudenhaltijan esittämän hyvitysvaatimuksen sovittelukin voi olla mahdollista. Asian sopiminen edellyttää molempien osapuolten suostumusta. Siten on mahdotonta luvata ennakolta, että edes asiamiestä käyttämällä vaadittua hyvitysvaatimusta voitaisiin saada alennettua. Jotta kohtuullisesta hyvityssummasta voidaan lähteä neuvottelemaan, kirjeensaajan tulisi tietää, mitkä ovat oikeudenhaltijan todelliset euromääräiset vaatimukset ja mihin nämä vaatimukset perustuvat.

Jos aiheutuneita kuluja ei euromääräisesti ole eritelty kirjeessä, kirjeensaajan on mahdoton arvioida kulujen kohtuullisuutta. Kulujen erittely ei oikeudenhaltijalle ole hankalaa, sillä aiheutuneista kuluista oikeudenhaltija pystyy osoittamaan laskut ja kuitit.

Riita-asian selvittäminen tuomioistuimen ulkopuolella on lähtökohtaisesti aina järkevää, sillä oikeudenkäynnit ovat raskaita, hitaita ja kalliita. Menettely tuomioistuimessa on usein muodollista ja monimutkaista, jolloin asiamiehen käyttämiseen voi olla tarvetta turvautua.

Tekijänoikeuskirjeissä kehotetaan ottamaan yhteyttä kirjeen lähettäjään ja selvittämään asia. Kirjeissä myös pyydetty ottamaan yhteyttä, jos asiassa on jotakin kysyttävää. Asian selvittäminen vaatii osapuolilta toimivaa vuoropuhelua ja todellista halua asian selvittämiseen.