Teemaviikko 4/17, Osa 2: Tekijänoikeuskirjeiden selvittely

Tämän päivän aiheena on tekijänoikeuskirjeet ja asian selvittäminen. Emme ota kirjoituksessa kantaa siihen, miten kirjeensaajan tulee yksittäistapauksessa toimia. Opetus- ja kulttuuriministeriö on antanut asiaan liittyen oman ohjeistuksensa. Kirjoituksessa ei myöskään oteta kantaa siihen, onko kirjeensaaja syyllistynyt loukkaukseen vai ei.

Jos oikeudenhaltija kokee oikeuksiensa tulleen loukatuksi, hän voi lähettää katsomalleen oikeudenloukkaajalle kirjeen. Jos kirjeessä esitetään hyvitysvaatimus tai sovintotarjous, tulisi kirjeessä eritellä hyvitysvaatimuksen määrä ja kulujen määrä. Jos kirjeessä esitetään sovintoa, tulisi kirjeestä ilmetä myös se alkuperäisen vaatimuksen määrä, jotta kirjeen vastaanottaja voi arvioida sovintoehdotusta suhteessa alkuperäiseen vaatimukseen.

Oikeudenhaltijan esittämän hyvitysvaatimuksen sovittelukin voi olla mahdollista. Asian sopiminen edellyttää molempien osapuolten suostumusta. Siten on mahdotonta luvata ennakolta, että edes asiamiestä käyttämällä vaadittua hyvitysvaatimusta voitaisiin saada alennettua. Jotta kohtuullisesta hyvityssummasta voidaan lähteä neuvottelemaan, kirjeensaajan tulisi tietää, mitkä ovat oikeudenhaltijan todelliset euromääräiset vaatimukset ja mihin nämä vaatimukset perustuvat.

Jos aiheutuneita kuluja ei euromääräisesti ole eritelty kirjeessä, kirjeensaajan on mahdoton arvioida kulujen kohtuullisuutta. Kulujen erittely ei oikeudenhaltijalle ole hankalaa, sillä aiheutuneista kuluista oikeudenhaltija pystyy osoittamaan laskut ja kuitit.

Riita-asian selvittäminen tuomioistuimen ulkopuolella on lähtökohtaisesti aina järkevää, sillä oikeudenkäynnit ovat raskaita, hitaita ja kalliita. Menettely tuomioistuimessa on usein muodollista ja monimutkaista, jolloin asiamiehen käyttämiseen voi olla tarvetta turvautua.

Tekijänoikeuskirjeissä kehotetaan ottamaan yhteyttä kirjeen lähettäjään ja selvittämään asia. Kirjeissä myös pyydetty ottamaan yhteyttä, jos asiassa on jotakin kysyttävää. Asian selvittäminen vaatii osapuolilta toimivaa vuoropuhelua ja todellista halua asian selvittämiseen.

 

 

Lapsiviikko osa 1: Lapsen isä ja isyys

Isyysolettaman mukaan lapsen isäksi katsotaan lapsen äidin aviopuoliso. Muissa tapauksissa isyys on erikseen vahvistettava.

Selvissä tapauksissa isyys on mahdollista tunnustaa neuvolassa. Jos isyydestä on epäselvyyttä, isyyden selvittäminen ja tunnustaminen tapahtuu lastenvalvojan luona. Isyys voidaan nykyään selvittää verikokeen sijaan suusta otettavalla solunäytteellä. Näytteet voidaan ottaa lastenvalvojan luona.

Lapsella on oikeus tietää molemmat vanhempansa. Vuoden 2016 alusta voimaan tulleen lain mukaan lapsen äiti ei voi enää vastustaa isyyden selvittämistä. Isyyden selvittäminen voidaan keskeyttää vain 15 vuotta täyttäneen lapsen vaatimuksesta tai lastenvalvojan päätöksellä tietyissä erityistilanteissa.

Isyyden vahvistaminen luo oikeudellisen sukulaisuussuhteen isän ja lapsen välille. Lapsi saa muun muassa oikeuden elatukseen sekä perintöoikeuden isänsä jälkeen. Isälle isyys taas antaa mahdollisuuden lapsen yhteis- tai yksinhuoltajuuteen. Huoltajuudesta lisää huomenna.