kirje

Teemaviikko 4/17, osa 3: Ovatko tekijänoikeuskirjeet perintää?

Otsikon kysymys on selvityksen alla aluehallintovirastolla ja aluehallintovirasto on selvittänyt asiaa myös kuluttajaviraston kanssa. Virallista vastausta kysymykseen ei ole vielä saatu, mutta kysymys on syytä ottaa pohdintaan.

Perintä on lähtökohtaisesti luvanvaraista toimintaa. Poikkeus luvanvaraisuuteen on esimerkiksi asianajotoimistoilla, sillä asianajotoimistojen toimintaa valvoo Asianajajaliitto. Ainoastaan riidatonta saatavaa saadaan lähteä perimään. Useimmiten saatava on riidaton velkojan näkökulmasta, kunnes velallinen riitauttaa saatavan.

Perintä on perintälaissa säädettyä toimintaa. Vaikka perintä käsitetään usein laskujen perinnäksi, myös muita saatavia voidaan periä. Perintälain mukaan perinnällä tarkoitetaan toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on saada velallinen vapaaehtoisesti suorittamaan erääntynyt velka. Perintälaki on pakottava velallisen hyväksi. Esimerkiksi oikeuskirjallisuudessa on katsottu vahingonkorvausten osalta, että vahinkoa kärsinyt on velkoja ja vahingon aiheuttaja velallinen.

Yksittäisen saatavan periminen ei vielä vaadi perintälupaa. Yksittäisellä hakemuksella markkinaoikeudelle oikeudenhaltijat ovat vaatineet luovuttamaan jopa 3.500 IP-osoitteen haltijan yhteystiedot. Tällöin ei voida katsoa, että kyse olisi yksittäisestä saatavasta.

Perintälain mukaan velallisen on korvattava perinnästä velkojalle aiheutuvat kohtuulliset kulut. Aluehallintovirasto on ottanut useissa tapauksissa kantaa perintäkulujen kohtuullisuuteen. Kuluttajasaatavissa maksuvaatimuksen kulut voivat lähtökohtaisesti olla enintään 24,00 euroa, kun saatava on 100,00-1.000,00 euroa. Jos kyse ei ole kuluttajaperinnästä, perintäkulujen tulee olla muuten kohtuulliset. Kohtuullisena tuskin voidaan pitää satojen eurojen perintäkuluja, jos asiassa ei ole tehty muuta, kuin laadittu maksuvaatimus.

Perintälain mukaan velallisella on pyynnöstä oikeus saada velkojalta maksutta ajantasainen tieto velkojensa kokonaismäärästä ja perusteista, erittely maksamattomista veloista ja niiden lyhennyksistä sekä selvitys velkapääomalle kertyneiden korkojen ja kulujen määräytymisestä. Jos tekijänoikeuskirjeet katsottaisiin perinnäksi, kirjeensaajalla olisi tällöin oikeus saada erittely kulujen määräytymisestä.

 

Päivitys 8.5.2017:

Olemme tänään saaneet Aluehallintovirastolta vastauksen. Tekijänoikeuskirjeissä Aluehallintoviraston mukaan kyse ei ole perintätoiminnasta, vaan saatavan eräännyttämistoimesta.

Teemaviikko 4/17, Osa 2: Tekijänoikeuskirjeiden selvittely

Tämän päivän aiheena on tekijänoikeuskirjeet ja asian selvittäminen. Emme ota kirjoituksessa kantaa siihen, miten kirjeensaajan tulee yksittäistapauksessa toimia. Opetus- ja kulttuuriministeriö on antanut asiaan liittyen oman ohjeistuksensa. Kirjoituksessa ei myöskään oteta kantaa siihen, onko kirjeensaaja syyllistynyt loukkaukseen vai ei.

Jos oikeudenhaltija kokee oikeuksiensa tulleen loukatuksi, hän voi lähettää katsomalleen oikeudenloukkaajalle kirjeen. Jos kirjeessä esitetään hyvitysvaatimus tai sovintotarjous, tulisi kirjeessä eritellä hyvitysvaatimuksen määrä ja kulujen määrä. Jos kirjeessä esitetään sovintoa, tulisi kirjeestä ilmetä myös se alkuperäisen vaatimuksen määrä, jotta kirjeen vastaanottaja voi arvioida sovintoehdotusta suhteessa alkuperäiseen vaatimukseen.

Oikeudenhaltijan esittämän hyvitysvaatimuksen sovittelukin voi olla mahdollista. Asian sopiminen edellyttää molempien osapuolten suostumusta. Siten on mahdotonta luvata ennakolta, että edes asiamiestä käyttämällä vaadittua hyvitysvaatimusta voitaisiin saada alennettua. Jotta kohtuullisesta hyvityssummasta voidaan lähteä neuvottelemaan, kirjeensaajan tulisi tietää, mitkä ovat oikeudenhaltijan todelliset euromääräiset vaatimukset ja mihin nämä vaatimukset perustuvat.

Jos aiheutuneita kuluja ei euromääräisesti ole eritelty kirjeessä, kirjeensaajan on mahdoton arvioida kulujen kohtuullisuutta. Kulujen erittely ei oikeudenhaltijalle ole hankalaa, sillä aiheutuneista kuluista oikeudenhaltija pystyy osoittamaan laskut ja kuitit.

Riita-asian selvittäminen tuomioistuimen ulkopuolella on lähtökohtaisesti aina järkevää, sillä oikeudenkäynnit ovat raskaita, hitaita ja kalliita. Menettely tuomioistuimessa on usein muodollista ja monimutkaista, jolloin asiamiehen käyttämiseen voi olla tarvetta turvautua.

Tekijänoikeuskirjeissä kehotetaan ottamaan yhteyttä kirjeen lähettäjään ja selvittämään asia. Kirjeissä myös pyydetty ottamaan yhteyttä, jos asiassa on jotakin kysyttävää. Asian selvittäminen vaatii osapuolilta toimivaa vuoropuhelua ja todellista halua asian selvittämiseen.