todistaja

Teemaviikko 11/16, osa 5: Perinnönjaon sisältö

Perinnönjaossa on määritettävä kullekin perilliselle tuleva osuus kuolinpesän omaisuudesta. Perintöosuudet määritetään yleensä ensin suhteellisina osuuksina, jonka perusteella voidaan laskea perilliselle tuleva euromääräinen osuus.

Perinnönjaosta on laadittava jakokirja, josta käy ilmi, miten jako on tehty. Jakokirjassa on muun muassa yksilöitävä perilliset, kuinka suuri ja minkä arvoinen osuus kullekin perilliselle tulee sekä mitä omaisuutta kukin perillisistä saa. Jakokirjan avulla on kyettävä osoittamaan jaon sisältö ja yksilöitävä jaettu omaisuus sillä tavoin, että perilliset voivat esimerkiksi rekisteröidä heille tulevan omaisuuden omiin nimiinsä.

Jakokirjan allekirjoitusvaatimukset riippuvat siitä, miten jako on toimitettu. Jos perilliset sopivat jaon sisällöstä itse, kaikkien pesän osakkaiden on allekirjoitettava jakokirja. Lisäksi kahden esteettömän todistajan on todistettava jakokirja oikeaksi.

Teemaviikko 10/16, osa 3: Hoitotahto ja hoitotestamentti

Hoitotahdolla ja hoitotestamentilla tarkoitetaan henkilön hoidostaan antamaa etukäteisilmoitusta sen varalta, että hän ei itse kykenisi tahtoaan enää ilmaisemaan. Tällaisia tilanteita voi aiheutua esimerkiksi vakavan sairauden tai onnettomuuden seurauksena. Lähtökohtana on, että hoito tulee järjestää yhteisymmärryksessä potilaan kanssa.

Hoitotahdon laatimisen tarkoituksena on noudattaa periaatetta, jonka mukaan potilaan hoidossa kunnioitetaan potilaan omia päätöksiä. Hoitotahdossa ilmoitetaan tavallisesti eri tilanteet, joiden varalta henkilö antaa suostumuksensa luopua esimerkiksi elvytyksestä tai elämää pitkittävistä hoidoista. Hoitotahto on syytä laatia kirjallisesti niin, että sen allekirjoittavat tahdon ilmoittajan lisäksi kaksi todistajaa.

Teemaviikko 10/16, osa 1: Testamentti ja keskinäinen testamentti

Henkilö voi testamentilla päättää omaisuutensa jaosta kuolemansa jälkeen. Testamentin voi tehdä 18 vuotta täyttänyt tai nuorempikin, joka on tai on ollut aviossa. Lisäksi 15 vuotta täyttänyt voi tehdä testamentin koskien sitä omaisuutta, jota hänellä on oikeus hallita.

Testamentin on täytettävä laissa säädetyt muotovaatimukset. Testamentti tulee lähtökohtaisesti laatia kirjallisesti ja kahden esteettömän todistajan on todistettava se. Testamentin tekijä voi halutessaan peruuttaa tai muuttaa testamenttiaan noudattaen samoja muotovaatimuksia.

Keskinäisessä testamentissa on periaatteessa kyse kahden henkilön testamentin yhdistämisestä. Usein testamentin tekijät luovuttavat eloon jäävälle esimerkiksi kaiken omaisuutensa tai omistusoikeuden vain tiettyyn omaisuuteen, kuten yhdessä omistamaansa kotiin tai loma-asuntoon.

Mikä ero on sillä, luovutetaanko omistus- vai hallintaoikeus? Siitä lisää huomenna.

Tarvitsetko testamentin?

KKO: testamentti pätevä, vaikka todistaja ei sitä muista

Tapauksessa KKO 2016:40 korkeimman oikeuden ratkaistavana oli kysymys testamentin pätevyydestä. Perillinen oli vaatinut testamentin julistamista pätemättömäksi muotovirheen perusteella. Muotovirhekanteen perusteluna oli, ettei testamenttia tehtäessä oltu noudatettu testamentin todistamista koskevia muotovaatimuksia.

Testamenttiin oli merkitty todistajien allekirjoitukset päiväyksineen sekä lausuma muun muassa siitä, että testamentin todistelu oli tapahtunut todistajien ollessa samanaikaisesti läsnä. Testamentti oli allekirjoitettu 23.1.1996. Muotovirhekanteen mukaan todistajat eivät olleet yhtäaikaisesti läsnä testamenttia allekirjoitettaessa.

Kumpikaan todistajista ei käräjä- tai hovioikeuskäsittelyssä ollut muistanut allekirjoitustilaisuutta. Ensimmäinen todistajista oli korkeimmassa oikeudessa yllättäen muistanut allekirjoitustilaisuuden. Kertomusten poikkeavuuksista johtuen kyseisen todistajan kertomukselle ei tältä osin voitu antaa suurta näyttöarvoa. Toisen todistajan osalta jäi epäselväksi, mikä osa hänen kertomastaan oli muistinvaraista ja mikä osa oletuksia siitä, mitä allekirjoituksiin liittyen asiassa oli tapahtunut.

Todistajat olivat kuitenkin riidattomasti allekirjoittaneet testamentin todistuslauselman eikä kumpikaan heistä epäillyt todistuslauselman paikkansapitävyyttä. Muiden perillisten kertomukset puhuivat sen puolesta, että allekirjoitustilaisuus oli pidetty. Asiassa ei oltu myöskään esitetty suoraa näyttöä siitä, että tilaisuus olisi jäänyt järjestämättä. Näillä perustein korkein oikeus katsoi, että testamenttiin merkittyä todistuslauselmaa oli pidettävä luotettavana ja testamenttia siten pätevänä.