Tuomioistuinviikko, osa 5: Vaihtoehtoja tuomioistuinmenettelylle?

Korkeista kustannuksista ja pitkistä tuomioistuinten käsittelyajoista johtuen on hyvä miettiä vaihtoehtoja tuomioistuinmenettelylle.

Sovinto on useimmiten paras ja kustannustehokkain ratkaisu. Jos osapuolet eivät pääse sopuun ilman ulkopuolisen apua, voivat osapuolet pyytää ulkopuolista toimimaan sovittelijana. Hyvällä sovittelijalla on sovittelusta kokemusta ja koulutusta.

Aina riidan osapuolet eivät pääse sovintoon, jolloin on tärkeää saada asia ulkopuolisen tahon ratkaistavaksi.

Välimiesmenettely voi olla kustannustehokas vaihtoehto tuomioistuinmenettelylle ainakin pienemmissä riidoissa. Välimiehenä voi toimia kuka tahansa täysi-ikäinen, joka ei ole konkurssissa ja jonka toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu. Välimiehen tulee toiminnassaan olla puolueeton ja riippumaton. Välimiehen tai välimiesten tulee perustaa tuomionsa lakiin.

Aavia Oy:n riidanratkaisu perustuu välimiesmenettelyyn. Tutustu menettelyymme täällä.

Tuomioistuinviikko, osa 4: Hovioikeus ja korkein oikeus

Käräjäoikeuden ratkaisuun tyytymättömän tulee ilmoittaa käräjäoikeudelle tyytymättömyytensä seitsemän päivän kuluessa tuomion antamisesta. Muutosta haetaan hovioikeudelta valittamalla. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa käräjäoikeuden tuomion antamisesta.

Valituksesta on käytävä ilmi muun muassa se käräjäoikeuden ratkaisu, johon haetaan muutosta ja miltä osin muutosta ratkaisuun haetaan. Jos asiassa tarvitaan jatkokäsittelylupa, valituksessa tulee perustella, miksi jatkokäsittelylupa tulisi myöntää. Jatkokäsittelylupa on myönnettävä, jos ilmenee aihetta epäillä käräjäoikeuden lopputuloksen oikeellisuutta tai jos oikeellisuutta ei voida arvioida lupaa myöntämättä. Lisäksi jatkokäsittelylupa on myönnettävä, jos lain soveltamisen kannalta muissa samankaltaisissa tapauksissa on tärkeää myöntää jatkokäsittelylupa tai jos luvan myöntämiselle on muu painava syy.

Hovioikeudessa menettelyyn kuuluu valmistelu ja pääkäsittely ja hovioikeus antaa asiassa tuomionsa menettelyn päätteeksi.

Hovioikeuden tuomioon tyytymätön voi hakea valituslupaa korkeimmalta oikeudelta. Valituslupaa on pyydettävä ja valitus tehtävä 60 päivän kuluessa hovioikeuden tuomion antamisesta.

Valituslupa voidaan myöntää ainoastaan, jos lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi on tärkeätä saattaa asia korkeimman oikeuden ratkaistavaksi tai jos siihen on erityistä aihetta asiassa tapahtuneen sellaisen oikeudenkäynti- tai muun virheen takia, jonka perusteella ratkaisu olisi purettava tai poistettava, tai jos valitusluvan myöntämiseen on muu painava syy.

Korkeimmassa oikeudessa suullinen käsittely järjestetään tarvittaessa. Menettelyn päätteeksi korkein oikeus antaa ratkaisun, joka on lainvoimainen. Jos riita-asiassa käydään läpi kaikki oikeusasteet, prosessi kestää yli 3,5 vuotta. Huomenna käsitellään vaihtoehtoja tuomioistuinmenettelylle.

Tuomioistuinviikko, osa 3: Valmistelu ja pääkäsittely

Vastaajan lähettämän vastauksen jälkeen menettely käräjäoikeudessa jatkuu valmistelulla. Tarvittaessa käräjäoikeus voi pyytää osapuolilta kirjallista lausumaa, jossa käräjäoikeus pyytää ottamaan kantaa yksittäisiin, käräjäoikeuden yksilöimiin seikkoihin. Jos lausumaa ei pyydetä, menettely jatkuu suullisella valmistelulla.

Valmistelulla pyritään selvittämään asiassa riitaiset ja riidattomat seikat ja se todistelu, mikä pääkäsittelyssä tullaan esittämään. Valmistelun tarkoituksen on, että pääkäsittely voidaan toimittaa yhtäjaksoisesti ja joutuisasti. Valmistelun päätteeksi tuomioistuin laatii asiasta yhteenvedon.

Pääkäsittelyn aluksi tuomioistuin käy lyhyesti läpi asiassa laaditun yhteenvedon ja tiedustelee, vastaavatko valmistelussa esitetyt vaatimukset edelleen asianosaisten kantaa. Tämän jälkeen osapuolet vuorollaan perustelevat kantansa ja lausuvat vastapuolen perustelujen johdosta. Jos osapuolet ovat kutsuneet henkilötodistajia, niitä kuullaan seuraavaksi. Lisäksi käydään läpi asiassa esitetyt kirjalliset todisteet. Pääkäsittely päättyy loppulausuntoihin, joissa osapuolet esittävät oman näkemyksensä siitä, kuinka asia tulisi ratkaista.

Käräjäoikeus antaa tuomionsa joko istunnon päätteeksi tai erikseen ilmoittamanaan ajankohtana. Huomenna käsittelemme muutoksenhakua hovioikeuteen ja korkeimpaan oikeuteen.

Tuomioistuinviikko, osa 2: Vastaajana tuomioistuimessa

Vastaajan tulee kirjallisessa vastauksessaan ilmoittaa, myöntääkö vai vastustaako hän kannetta. Mikäli vastaaja vastustaa kannetta, hänen on esitettävä perustelut sekä todisteet vastustamisen tueksi. Todisteiden osalta on ilmoitettava, mitä niillä on tarkoitus näyttää toteen. Vastaaja voi halutessaan vaatia oikeudenkäyntikulujaan vastapuolen korvattavaksi. Vastaaja voi myös esittää väitteen, ettei tuomioistuin voi ottaa asiaa tutkittavaksi. Tällainen väite voi esimerkiksi koskea sitä, että asia on jo aiemmin ratkaistu toisessa menettelyssä. Vastauksessa tulee ilmoittaa lisäksi osapuolia koskevat tiedot ja vastaus on allekirjoitettava.

Vastaus tulee antaa annetussa määräajassa. Jos vastausta ei toimiteta määräajassa asiassa, jossa sovinto on sallittu, tuomioistuin hyväksyy kanteen yksipuolisella tuomiolla. Asia voidaan ratkaista yksipuolisella tuomiolla myös silloin, jos vastaus on annettu, mutta siinä ei ole esitetty perustetta kanteen vastustamiselle tai esitetyillä perusteilla ei ole selvästi vaikutusta asian ratkaisemiselle. Kanne voidaan hyväksyä myös vain osittain, jos kantaja on luopunut osasta vaatimuksia tai kanne on osin selvästi perusteeton.

Asian käsittelyä jatketaan yleensä valmistelussa, jos asiaa ei ratkaista yksipuolisella tuomiolla. Valmistelusta ja pääkäsittelystä kerromme lisää huomenna.

Tuomioistuinviikko, osa 1: Kantajana tuomioistuimessa

Vietämme jälleen teemaviikkoa! Viikon aiheena ovat tuomioistuimet ja menettely riita-asioissa.

Riita-asian tuomioistuinmenettely alkaa, kun osapuoli toimittaa haastehakemuksen käräjäoikeuteen. Menettelyn aloittavaa osapuolta kutsutaan kantajaksi. Kantaja voi valmistautua oikeudenkäyntiin kaikessa rauhassa ja toimittaa haastehakemuksen käräjäoikeuteen silloin, kun kantaja on saanut hankittua kaiken tarvittavan materiaalin oikeudenkäynnin aloittamista varten.

Haastehakemuksessa kantajan tulee yksilöidä vaatimuksensa. Vaatimuksen yksilöinti on tarpeen, sillä se määrittää oikeudenkäynnin kohteen. Kantaja on lisäksi ilmoitettava ne seikat, joihin vaatimus perustuu sekä todisteet ja mitä todisteilla on tarkoitus näyttää toteen. Jos kantaja haluaa vaatia oikeudenkäyntikulujensa korvaamista, tällainen vaatimus on ilmoitettava jo haastehakemuksessa. Kantajan on myös tarvittaessa ilmoitettava millä perusteella tuomioistuin on toimivaltainen, ellei se muutoin ilmene kantajan toimittamasta materiaalista. Hakemuksessa on lisäksi ilmoitettava oikeudenkäynnin osapuolia koskevat tiedot. Haastehakemus on allekirjoitettava.

Jos haastehakemus on niin puutteellinen, ettei menettelyä voida jatkaa, tuomioistuin kehottaa kantajaa määräajassa korjaamaan puutteen. Jos kantaja ei korjaa puutetta määräajassa, kanne voidaan jättää tutkimatta. Tuomioistuimen on hylättävä kanne tuomiolla, jos kanne on selvästi perusteeton.

Tuomioistuimen on viipymättä annettava haaste, jos kannetta ei ole jätetty tutkimatta tai hylätty. Haaste annetaan tiedoksi oikeudenkäynnin toiselle osapuolelle, vastaajalle. Vastaajan velvollisuuksia käsitellään huomenna.

Riita-asioiden käsittelyajat eri oikeusasteissa vuonna 2015

Oikeusministeriö on 4.4.2016 julkaissut tuomioistuinten työtilastot vuodelta 2015, http://www.oikeusministerio.fi/fi/index/julkaisut/julkaisuarkisto/1459753681075.html.

Tilaston mukaan käräjäoikeuksien käsittelyajat laajoissa riita-asioissa jonkin verran lyhenivät suhteessa edelliseen vuoteen. Keskimääräinen käsittelyaika vuonna 2015 oli 9,3 kuukautta kun vastaava luku vuonna 2014 oli 10,1 kuukautta.

Hovioikeuksissa käsittelyajat hieman pitenivät. Vuonna 2015 keskimääräinen käsittelyaika oli 6,1 kuukautta ja vuonna 2014 5,8 kuukautta. Myös korkeimmassa oikeudessa keskimääräiset käsittelyajat pitenivät vuoteen 2014 verrattuna. Korkeimman oikeuden osalta tilastossa ei ole eroteltu riita- ja rikosasioiden käsittelyaikoja. Valituslupahakemuksen käsittelyaika oli 5,2 kuukautta ja asiaratkaisun 23,0 kuukautta. Vastaavat luvut vuonna 2014 olivat 4,8 kuukautta ja 21,1 kuukautta.

Jos laaja riita-asia joudutaan käymään läpi kaikissa oikeusasteissa, sen käsittely kestää eri oikeusasteissa yhteenlaskettuna keskimäärin noin 3 vuotta 8 kuukautta.

Riita-asia voidaan ratkaista tuomioistuimen sijasta välimiesmenettelyssä kerralla ilman myöhempiä valituskierroksia. Välimiesmenettelyssämme asia ratkaistaan jopa 6 viikossa. Tutustu menettelyymme täällä.

Ensi viikolla vietämme jälleen teemaviikkoa, aiheena oikeudenkäynnin eri vaiheet.

Perintäviikko osa 4: Ulosotto ja konkurssi

Kuluttaja-asioissa yksipuolisen tuomion jälkeen saatava voidaan siirtää ulosottoon täytäntöönpantavaksi. Yksipuolinen tuomio on täytäntöönpanokelpoinen 15-20 vuotta yksipuolisen tuomion antamisesta. Tämän ajan jälkeen saatava vanhenee.

Ulosotosta aiheutuu kustannuksia, joista voi lukea lisää täältä:

http://www.oikeus.fi/ulosotto/fi/index/ulosotto/ulosottomaksut.html

Yritysperinnässä velallisen kanssa on voitu laatia maksusopimus tai saatavasta haettu yksipuolinen tuomio. Jos maksusopimusta ei ole noudatettu tai saatavaa maksettu ennen yksipuolista tuomiota, velalliselle voidaan lähettää konkurssiuhkainen maksukehotus. Jos saatavaa ei makseta maksukehotuksessa annettuun määräaikaan mennessä, yritys voidaan hakea konkurssiin.

Yhteenvetona velallisille voidaan sanoa, että maksut kannattaa hoitaa ajallaan, sillä perinnästä aiheutuu huomattavia lisäkustannuksia, jotka vaikeuttavat maksamista entisestään. Jos saatavaa ei pysty eräpäivään mennessä maksamaan, kannattaa olla mahdollisimman pian yhteydessä velkojaan ja pyrkiä neuvottelemaan uudesta maksuajasta perinnän välttämiseksi.

Perinnästä aiheutuu tarpeetonta haittaa ja mahdollisesti myös kustannuksia velkojalle. Velkojat voivat jo sopimusta tai kauppaa tehdessään pyytää velalliselta luvan luottotietojen tarkastamiseen. Jos velallisen luottotiedot eivät ole kunnossa, on syytä miettiä, kannattaako yhteistyöhön ryhtyä.

(Teknisistä päivityksistä johtuen perjantain teksti julkaistiin vasta nyt.)

Perintäviikko osa 3: Oikeudellinen perintä

Oikeudelliseen perintään siirrytään, jos velallinen ei ole maksanut saatavaa maksuvaatimuksesta huolimatta. Tällöin asiassa laaditaan summaarinen haastehakemus, joka toimitetaan käräjäoikeudelle.

Oikeudellisessa perinnässä oikeudenkäyntikuluja voidaan vaatia enintään 50 euroa, kun velan pääoman määrä on enintään 300 euroa. Jos pääoman määrä on 300-1.000 euroa, oikeudenkäyntikulut ovat tällöin enintään 80 euroa. Jos pääoma on yli 1.000 euroa tai kyse häädöstä, oikeudenkäyntikulut ovat enintään 110 euroa. Jos kyse on tavanomaista vaativammasta asiasta, oikeudenkäyntikulut voidaan tuomita korkeamman taksan mukaan, jolloin enimmäismäärät ovat 80 euroa, 120 euroa ja 160 euroa edellä mainituissa tilanteissa.

Oikeudenkäyntikuluihin lisätään käräjäoikeudelle maksettava oikeudenkäyntimaksu, joka on 65 euroa, kun summaarinen haastehakemus tehdään sähköisesti suoraan oikeuslaitoksen järjestelmään. Muussa tapauksessa oikeudenkäyntimaksu on 86 euroa. Jos velallinen riitauttaa summaarisen haastehakemuksen, oikeudenkäyntimaksu nousee 250 euroon.

Käsittelyajat vaihtelevat huomattavasti eri käräjäoikeuksissa. Summaarisen haastehakemuksen käsittely voi kestää muutamista viikoista jopa useisiin kuukausiin. Jos velallinen riitauttaa saatavan, asian käsittelyä jatketaan käräjäoikeudessa riita-asiana. Tällöin oikeudenkäyntikulut kohoavat usein huomattavasti korkeammaksi.

Asia ratkaistaan yksipuolisella tuomiolla, jos velallinen ei riitauta asiaa. Kun käräjäoikeus antaa asiassa yksipuolisen tuomion, velalliselle tulee tällöin maksuhäiriömerkintä luottotietoihin.

Huomenna käsitellään ulosottoa ja sitä, mitä tapahtuu yksipuolisen tuomion jälkeen.

Perintäviikko osa 2: Maksumuistutus vai maksuvaatimus?

Lähtökohta on, että lasku tulee maksaa viimeistään eräpäivänä. Jos laskua ei ole maksettu eräpäivään mennessä, velkoja lähettää laskusta maksumuistutuksen. Maksuvaatimuksesta on kyse, kun esimerkiksi perintätoimisto vaatii velkojan puolesta saatavan maksamista eli perii velkojan saatavaa velalliselta.

Kuluttajasaatavan ollessa kyseessä maksuvaatimusta ei saa antaa tai lähettää ennen kuin velallista on saatavan erääntymisen jälkeen muistutettu saatavasta ja maksumuistutuksen esittämisestä tai lähettämisestä on kulunut vähintään 14 päivää.

Yrityssaatavan osalta ei ole lakiin perustuvaa velvollisuutta lähettää maksumuistutusta, mutta laskusta on hyvä muistuttaa.

Kuluttajasaatavan maksuvaatimuksesta perintäkulut ovat 14 euroa, kun saatavan määrä on enintään 100 euroa. Perintäkulut maksuvaatimuksesta ovat 24 euroa, kun saatavan määrä on yli 100 euroa, mutta enintään 1.000 euroa. Yli 1.000 euron saatavasta maksuvaatimuksen lähettämisestä voidaan vaatia 50 euron perintäkulut.

Yrityssaatavien perinnässä perintäkulujen on oltava kohtuulliset. Kun perintäkuluja ei ole tämän tarkemmin määritelty, se johtaa siihen, että kohtuulliselle määrälle voidaan esittää monta tulkintaa. Aluehallintovirasto on ottanut kantaa joihinkin vaadittuihin perintäkuluihin. Esimerkiksi 264 euron perintäkulut kahdesta maksuvaatimuksesta katsottiin kohtuuttomaksi, kun perintäyhtiö ei pystynyt osoittamaan yksilöityä selvitystä, mistä perintäkulut olivat aiheutuneet. Velan pääoman määrä oli mainitussa tapauksessa ollut vain 348 euroa.

Maksumuistutuksen tai maksuvaatimuksen ja perintäkulujen maksamatta jättäminen voi aiheuttaa sen, että asia siirtyy oikeudelliseen perintään. Jos saatavassa on velallisen mukaan epäselvyyttä tai perintäkulut ovat kohtuuttomat, erimielisyyden voi saattaa yleisen tuomioistuimen käsiteltäväksi. Aluehallintovirasto ei voi alentaa perittyjä perintäkuluja tai määrätä perintätoimistoja maksamaan korvauksia mahdollisista vahingoista.

Oikeudellisesta perinnästä kerromme lisää huomenna.

Perintäviikko osa 1: Perinnän luvanvaraisuus ja valvonta

Perintätoimintaa säätelee laki saatavien perinnästä eli perintälaki. Laissa on erityisesti säännöksiä kuluttajasaatavien perintään liittyen, mutta laki sisältää useita säännöksiä myös yritysperintään liittyen.

Perintä on Suomessa luvanvaraista toimintaa. Etelä-Suomen aluehallintovirasto (AVI) myöntää toimiluvat perintätoiminnan harjoittamiseen ja valvoo perintätoimintaa. Virheellisen menettelyn vuoksi aluehallintovirasto voi antaa perintätoimistolle varoituksen tai vakavissa tapauksissa peruuttaa sen toimiluvan. Asianajajilta ei edellytetä erillistä perintälupaa, koska asianajajaliitto valvoo muutenkin asianajajien toimintaa.

Vanhentunutta saatavaa ei saa periä. Lähtökohtaisesti saatava vanhenee kolmessa vuodessa ellei vanhentumista ole sitä ennen katkaistu.

Huomenna käsitellään maksumuistutuksia ja maksuvaatimuksia sekä perintäkuluja.